Aihe

Lääkkeiden lopetus ja osastopelko

Anonyymi

Eihän minua voi lähettää osastolle, jos en ole psykoottinen? Eihän lääkkeiden omaehtoinen lopetus anna lupaa kirjoittaa lähetettä osastolle, vaikka aiemmin olisi ollut psykoosissa, mutta nyt olo on vakaa ja normaali?

28

126

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei voi ja lääkkeet voit lopettaa milloin vain jos siltä tuntuu, mutta sinun pitää myös olla taspainoinen eli "terve"

      • Anonyymi

        Olen tasapainoinen eli terve. Pelkään vaan, että lääkäri tai hoitaja saa päähänsä, että sairauteni on pahentunut, kun olen lääkekielteinen ja jätin lääkkeet pois. Minkä minä heidän ylivallalleen mahdan, kun olen potilaan asemassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tasapainoinen eli terve. Pelkään vaan, että lääkäri tai hoitaja saa päähänsä, että sairauteni on pahentunut, kun olen lääkekielteinen ja jätin lääkkeet pois. Minkä minä heidän ylivallalleen mahdan, kun olen potilaan asemassa?

        Ei siinä asemassa paljon mahdakaan. Lääkäreillä ja hoitajilla on aika suuri mahdollisuus mielivaltaan.

        Koeta käyttäytyä mahdollisimman yli-järkevästi... normaalimmin kuin "normaalit". Karsi kaikki inhimillisyys. Hiukan kärjistystä tässä, mutta tosipohjaisesti... Toivotaan parasta. Hyvä että jätit lääkkeet. Teithän lopettamisen tarpeeksi hitaasti, ettei tule vierotusoireita, joiden takia voisit joutua sairaalaan? Joskus vierotusoireet voivat olla pahempia kuin se ongelma johon reseptihuumeet alun perin määrättiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siinä asemassa paljon mahdakaan. Lääkäreillä ja hoitajilla on aika suuri mahdollisuus mielivaltaan.

        Koeta käyttäytyä mahdollisimman yli-järkevästi... normaalimmin kuin "normaalit". Karsi kaikki inhimillisyys. Hiukan kärjistystä tässä, mutta tosipohjaisesti... Toivotaan parasta. Hyvä että jätit lääkkeet. Teithän lopettamisen tarpeeksi hitaasti, ettei tule vierotusoireita, joiden takia voisit joutua sairaalaan? Joskus vierotusoireet voivat olla pahempia kuin se ongelma johon reseptihuumeet alun perin määrättiin.

        Silloin kun on terveessä kunnossa niin ei tarvitse käyttäytyä mitenkään yli-järkevästi, riittää kun on oma itsensä.

        Minä lopetin joitain vuosia sitten itse lääkkeet kun lääkärit eivät suostuneet, toki kerroin jälkeenpäin asiasta lääkärille.
        Hän oli ilmeisesti miettinyt pakkohoitoon laittamista koska tekstissä luki että pakkohoidon kriteerit eivät täyttyneet.

        Tavallaan itseänikin se jännitti mutta tiesin kyllä ettei ollut mitään syytä pakkohoidolle.
        Omana itsenään pärjää aivan hyvin kun osaa keskustella ja käyttäytyä asiallisesti.


    • Anonyymi

      Sen vähän mitä tästä tiedän, niin osastot ovat kiitos koronan sen verran täynnä, että sinne ei turhan helposti pääse.

      Mitä taas lääkkeiden lopettamiseen ja tasapainoisuuteen tulee, niin lääkkeitähän ei lopeteta lopettamisen ilosta, vaan siitä, että pystyy elämään ilman niitä. Tulet toimeen itsesi ja ympäristösi kanssa, niin sehän on hieno asia.

      Tekisikin mieli sanoa, että tasapainoisen ihmisen ei tarvitse pelätä osastolle joutumista. Eikä siinä tarvita mitään “yli-järkevää, näyttelemistä”, mutta ehkä siitä keskustelu kuuluu jo sitten toiseen ketjuun.

      Sen verran vielä sanon, mielivallasta ja numeroista, niin se harhaluulo, että minä (tai muut veronmaksajat) maksaisin noin 300€ jokaiselta hoitopäivältä, mitä nyt tuollainen jakso kestäisi. 2-4 viikkoa? Eli noin 4000€ - 8000€. Sen kun sitten kertoo osasto paikkojen määrällä, niin päästään helposti 100k+ summiin. Eli jos numeroilta kysytään, että pääseekö osastolle mielivallalla, niin vastaus on yksiselitteinen.

      Eli mikä on tarinan opetus. Älä välitä osastoista tai siitä mitä muut ajattelevat, tai mikä on normaali, vaan siitä, että kuinka saat oman elämän toimimaan. Onko paikkakunnallasi esimerkiksi hyviä vertaisryhmiä, tai mukavaa yhdistystoimintaa?

      • Anonyymi

        Ymmärtääkseni osastohoito, myös pakkohoito, laskutetaan potilaalta itseltään. Korjaa, jos olen väärässä.


      • Anonyymi

        Sinulla on ruusuinen käsitys todellisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on ruusuinen käsitys todellisuudesta.

        Tarkoitin tuon edellisen anonyymille joka kirjoitti 10:47.

        Kaikki potilaana olevat eivät joudu kokemaan mielivaltaa, mutta olen itse kokenut ja tunnen muitakin jotka ovat.

        Mt-puolella on töissä paljon ihmisiä, joiden omat ongelmat haittaavat heidän kykyään kohdata avoimesti ja empaattisesti niitä, joita heidän pitäisi tukea. Monesti todellisuus psykiatriassa on hyvin erilaista kuin luulevat ne, joilla ei ole asiasta omaa kokemusta. Osastoja on toki toki erilaisia, ja jotkut ovat parempia kuin toiset, ja on varmasti tilanteita, jolloin ihminen haluaisi päästä edes jonnekin hoitoon turvaan vaikealta elämäntilanteelta, eikä pääse, resurssien puutteessa. Yleisesti kuitenkin... en voi muuta sanoa kuin varoituksen sanan: älkää hakeutuko julkisen puolen psykiatriaan, ellei ole aivan pakko. Ja sitten kun olette siellä, pitäkää silmät auki ja luottakaa oman järkeenne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärtääkseni osastohoito, myös pakkohoito, laskutetaan potilaalta itseltään. Korjaa, jos olen väärässä.

        Kyllä ne potilaalta laskutetaan mutta on siinä sellainen juttu että oikeasti se osastovuorokausi on kalliimpi kuin mitä potilaalta laskutetaan.
        Kunta maksaa hoidosta isoimman osuuden, potilaan kohdalle jää pienempi summa.

        Joskus -90-luvulla oli hoito osastolla kalliimpaa potilaalle, markka-aikaan, sitten Ilkka Taipale ajoi asiaa ja hinta puolittui. Sentään jotain hyvääkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärtääkseni osastohoito, myös pakkohoito, laskutetaan potilaalta itseltään. Korjaa, jos olen väärässä.

        Hyvä pointti. Pitikin ihan googlata.

        Eli potilasmaksu hussin alueella tuntuisi olevan 17.90 / vuorokausi, heidän oman hinnaston mukaan. Mutta pyöristetään se kahteen kymppiin, niin minäkin osaan laskea. Mikä tarkoittaa sitä, että kuukauden aikana saa kelattua lasiin aika jäätävät 500-600€ laskun. Ei ihme että siinä joutuu käymään jutulla Kelan kanssa, jos on vaikka takuu eläkkeellä.

        Mutta se ei ole lähelläkään sariaalan kustannuksia. Kustannuksia voi googlata vaikka hakusanoilla. "Katso paljonko hoitosi oikeasti maksaa" tai "Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät"

        Sellaisen erheen näköjään tein laskelmissani, että muistelin vuorokausi hinnan enemmän sieltä leikkauksista topuvien puolelta. Noita paria juttua luettuani, uskon Mielenterveys osastojen kustannusten olevan lähempänä kahtasataa / vuorokausi.

        Eli asiakas maksaa noin 10% todellisista kustannuksista, loppu rahoitetaan suoraan verorahoista.

        Mitä tästä opimme? Eli jos vähänkään tunnet että sinua on kohdeltu väärin psykiatriassa, menet heti huomen aamulla roikkumaan osaston oveen ja vaadit päästä sisään osastolle mahdollisimman pitkäksi aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitin tuon edellisen anonyymille joka kirjoitti 10:47.

        Kaikki potilaana olevat eivät joudu kokemaan mielivaltaa, mutta olen itse kokenut ja tunnen muitakin jotka ovat.

        Mt-puolella on töissä paljon ihmisiä, joiden omat ongelmat haittaavat heidän kykyään kohdata avoimesti ja empaattisesti niitä, joita heidän pitäisi tukea. Monesti todellisuus psykiatriassa on hyvin erilaista kuin luulevat ne, joilla ei ole asiasta omaa kokemusta. Osastoja on toki toki erilaisia, ja jotkut ovat parempia kuin toiset, ja on varmasti tilanteita, jolloin ihminen haluaisi päästä edes jonnekin hoitoon turvaan vaikealta elämäntilanteelta, eikä pääse, resurssien puutteessa. Yleisesti kuitenkin... en voi muuta sanoa kuin varoituksen sanan: älkää hakeutuko julkisen puolen psykiatriaan, ellei ole aivan pakko. Ja sitten kun olette siellä, pitäkää silmät auki ja luottakaa oman järkeenne.

        Siinä olet oikeassa että kokemukset voivat vaihdella. Itse joudun tietenkin vertaamaan siihen mitä olen nähnyt tai kokenut, ja kyllä tässä nyt on yhtä sun toista tullut nähtyä ja kuultua ja koettua vuosien varrella.

        Omasta mielestäni elämäni on ollut aika kaukana ruusuilla tanssimisesta, mutta...

        "Elämä on sairaala, jossa jokainen potilas haluaisi vaihtaa sänkyä. – Charles Baudelaire"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärtääkseni osastohoito, myös pakkohoito, laskutetaan potilaalta itseltään. Korjaa, jos olen väärässä.

        Ei laskuteta todellisten kulujen mukaan. Käsittääkseni psykiatriassa hoitopäivämaksut ovat vähän alhaisempia kuin somaattisella puolella.

        Joka tapauksessa on olemassa 1) todelliset kulut ja 2) hoitopäivämaksut. Ne ovat kaksi erillistä asiaa. Juuri kukaan ei käyttäisi edes julkisen terveydenhuollon palveluita, jos kustannukset pitäisi maksaa itse todellisen hinnan mukaan. Vertailukohtana voit katsoa hoidon hintaa yksityisessä hoitopaikassa. Ei ole köyhän touhua.

        Käsittääkseni sairaanhoidon jatkuessa tietyn ajan yli tehdään pitkäaikaispäätös. Silloin maksu määräytyy tulojen mukaan. Tällä tavoin kotihoidossakin voi olla asiakkaita (tai potilaita), joiden on halvempaa ostaa palvelu yksityiseltä kuin julkiselta puolelta, mikäli nimittäin sattuvat olemaan varakkaita.


      • Anonyymi

        Mikä on veronmaksajien taskusta pois täyttää psykiatrian taskut, ja psykiatrithan niistä "hoidoista" päättävät. Intressikonflikti on ilmeinen. Riski institutionaaliselle korruptiolle on suuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on veronmaksajien taskusta pois täyttää psykiatrian taskut, ja psykiatrithan niistä "hoidoista" päättävät. Intressikonflikti on ilmeinen. Riski institutionaaliselle korruptiolle on suuri.

        Et varmaan ole ensimmäinen, tai viimeinen joka haluaa leikata psykiatrian määrärahoja, mutta itse ajattelen niin että psykiatriasta on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.

        Ja mitä rahaan tulee niin se aidosti kiinnostaa enemmän ihmisiä, kuin "hullut". Ihminenhän saa touhuta about mitä vain, kunhan se on "poissa silmistä". Mutta rahapa rupeaakin kiinnostamaan kaikkia.

        Yllättävää kyllä, niin lääkäreillä on esimies, joku osastonhoitaja tai vastaava. Sille taas joku toimiala johtaja tai palvelu ala esimies. Sitten tulee joku koko sairaalan dirikka, joka taas vastaa jonkinlaiselle johtokunnalle. Ja vasta sitten päästään kuntapäättäjiin, jotka oikeasti päättää veroprosenteista ja sen semmoisista.

        Ja jokainen noista asteista, kysyy että "miksi he antavat helmiä sijoille?"

        En sano, etteikö psykiatrian skenessä olis etu ristiriitoja, tai että se tarivitisi läpinäkyvyyttä tai tuudistamista, mutta kun sitä vertaa vaikka kehitysvamma puoleen, ja heidän rahoituksiin tai hankkeisiin, niin onhan se kuin kaksi lasta kinastelemassa hiekkalaatikolla. Toinen sanoo, ettei halua hoitoa, ja toinen, että ei sitä olisi antanutkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et varmaan ole ensimmäinen, tai viimeinen joka haluaa leikata psykiatrian määrärahoja, mutta itse ajattelen niin että psykiatriasta on kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.

        Ja mitä rahaan tulee niin se aidosti kiinnostaa enemmän ihmisiä, kuin "hullut". Ihminenhän saa touhuta about mitä vain, kunhan se on "poissa silmistä". Mutta rahapa rupeaakin kiinnostamaan kaikkia.

        Yllättävää kyllä, niin lääkäreillä on esimies, joku osastonhoitaja tai vastaava. Sille taas joku toimiala johtaja tai palvelu ala esimies. Sitten tulee joku koko sairaalan dirikka, joka taas vastaa jonkinlaiselle johtokunnalle. Ja vasta sitten päästään kuntapäättäjiin, jotka oikeasti päättää veroprosenteista ja sen semmoisista.

        Ja jokainen noista asteista, kysyy että "miksi he antavat helmiä sijoille?"

        En sano, etteikö psykiatrian skenessä olis etu ristiriitoja, tai että se tarivitisi läpinäkyvyyttä tai tuudistamista, mutta kun sitä vertaa vaikka kehitysvamma puoleen, ja heidän rahoituksiin tai hankkeisiin, niin onhan se kuin kaksi lasta kinastelemassa hiekkalaatikolla. Toinen sanoo, ettei halua hoitoa, ja toinen, että ei sitä olisi antanutkaan.

        Osastonhoitaja ei ole lääkäreiden esimies.
        Lääkärin esimies on ylilääkäri ja hänen esimiehensä saattaa olla johtava ylilääkäri, ja sellaisellakin on esimies jne.

        Osastoilla on aina ylihoitaja joka on hoitajien esimies, ja ylihoitajallakin on esimies ylemmällä tasolla jne.

        Loppujen lopuksi aika hierarkinen järjestelmä.


    • Anonyymi

      Näissä asioissa parhaat keskustelut käydään ja hyvien kokemusasiantuntijoiden neuvot saadaan ulkomaisilla keskustelufoorumeilla. Se joukko, joita nämä asiat Suomessa koskettavat, on marginaalisen pieni. Eikä tämä joukko siis saa juuri ääntään kuuluviin.

      Mutta silti, keskustelu jatkukoon.

    • Anonyymi

      Jos olet vaarallinen itsellesi tai muille on ihan sama mitä itse tunnet... osastolle mars

      • Anonyymi

        En ole kenelläkään vaarallinen. Ap.


    • Anonyymi

      Älä missään nimessä lopeta lääkkeitä omaehtoisesti! Mielialalääkitysten lopettaminen on aina riskialtista - omaehtoisesti vielä vaarallisempaa kuin lääkärin valvonnassa.

      • Anonyymi

        Lääkkeitä ei pitäisi joutua lopettamaan omaehtoisesti. Pitäisi saada kunnollista ja asiantuntevaa tukea lääkäriltä. Mutta ongelma on, että lääkäreillä ei ole useinkaan läheskään riittävästi asiantuntemusta lääkevierotuksesta. He määräävät lääkkeitä, mutta lääkkeiden lopettamisessa heidän tietonsa ovat monesti lähellä nollaa. Pahin virhe on, että lopetus määrätään liian nopeatahtiseksi. Vierotukseen perehtyneet lääkärit suosittelevat useimpien psyykenlääkkeiden lopetustahdiksi 10 prosenttia muutaman viikon tai kuukauden ajaksi, riippuen käytön pituudesta. Vahvojen SSRI-lääkkeiden tai neuroleptien lopetus monivuotisen käytön jälkeen voi kestää jopa kaksi-kolme vuotta, etenkin jos käytössä on ollut monta lääkettä kerrallaan. Samassa tilanteessa peruslääkäri saattaa neuvoa lopettamaan melkein seinään, parin kuukauden sisällä tms. Siitä voi seurata suuret vahingot. Katastrofi voi olla sitä luokkaa, että ihminen joutuu siitä saman tien uudestaan sairaalaan.

        Joku potilaana ollut, joka on hankkinut itse tietoa ja lukenut kriittisesti, tutustunut sekä vierotukseen perehtyneiden lääkäreiden ja psykologien, että kokemusasiantuntijoiden julkaisemaan materiaaliin, tietää todennäköisesti asiasta enemmän kuin keskimääräinen terveyskeskuslääkäri tai psykiatri. Näin ei saisi olla, mutta on.

        Videoita lääkevierotuksesta:
        Psyykenlääkevieroitus: uhka vai mahdollisuus?
        https://www.youtube.com/watch?v=o4qv_97qXDw


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeitä ei pitäisi joutua lopettamaan omaehtoisesti. Pitäisi saada kunnollista ja asiantuntevaa tukea lääkäriltä. Mutta ongelma on, että lääkäreillä ei ole useinkaan läheskään riittävästi asiantuntemusta lääkevierotuksesta. He määräävät lääkkeitä, mutta lääkkeiden lopettamisessa heidän tietonsa ovat monesti lähellä nollaa. Pahin virhe on, että lopetus määrätään liian nopeatahtiseksi. Vierotukseen perehtyneet lääkärit suosittelevat useimpien psyykenlääkkeiden lopetustahdiksi 10 prosenttia muutaman viikon tai kuukauden ajaksi, riippuen käytön pituudesta. Vahvojen SSRI-lääkkeiden tai neuroleptien lopetus monivuotisen käytön jälkeen voi kestää jopa kaksi-kolme vuotta, etenkin jos käytössä on ollut monta lääkettä kerrallaan. Samassa tilanteessa peruslääkäri saattaa neuvoa lopettamaan melkein seinään, parin kuukauden sisällä tms. Siitä voi seurata suuret vahingot. Katastrofi voi olla sitä luokkaa, että ihminen joutuu siitä saman tien uudestaan sairaalaan.

        Joku potilaana ollut, joka on hankkinut itse tietoa ja lukenut kriittisesti, tutustunut sekä vierotukseen perehtyneiden lääkäreiden ja psykologien, että kokemusasiantuntijoiden julkaisemaan materiaaliin, tietää todennäköisesti asiasta enemmän kuin keskimääräinen terveyskeskuslääkäri tai psykiatri. Näin ei saisi olla, mutta on.

        Videoita lääkevierotuksesta:
        Psyykenlääkevieroitus: uhka vai mahdollisuus?
        https://www.youtube.com/watch?v=o4qv_97qXDw

        Miten vähennät injektiolääkitystä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeitä ei pitäisi joutua lopettamaan omaehtoisesti. Pitäisi saada kunnollista ja asiantuntevaa tukea lääkäriltä. Mutta ongelma on, että lääkäreillä ei ole useinkaan läheskään riittävästi asiantuntemusta lääkevierotuksesta. He määräävät lääkkeitä, mutta lääkkeiden lopettamisessa heidän tietonsa ovat monesti lähellä nollaa. Pahin virhe on, että lopetus määrätään liian nopeatahtiseksi. Vierotukseen perehtyneet lääkärit suosittelevat useimpien psyykenlääkkeiden lopetustahdiksi 10 prosenttia muutaman viikon tai kuukauden ajaksi, riippuen käytön pituudesta. Vahvojen SSRI-lääkkeiden tai neuroleptien lopetus monivuotisen käytön jälkeen voi kestää jopa kaksi-kolme vuotta, etenkin jos käytössä on ollut monta lääkettä kerrallaan. Samassa tilanteessa peruslääkäri saattaa neuvoa lopettamaan melkein seinään, parin kuukauden sisällä tms. Siitä voi seurata suuret vahingot. Katastrofi voi olla sitä luokkaa, että ihminen joutuu siitä saman tien uudestaan sairaalaan.

        Joku potilaana ollut, joka on hankkinut itse tietoa ja lukenut kriittisesti, tutustunut sekä vierotukseen perehtyneiden lääkäreiden ja psykologien, että kokemusasiantuntijoiden julkaisemaan materiaaliin, tietää todennäköisesti asiasta enemmän kuin keskimääräinen terveyskeskuslääkäri tai psykiatri. Näin ei saisi olla, mutta on.

        Videoita lääkevierotuksesta:
        Psyykenlääkevieroitus: uhka vai mahdollisuus?
        https://www.youtube.com/watch?v=o4qv_97qXDw

        Oikeassa olet. Työterveyslääkärilläni ei ollut harmainta aavistustakaan, miten vahvasta SSRI-lääkkeestä vieroittaudutaan turvallisesti pitkäaikaisen käytön jälkeen. Luotin lääkärin asiantuntemukseen ja melkein kuolin vieroittautumisen seurauksena. Olisi pitänyt hankkia apu vieroittautumiseen muualta. Astuin sen sijaan näkymättömään miinaan.

        Maailma on valheiden maailma, edes lääkäreihin ei voi enää luottaa. Surullista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten vähennät injektiolääkitystä?

        Suosittelen keskustelemaan injektion vähennystä lääkärin kanssa. Tiedän toki tapauksia jotka ovat vain jättäneet ilmestymättä paikalle... Näissäkin tarinoissa on ollut ns. onnellinen loppu, mutta siihen väliin liittyy niitä osastojaksoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lääkkeitä ei pitäisi joutua lopettamaan omaehtoisesti. Pitäisi saada kunnollista ja asiantuntevaa tukea lääkäriltä. Mutta ongelma on, että lääkäreillä ei ole useinkaan läheskään riittävästi asiantuntemusta lääkevierotuksesta. He määräävät lääkkeitä, mutta lääkkeiden lopettamisessa heidän tietonsa ovat monesti lähellä nollaa. Pahin virhe on, että lopetus määrätään liian nopeatahtiseksi. Vierotukseen perehtyneet lääkärit suosittelevat useimpien psyykenlääkkeiden lopetustahdiksi 10 prosenttia muutaman viikon tai kuukauden ajaksi, riippuen käytön pituudesta. Vahvojen SSRI-lääkkeiden tai neuroleptien lopetus monivuotisen käytön jälkeen voi kestää jopa kaksi-kolme vuotta, etenkin jos käytössä on ollut monta lääkettä kerrallaan. Samassa tilanteessa peruslääkäri saattaa neuvoa lopettamaan melkein seinään, parin kuukauden sisällä tms. Siitä voi seurata suuret vahingot. Katastrofi voi olla sitä luokkaa, että ihminen joutuu siitä saman tien uudestaan sairaalaan.

        Joku potilaana ollut, joka on hankkinut itse tietoa ja lukenut kriittisesti, tutustunut sekä vierotukseen perehtyneiden lääkäreiden ja psykologien, että kokemusasiantuntijoiden julkaisemaan materiaaliin, tietää todennäköisesti asiasta enemmän kuin keskimääräinen terveyskeskuslääkäri tai psykiatri. Näin ei saisi olla, mutta on.

        Videoita lääkevierotuksesta:
        Psyykenlääkevieroitus: uhka vai mahdollisuus?
        https://www.youtube.com/watch?v=o4qv_97qXDw

        Katastrofi lääkkeiden liian nopeasta lopetustahdista voi olla hirveä. Pahimmillaan ihminen on invalidisoituneena vieroitusoireiden vuoksi jotka voi tuntua silkalta kidutukselta. Sitä sitten luullaan sairauden paluuksi ja uusia lääkkeitä kehiin. Olen itse käynyt tuon läpi. Ihme että en kuollut. Vuosia elämästä valui hukkaan uskoessa psykiatreja ja lääkäreitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katastrofi lääkkeiden liian nopeasta lopetustahdista voi olla hirveä. Pahimmillaan ihminen on invalidisoituneena vieroitusoireiden vuoksi jotka voi tuntua silkalta kidutukselta. Sitä sitten luullaan sairauden paluuksi ja uusia lääkkeitä kehiin. Olen itse käynyt tuon läpi. Ihme että en kuollut. Vuosia elämästä valui hukkaan uskoessa psykiatreja ja lääkäreitä.

        Oletko nykyään jo kuivilla lääkkeistä?

        Minulle määrättiin Optiparin (40 mg/pv paroksetiini) vieroitusoireisiin lääkkeeksi Optipar 40 mg/pv ja Risperdal 0,5 mg/pv. Optiparia kerkesin syömään n. 5 kk ja Risperdalia 3 viikkoa. Tietääkseni paroksetiini-risperidoni -yhdistelmä on lisäksi epäyhteensopiva.

        Näiden lääkekokeilujen tuloksena minulle tuli vakava anhedonia, sietämätön ahdistus ja gynekomastia. Ne ovat jatkuneet jo kuukausia. Jotta ennusteeni olisi mahdollisimman huono, sain ennen lääkekokeiluja allergisen reaktion
        (kurkun turpoaminen ym.) hengitettyäni vahingossa tuntematonta kemikaalia.

        Nyt lääkkeenä pelkkä Brintellix 10 mg, minkä aloitin neurologin pätevillä perusteluilla. Alustavat kokemukset hyviä.

        Yhtäkaikki, joulu on minun osaltani peruttu. Hyviä vinkkejä anhedonian selättämiseen otetaan kiitollisuudella vastaan.

        t. "vaikeasti masentunut"


    • Anonyymi

      Hankala sanoa, komppilen tuota ylhäällä olevaa keskustelua asemastasi ja heidän asemastaan.
      Onko psykoosistasi kauankin? Luulisin että puolen vuoden tai vuoden kuluttua tapahtuneesta olisi paremmin irti heidän ikeestään ja osastouhasta kuin parin kuukauden päästä.

      • Anonyymi

        En ole sama tyyppi jota ehkä tarkoitat mutta omalla kohdallani on viimeisestä psykoosista lähes 20 vuotta ja silti psykiatrian puolella ovat jatkuvasti puhuneet että psykoosi saattaa tulla uudestaan.
        Heidän mielestään olisi lääkitystäkin pitänyt jatkaa ennaltaehkäisevästi, josta olin itse eri mieltä.

        Minulla on kuitenkin se tilanne että itse tiedän mistä psykoosini kauan sitten johtuivat eikä sama tilanne tule enää toistumaan ellen itse toimi väärin ja palaa entiseen, jolloin toki olisi mahdollista saada aikaiseksi samanlainen tilanne.


    • Anonyymi

      Ei lähetetä!..

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      176
      9537
    2. Muusikko Pave Maijanen, 70, on kuollut

      "Talvella 2018 hän sai ALS-diagnoosin. Ensioireet hän huomasi syksyllä 2018. Tuolloin Maijanen alkoi tuntea kummallisia lihaskramppeja ja huomasi, ett
      Maailman menoa
      141
      6430
    3. Sofia muutti hotelliin ilmaiseksi

      "Seiskan saamien tietojen mukaan kohukaunotar Sofia Belorf, 30, olisi muuttanut helsinkiläiseen luksushotelliin äskettäin. Seiskan saamien tietojen mu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      397
      2715
    4. Maisa otti raskauskirtin esille

      Viimeinen oljenkorsi.... Miten "yllättävää".. .. :D
      Kotimaiset julkkisjuorut
      135
      1873
    5. Stefun Sofialle tarjoamat luxuskyydit maksamatta, velkaa niistä jo yli 17 000 euroa.

      Seiskan mukaan limusiinikyyteihin erikoistunut yritys hakee Stefun yritykseltä oikeusteitse yli 17 000 € maksamattomista kyydeistä. Useat ajoista ova
      Kotimaiset julkkisjuorut
      136
      1796