Hare Krishna:)
Olen lukenut mielenkiinnolla viestejäsi --tunnut olevan tosi "sinut" krishna-tietoisuutesi kanssa.
Ihailen tätä ominaisuutta sinussa.
Viesteistäsi olen ymmärtänyt, että alunperin kuljit tätä Srila Prabhupadan viitoittamaa tietä, mutta sitten "ahdistuit kaikesta ehdottomuudesta ja säännöistä".
Olenko ymmärtänyt oikein?
Kuitenkin haluaisin kysyä sinulta vähän enemmän nykyisestä henkisestä elämästäsi.
Itse olen nimittäin aika ahdistunut kaikista niistä vaatimuksista, joita Praphupada seuraajiltaan vaatii. Ja jotkut Prabhupadan kirjoituksen kohdista en voi hyväksyä...esim. hänen mielipiteitään homoista/naisista ja ehdottomasta selibaatista jne.
Sinun tapasi katsoa Krishna-tietoisuutta kuulostaa hyvin terveeltä ja kypsältä. Ja armahtavalta! Ei tarvitse olla täydellinen, tärkeintä on rakkaus Krishnaan.
Ihan mielenkiinnosta: Minkä oppilas-ketjun kirjallisuutta olet lukenut? Onko tällaisia liberaaleja-vaishnavia edes olemassa?
Minkälaista päivittäistä ohjelmaa pidät yllä?
Palveletko alttarihahmoja kotonasi? Onko sinulla henkistä opettajaa? Oletko ottanut kasteen vastaan?
Tässä tuli jo aika monta kysymystä;) Ei ole pakko vastata jos kysymykset on liian hekilökohtaisia.
Tässä on email-osoitteeni: [email protected]
Olisin tosi kiinnostunut kuulemaan sinun ajatuksistasi Krishna-tietoisuudesta:)
Hare Krishna ja siunausta elämääsi!
Olen lukenut mielenkiinnolla viestejäsi --tunnut olevan tosi "sinut" krishna-tietoisuutesi kanssa.
Ihailen tätä ominaisuutta sinussa.
Viesteistäsi olen ymmärtänyt, että alunperin kuljit tätä Srila Prabhupadan viitoittamaa tietä, mutta sitten "ahdistuit kaikesta ehdottomuudesta ja säännöistä".
Olenko ymmärtänyt oikein?
Kuitenkin haluaisin kysyä sinulta vähän enemmän nykyisestä henkisestä elämästäsi.
Itse olen nimittäin aika ahdistunut kaikista niistä vaatimuksista, joita Praphupada seuraajiltaan vaatii. Ja jotkut Prabhupadan kirjoituksen kohdista en voi hyväksyä...esim. hänen mielipiteitään homoista/naisista ja ehdottomasta selibaatista jne.
Sinun tapasi katsoa Krishna-tietoisuutta kuulostaa hyvin terveeltä ja kypsältä. Ja armahtavalta! Ei tarvitse olla täydellinen, tärkeintä on rakkaus Krishnaan.
Ihan mielenkiinnosta: Minkä oppilas-ketjun kirjallisuutta olet lukenut? Onko tällaisia liberaaleja-vaishnavia edes olemassa?
Minkälaista päivittäistä ohjelmaa pidät yllä?
Palveletko alttarihahmoja kotonasi? Onko sinulla henkistä opettajaa? Oletko ottanut kasteen vastaan?
Tässä tuli jo aika monta kysymystä;) Ei ole pakko vastata jos kysymykset on liian hekilökohtaisia.
Tässä on email-osoitteeni: [email protected]
Olisin tosi kiinnostunut kuulemaan sinun ajatuksistasi Krishna-tietoisuudesta:)
Hare Krishna ja siunausta elämääsi!
Vastaukset 26
Vanhimmat
Eli tuon yllä olevan viestin on lähettänyt minä. Unohdin rekisteröityä galleriaan.
Hare Krishna kaikille!
Gaurangi
haribol!
edellinen viesti ei ole osoitettu henkilökohtaisesti minulle, mutta haluaisin ilmaista oman mielipiteeni asiasta. mielestäni srila prabhupadan tie on todella ihanteellinen ja jos joku pystyy täysin noudattamaan tuota linjaa, niin sellainen henkilö ei varmasti milloinkaan eksy henkisellä tiellään.tietysti pelkkä sääntöjen,määräysten ja rituaalien noudattaminen ilman rakkauden kehittymistä Krishnaan ei auta ketään palaamaan takaisin Jumaluuteen. itse olen huomannut esim. selibaatin noudattamisen olevan toisinaan todella vaikeaa. jos oikein taistelee niin jaksaa olla suhteellisen pitkän ajan ilman seksiä, mutta mieli on yleensä silloin todella häiriintynyt ja on vaikea keskittyä ajattelemaan Herraa.haluaisinkin kannustaa jokaista harjoittamaan bhakti-joogaa kaikista esteistä ja toiveista huolimatta. rakkaus Krishnaan on aina meidän ulottuvilla jos vain jatkamme prosessin seuraamista, vaikkakin hieman epätäydellisesti. emme saa kuitenkaan luovuttaa, vaikkemme noudattaisi kaikkia ohjeita täysin. jos vain jatkamme hare krsna-mantran laulamista niin tulee vielä päivä jolloin olemme täysin puhtaita Herran jalkojen juuressa. mitä taas tulee henkiseen opettajaan, niin turvautukaa Srila Prabhupadan jalkoihin! hän on aito henkinen opettaja sekä hyvin paljon läsnä kirjoissaan ja luennoissaan, sekä lauluissan.Srila Prabhupada on todellinen acarya, henkilö joka opettaa esimerkillään.kuka voisi luetella hänen koko kunniansa? hare krsna!
p.s suosittelen hankkimaan aitoja ja alkuperäisiä Prabhupadan kirjoja osoitteesta:
www.krishna.tv
yhteen kysymykseesi osaan minäkin vastata...tällaisia liberaaleja hinduja löytyy yllin kyllin...Intiasta, hindulaisuuden kotimaasta. Suurin osa hinduista itseasiassa ovat sellaisia. Krishna-liike ja sen tiukat säännöt ovat vain pisara meressä. Yliedustettu vain länsimaissa.
Mitä tiukkoja sääntöjä tarkoitat ja miksi ne ovat mielestäsi tiukkoja? Krishna-liikkeessä ketään ei pakoiteta seuraamaan yhtään mitään vaan koko homma perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos ihminen toistaa Hare Krishna-mantraa jonkin aikaa, jossain vaiheessa aineelliset toimet eivät vain enää kiinnosta yhtä paljon kuin ennen. Tässä vaiheessa ihmisestä on kivaa herätä aikaisin aamulla ja meditoida pari tuntia Hare Krishna-mantraa aamuisin. Itsekin herään päivittäin muutaman tunnin ennen töihin lähtöä ja meditoin 1-2 tuntia Hare Krishna-mantraa aikaisin aamulla. Kukaan ei pakoita minua siihen tai kukaan ei ole selän takana valvomassa teenkö sitä. Krishna-tietoiset kaverini eivät edes ole kiinnostuneita meditoinko vai en. On ihan oma asiani miten paljon harjoitan henkistä elämää.
Kukaan ei ole ikinä pakottanut minua seuraamaan yhtään mitään sääntöjä tai määräyksiä. Teen sitä yksinkertaisesti, koska se on järkevää. En käytä päihteitä, koska se estää itsekurin harjoittamisen ja siihen menee paljon rahaa. En pelaa uhkapelejä, koska se vie rehellisyyden ja siihen menee vielä enemmän rahaa. En syö lihaa, koska en halua vahingoittaa yhtäkään elävää olentoa. En myöskään metsästä naisia, koska sekin nyt vain on tyhmää. Voin mielestäsi olla tiukkojen sääntöjen orja, mutta itse en koe sitä niin. Nuo periaatteet pikemminkin helpoittavat elämääni ja antavat aikaa mielenkiintoisemmille asioille.
Hare Krishna!
>>Mitä tiukkoja sääntöjä tarkoitat ja miksi ne ovat mielestäsi tiukkoja?>>
Tarkoitan sääntöjen ehdottomuutta ylipäätänsä. Itse asiassa noudatan kaikkia neljää periaatetta itse, mutta en ymmärrä miten armollinen ja rakastava Krishna voi hyljätä sellaisen bhaktan, joka vaikka sattuu "lankeamaan" hetkeksi tai ajattelee seksiä tai masturboi jne. Tai sattuu elämään homo-suhteessa.
Ymärrän sääntäjen taustalla olevat periaatteet kyllä ja olen ehdottomasti esimerkiksi kasvissyönnin kannalla enkä juo alkoholia tai käytä huumeita enkä myöskään harrastaisi seksiä avioliiton/parisuhteen ulkopuolella.
Mutta se tietty ehdottomuus ja täydellisyyden vaatimus sääntöjen takana ahdistaa. Kukaan meistä kun ei ole täydellinen --varsinkaan Kali-yugan aikana!
Totta kai Krishna-tietoisuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja ei kukaan minuakaan ole pakottanut mahamantraa toistamaan;)
Ja kyllä, kaikki toimet Krishna-tietoisuudessa ovat miellyttäviä...enkä ole kokenut minkäänlaista painostusta bhaktoilta jne.
Krishna-tietoisuuden tie, Praphupadan ehdottomien sääntjen ympäröimänä, on vain niin kovin ahdas ja kapea, että pelkäänpä ettei minusta ole sen kulkijaksi.
Itse ymmärtäisin neljä periaatetta enemmänkin ohjenuoriksi, joita henkisen sielun tulee noudattaa kykyjensä mukaan...
Ja seksistä vielä;) En tosiaankaan julista mitään vapaata seksiä hippien tyyliin vaan sellaista, joka tapahtuu kahden aviopuolison välillä täydessä yhteisymmärryksessä.
Eli ongelmani on sääntöjen ehdottomuus --jos lipsahdat väärälle puolelle niin onko rakkaus Krishnaan sitten siinä?? Ja suuntana vain helvetilliset planeetat??
Oma käsitykseni Krishnasta on armollinen ja rakastava Jumala, joka kyllä antaa anteeksi palvojansa pikku-virheet ja "lankeamiset".
Jatka valitsemallasi polulla ihmeessä!
Jos sinulle on helppoa ja luonnollista elää "täydellisen puhdasta" elämää --hyvä juttu sinulle!
Mutta itsestäni en ole varma...vaikka chanttaankin mahamantraa päivittäin.
Hare Krishna ja kaikkea hyvää sinulle Bhaga!
>>Tarkoitan sääntöjen ehdottomuutta ylipäätänsä. Itse asiassa noudatan kaikkia neljää periaatetta itse, mutta en ymmärrä miten armollinen ja rakastava Krishna voi hyljätä sellaisen bhaktan, joka vaikka sattuu "lankeamaan" hetkeksi tai ajattelee seksiä tai masturboi jne. Tai sattuu elämään homo-suhteessa.>>
Kuka sanoi, että Krishna hylkää tuollaisen bhaktan? Eihän toki. Krishna ei koskaan hylkää ketään. Ainakin oma kokemukseni on, että vaikka en aina olisikaan onnistunut elämään kaikkien sääntöjen mukaan, silti Krishna ei koskaan ole hylännyt minua.
>>Mutta se tietty ehdottomuus ja täydellisyyden vaatimus sääntöjen takana ahdistaa. Kukaan meistä kun ei ole täydellinen --varsinkaan Kali-yugan aikana!>>
Mitä tarkoitat täydellisyydellä? Jos täydellisyyden mittapuu on se, että henkilö pystyy elämään noiden periaatteiden mukaan, niin silloin tunnen montakin täydellistä henkilöä. Itseäni nuo säännöt eivät ahdista yhtään. Ne ovat vain osa elämää ja tekevät elämästä helpompaa.
>>Krishna-tietoisuuden tie, Praphupadan ehdottomien sääntjen ympäröimänä, on vain niin kovin ahdas ja kapea, että pelkäänpä ettei minusta ole sen kulkijaksi.>>
Mutta ovatko nuo säännöt sitten niin ehdottomia? Krishna-tietoisuuden ensimmäinen vaihe on vain toistaa Hare Krishna-mantraa ja siihen ei edes ole mitään tarkkoja sääntöjä ja määräyksiä. Sitten kun puhdistumme tuon prosessin avulla, rupeamme jossain vaiheessa noudattamaan muitakin asioita itsestään. Aineellinen elämä ei vain enää jaksa kiinnostaa, kuten itsellenikin tapahtui.
>>Itse ymmärtäisin neljä periaatetta enemmänkin ohjenuoriksi, joita henkisen sielun tulee noudattaa kykyjensä mukaan...>>
No sellaisiksi ne itsekin ymmärrän. :D
>>Eli ongelmani on sääntöjen ehdottomuus --jos lipsahdat väärälle puolelle niin onko rakkaus Krishnaan sitten siinä?? Ja suuntana vain helvetilliset planeetat??>>
Gitan mukaan langennut joogi syntyy seuraavassa elämässä sellaiseen tilanteeseen, että voi jatkaa henkisen elämän harjoittamista siitä mistä jäi. Ei siis todellakaan mitään pelkoa mistään helvetistä.Kun rakkaus Krishnaan kehittyy, kiinnostus aineelliseen elämään samaa vauhtia lopahtaa. Koko juttu tapahtuu automaattisesti, kun vain jatkat Hare Krishna-mantran toistamista.
>>Oma käsitykseni Krishnasta on armollinen ja rakastava Jumala, joka kyllä antaa anteeksi palvojansa pikku-virheet ja "lankeamiset".>>
Ihan samanlainen käsitys kuin minulla on.
>>Jatka valitsemallasi polulla ihmeessä!
Jos sinulle on helppoa ja luonnollista elää "täydellisen puhdasta" elämää --hyvä juttu sinulle!>>
No, olen parhaillaankin töissä toimistossa, vaikka hoitaisin mieluummin lehmiä jossain maaseudulla Krishna-maatilalla. Ei tämä nykyinen elämäni siis mitään täydellisen puhdasta ole. Ideaaliin on vielä pitkä matka, mutta en silti anna periksi. Tärkeintä on vakaa luottamus siihen, että päämäärän saavuttaminen on todella mahdollista. Srila Prabhupada sanoi, että aidon henkisen mestarin opastuksella oppilas pystyy saavuttamaan puhtaan Krishna-tietoisuuden riippumatta siitä missä tilassa oppilas tällä hetkellä on. Tärkeintä on vain oppilaan kova luottamus henkisen opettajan ohjeisiin.
>>Mutta itsestäni en ole varma...vaikka chanttaankin mahamantraa päivittäin.>>
Jos olet edennyt jo noin pitkälle, niin jatka ihmeessä chanttaamista. Olet varmaan itsekin huomannut, että aineellinen elämä on aika turhauttavaa. Se on ensimmäinen merkki siitä, että Krishna on ottamassa elämässä tärkeämpää roolia.
Kaikkea hyvää myös sinulle :D
Hare Krishna!
Niin, eihän sitä Krishna ketään noin vaan hylkää.
Mutta näin kyllä annetaan usein ymmärtää.
Tiiviissä uskonnollisissa yhteisöissä usein yhteisön johtaja ja samoissa mietteissä olevat kanssaeläjät omaksuvat jumaluuden roolin luoden paheksuvia katseita ja langettaen manauksia sen niskaan, joka protokollasta poikkeaa.
Onko tuo käytös sitten teologisesti perusteltua vai vain tapa pitää väki kurissa ja työn touhussa on sitten keskustelu erikseen.
Oletko sitä mieltä että se tie on ihanteellinen niiltäkin osin mitä puhutaan naisista ja homoseksuaaleista (tää ei oo oikeen kivaa, kun oon itse sekä nainen että homoseksuaali..)?
Hare Krishna!
>>Tiiviissä uskonnollisissa yhteisöissä usein yhteisön johtaja ja samoissa mietteissä olevat kanssaeläjät omaksuvat jumaluuden roolin luoden paheksuvia katseita ja langettaen manauksia sen niskaan, joka protokollasta poikkeaa.>>
No et olisi voinut paremmin asiaa tiivistää. :D
Kurissapitovälinehän tuo on...sastroista en kyllä ole sille mitään perustelua vielä tähän päivään mennessä löytänyt.
Tapasin kerran Kroatiassa yhden homon, joka oli Bhakta. Ihan hyvin sillä meni. Se ei vain tullut meidän kanssa samaan aikaan uimaan ja selitti, ettei tullut koska oli homo. Arvostin sitä silti bhaktana. Ei Krihsnatietoisuutta voi estää mikään aineellinen tilanne. Voit olla Bhakta, vaikka olisit naisen, homon, marssilaisen tai Amerikan presidentin kehossa. Keho ei ole este. Tärkeintä on vain toistaa Hare Krishna-mantraa ja vapautua kaikista tuollaisista kehoon liittyvistä määritteistä ja lopulta saavuttaa itsevoivallus. Me emme ole tämä keho, vaan ikuinen henkinen sielu, Krishnan ikuinen pienen pieni osanen ja palvelija.
Hare Krishna!
Ei sillä mun mielestänikään oo väliä, mutta Swami Prabhupaadan mielestä varmaan on (niinkun tällä palstalla jotkut on väittänyt)...
Miksi homot ei voi tulla mukamas yhtä aikaa uimaan??
Hare Krishna
>>Ei sillä mun mielestänikään oo väliä, mutta Swami Prabhupaadan mielestä varmaan on (niinkun tällä palstalla jotkut on väittänyt)...>>
Siis tuon äskeisen opin Srila Prabhupadalta. Hän ei ikinä tehnyt kehoon perustuvia erotteluja, koska hän näki kaikki olennot henkisinä sieluina.
>>Miksi homot ei voi tulla mukamas yhtä aikaa uimaan??>>
Luulen että se homo ei tullut sen takia, koska se olisi voinut vaikeuttaa sen selibaatissa elämistä. Bhaktat eivät tosin koskaan ui alasti, mutta silti.
Hare Krishna!
tsekkaahan nämä, erittäin hyvät
gay/3rd gender vaisnavien nettisivut:
http://www.galva108.org/
GALVA eli Gay And Lesbian Vaishnava Association..
Kuten nimimerkki ... jo mainitsikin, Intia on pullollaan vaisnavia jotka säteilevät rakkaudesta Krishnaan ja jotka eivät silti kuulu mihinkään guruketjuun :-) Heillä on uskonsa lisäksi elämänilo sillä paikalla millä monella Prabhupadan seuraajalla (ei kaikilla, mutta liian monella) on minun kokemusteni mukaan syyllisyys siitä ettei seuraa ohjeita pikkutarkemmin.
Sillä kuten Gita sanoo, jokainen voi mennä Krishnan luokse itselleen luontaista tietä. Jokainen voi tehdä työnsä, mitä ikinä se sitten onkin, Krishnan iloksi. Köyhä intialainen maalaisrouva voi olla erinomainen vaimo ja äiti, koska hän tahtoo olla niin hyvä kuin voi siinä mitä tekee Krishnan kunniaksi, Hänen osanaan. Samalla tavalla intialainen riksakuski voi nähdä Krishnan jokaisen asiakkaansa sydämessä ja tehdä työnsä suurella ilolla ja hartaudella - kuljettaa Krishnaa!
Tunnen, että näissä ihmisissä on minun seurakuntani. He ovat minun esikuviani uskossa. He ovat myös tavallisia, perheellisiä ihmisiä.
Ymmärsit oikein, olen yrittänyt seurata Prabhupadaa, mutta siitä seurannut ahdistus sysäsi minut uskonnottomuuteen vuosiksi. Hassua kyllä, Svenska Teatern johdatti minut takaisin Krishnan luokse :-D Siellä esitettiin näytelmä Pojken Blå, joka kertoi kansanomaisen ja naiivin version Krishnan nuoruudesta, ja sen nähtyäni muistin taas miten valtavan ILOINEN ja VAPAUTUNUT olin kun rakastuin Krishnaan ennen kuin tiukkapipoisuus tappoi rakkauteni.
En voi sanoa lukeneeni minkään oppilasketjun materiaalia erityisesti. Sen sijaan olen lukenut Bhagavad Gitaa yhä uudelleen ja uudelleen, sillä haluan oppia ulkoa ennemmin sen mitä Jumala sanoo kuin sen mitä opettajat sanovat Jumalan sanoneen. Kannattaa lukea muitakin kuin Prabhupadan poppoon käännös! Englanninnoksia on kymmeniä, ja minulla on niitten pohjalta laadittu kotikutoinen suomennos, joka valitettavasti edelleen odottaa nettijulkaisuaan kun en itse osaa sitä nettiin panna ja halukkaat osaajat ovat peräytyneet.
Aina välillä on tullut surffatuksi netissä ja etsityksi Suomessa vähemmän tunnettujen gurujen Krishna-aiheisia sivuja, ja kivaa luettavaa on löytynytkin :-) Kokeilepa googlea. Minulla on valitettavasti vapaa-aika todella kortilla, kiitos puolivuotiaitten kaksosteni (vetelevät juuri nyt riemukseni sikeitä peräti yhtä aikaa), enkä ehdi mennä sille tietokoneelle jota aiemmin käytin linkkejä penkomaan...
### Englanninnoksia on kymmeniä, ja minulla on niitten pohjalta laadittu kotikutoinen suomennos, joka valitettavasti edelleen odottaa nettijulkaisuaan kun en itse osaa sitä nettiin panna ja halukkaat osaajat ovat peräytyneet. ###
Jos tuo projekti ei meinaa millään mennä eteenpäin, laitapa mailia. Tuohon voin laittaa tietokantapohjaisen editorin helposti valmiiksi, voit leikata ja liimata tekstiä paikalleen, postittaa samalla periaatteella kun tähän keskustelupalstallekin, ja palata niitä muokkaamaan tarvittaessa.
Olisi kivaa jos tämä projekti todellakin viimein edistyisi :-) Minun täytyy myöntää että on yllättävää kuulla Prabhupadan seuraajan ehdottavan tällaista.
Mihin laittaisin mailia?
Laita vaikka tänne: krishna {at} wisewisdoms {dot} com.
### Olisi kivaa jos tämä projekti todellakin viimein edistyisi :-) Minun täytyy myöntää että on yllättävää kuulla Prabhupadan seuraajan ehdottavan tällaista. ###
Bhaga sen varmaan taisi jo huomatakin, mutta en tosiaan ole Prabhupadan seuraaja vaikka aikoinaan tämän perustamaan liikkeeseen kuuluikin. Kunnioitan tätä yhtenä niistä guruista, jotka minulle Krishnasta opettivat, mutta en nosta samanlaisen auktoriteetin asemaan kuin tämän seuraajat.
Itse asiassa olen tässä itse miettinyt Gitan työstämistä suomeksi Visvanathan ja Baladevan kommentaareihin nojaten lyhyin kommentein aina tekstiä selventääkseni. Eli sitten ollaan samassa veneessä. Mutta sitä odotellessa, laitetaan nyt se sinun Gitasi nettiin. :)
Siis onko Suomessakin tällaisia ihmisiä? Ekaa kertaa eksyin tänne keskusteluun ja tuo kuulostaa niin tutulta. Olin joskus jo aika kauan sitten todella innostunut, ihastunut Krishnaan. Mutta mitä lähemmin Krishna-liikkeeseen olen tutustunut sitä enemmän innostus on hiipunut, epäilys koko hommaan on tullu rakkauden tilalle. Vuosikausia olen roikkunut mukana, välillä enemmän välillä vähemmän aktiivisena, mutta paikkaani en ole löytänyt. Huono omatunto oli joka asiasta, tunne etten ole tarpeeksi hyvä siihen jengiin jos syön vaikka palasen suklaata tai koska mieheni on kristitty (ja harrastan jopa seksiä hänen, siis vain ja ainoastaan hänen, kanssaan...). Joten olen pysynyt kaukana temppelistä jonkin aikaa ja mielialani onkin huomattavasti kohentunut, elämänilo palannut.
Nyt olen pohtinut pitäisikö minun kääntyä kristityksi. Siellä elämäntapani olisivat siitä parhaimmasta päästä, voisin olla edes vähän tyytyväinen itseeni joskus, ja pääsisi ehkä johonkin mukavaan seuraankin. Todella kaipaisin lämminhenkistä uskonnollista yhteisöä, kilvoittelevan ja kylmäkylkisen ISKCONin sijaan. Mutta kun Krishna on niin ihana :-)
Jään innolla odottamaan Gitan suomennostasi. Laittaisitko vähän noiden gurujen nimiä joihin viittaat.
Tässähän näitä näyttää jutustelevan jo pari kappaletta. Epäilen, että samaa kastia löytyy itse asiassa paljon enemmänkin, eivät ole vaan nettiin uskaltautuneet vielä.
Moni valitettavasti jakaa kanssasi samanlaisia kokemuksia Krishna-liikkeestä. Voitaisiinhan sitä tulevaisuudessa työstää jotain vaihtoehtoista Vaishnava-toimintaa Suomeenkin, jos vaan mielenkiintoa riittää. Vai?
samanmoiset taitavat olla minunkin kokemukseni.Vähemmän fanaattinen vaihtoehto (vfv) olisi tervetullut! :)
Joo, minullakin on ihan samoja kokemuksia iskconista!
Vaikka periaatteessa noudatan tällä hetkellä kaikkia 4 periaatetta, en pidä siitä ajatuksesta, jota isckonissa viljellään, että jos vähänkään lipsahdat tuolta polulta (syöt palasen suklaata, juot kofeiinillista teetä mummon luona jne.) niin rakkaus Krishnaan on heti mennyttä.
Ihmisten elämäntilanteet on niin erilaisia, eikä kukaan ole täydellinen. (tai ainakaan muutu täydelliseksi sekunissa;)
Koen iskconissa ahdistavaksi senkin, että kaikki leimataan heti "aistinautiskeluksi" eli jos menet leffaan tai luet romaanin tai kuuntelet muutakin kuin bhajan-musiikkia niin olet heti "tietämättömyyden luonnonlaadussa" tai jotain muuta vastaavaa. Mielestäni asiat eivät ole niin mustavalkoisia --saatan kuunnella radiota ja muistaa Krishnaa jonkun rakkauslaulun sanoista tai mennä leffaan, jossa joku vuorosanoista saa minut ajattelemaan Häntä.
En myöskään näe avioliiton/ vakaan parisuhteen sisällä tapahtuvaa hellyyttä ja rakkautta "aistinautiskeluna". Enkä näe siinä mitään väärää.
Eli, kyllä, meitä vaishnavia löytyy iskconinkin ulkopuolelta --eli muista vain Krishnaa ja kerro huolistasi Hänelle. Johdattakoot Hän sinut henkistä elämää viettävien ihmisten luo:)
Kaikkea hyvää sinulle "Vieras" ja älä anna periksi: jätä huolesi Krishnan lootus-jalkojen juureen ja Hän kyllä pitää sinusta huolta.
Madhava --ehdotuksesi vaishnava-toiminnasta on loistava! Count me in:)
Vaisnava -- odotan jo innolla Gitan käännöstäsi.
Kukkahattutäti --minullekin kelpaisi tuo VFV:D
Hare Krishna kaikille! :)
Mietin tässä, että keitähän kaikkia teistä olen joskus tavannut.
Vaishnavan identiteetistä on varsin hyvä idea, käsittääkseni ollaan ohimennen tavattu Atmassa joskus. Onko muita tuttuja? Laittakaa vaikka kuvia profiiliin. :)
Vaisnavamaailma on Suomessa pieni, varmaankin ollaan tavattu ;) Minulla tosin on sellainen pikku aivovaurio kuin prosopagnosia, minkä vuoksi pysty muistamaan kasvoja muitten ihmisten lailla. Eli vaikka katselen kuvaasi profiilistasi, en pysty sanomaan, olemmeko nähneet aiemmin.
http://www.prosopagnosia.com/links/index.asp
syystä ja toisesta "irtauduin" isckonista silloin jo kun hks kompasteli lopullisesti ja Madhavakin oli vielä kuvioissa..silloin keskustelin kanssasi jonkun kerran vaan tuskin muistat...
Näin sinut kerran muuten sen jälkeenkin mutta olit niin syvässä rentoutuneisuuden tilassa Rikhardinkadun kirjastossa, että en viitsinyt häiritä:)). Vai erehdyinkö...
Muista kirjoittelevista minulla ei ole mitään käsitystä.
yst.terv.Kht
Jaa että meditatiivisessa tilassa? Taitaa olla vielä niitä aikoja, kun nukuttiin liian vähän öisin ja myytiin liian monta tuntia kirjoja per päivä, ja piti löytää aina lepopaikka jostain että pysyy kasassa...
Jos näkisin naaman, todennäköisesti muistaisinkin. Mutta on tässä jonkin verran vettä virrannut sitten niiden aikojen.