Vuosi on kohta lopussa

En mistään. Huono vuosi kaikinpuolin.

Paljostakin! Työpaikassani työpaikkani vahvistui vahvemmaksi. Keikkailijasta täysiin viikkotunteihin.

Mulla on katto pään päällä vaikka alkuvuodesta pelkäsi joutuvani muuttaan sisäilmaongelma remppailun tieltä.

Paljon joutunut tekeen tänä vuonna kodinkonehankintoja, mutta niihin on ollut varaakin nyt.

Ihania ystäviä elämässäni jotka ei latista itsetuntoani ja ilkeile, piikittele ja halua salaa epäonnistumisiani vaan kannustaa ja iloitsee onnistumisistani

Terveys on hiukan reistaillut... se on ainoo miinus. Pyörtyileminen, huimaus ja lyödös jonka takia päädyin syöpärekistereihin.

Olen kiitollinen, että isä on hengissä ja olen pystynyt järjestämään hänen elämänsä hitusen paremmaksi. Tietysti olen kiitollinen perusasioista, työstä, omasta kodista, hyvistä ystävistä. Ja siitä, että kunhan maailma aukeaa, mulla on mahdollisuus häipyä täältä hetkeksi minne huvittaa.

Rakkaalle naiselle isot halit ja kiitos suuren :)

Saanut rauhassa miettiä elettyä elämää syvällisesti.

Olen antanut anteeksi niin monelle taholle sydämestäni eikä siellä ole enää kiukkua maailman epäoikeudenmukaisuuksia kohtaan.

Huikea vuosi siis itsekehityksessä. Maailma on mitä on. Antaa sen olla.
(Mies)

Siitä mitä saatiin

Olen oppinut paljon uutta, tutustunut mielenkiintoisiin ihmisisiin, yhden takia jopa tänne eksynyt. Oppinut jotain itsestänikin. Vuosi on ollut myös raskas ja väsyttäväkin vaikka samalla siihen on mahtunut paljon uutta. Kaikista kiitollisin olen läheisistäni jotka ovat olleet tukena. Ensi vuonna aion hemmotella heitä jotenkin siitä hyvästä.

Ystävistä, seesteinen vuosi, koronan ansiosta. Luonto puhdistuu ja ihmiset löytävät uusia asioita, "anteeksi pelossa eläviltä". Ilmassa on ollut inhimillisempää ja terveellisempää tapakulttuuria, läheisempää tavallaan. Näin paljon hyvää, sen löytämiseen vaaditaan aina yhdistävä tekijä.
Sanonta: mitä isompi kärsimys, sitä suurempaa lienee myös rakkaus, pitänee paikkansa.

Pääsin tutustumaan ja sain hänet elämääni :)

Helmi-maaliskuussa hienoja hetkiä, unohtumattomia. Paras osa vuodesta oli siis ennen koronaa.

Löytymisistä ja yksistä äkkilähdöistä 🤪 https://m.youtube.com/watch?v=NjcOJFBT0Qs

Rankka vuosi ollut monilla erin tavoin. Toivon etten olis mennyt yhteen koulutukseen, sain siihen liittyen henkisesti takkiin pahasti, olis tuota ilmankin ollut muutenkin vaikeaa, nyt olen vielä masentuneempi kuin pari vuotta aiemmin ennen tuota turhaa juttua. Mutt nyt on lopullisesti tullut selväksi ettei ole mahdollisuuksia sen alan töihin, pitää keksiä jotain muuta mihin tällänen kuin mä kelpaisi. Taas tuli todettua etten ystäväksi kelvannut. Tulevakaan vuosi ei tuo hyvää kohdalle, mutt minkäpä tuolle voi. Sitä vaan on syntynyt epäonnisten tähtien alla.

Sain vihdoin ja viimein "projektin" siihen malliin et voisi vaikka huilii muutaman vuoden jossain krhm en sano ;)

Mistäköhän minä nyt olisin oikein erityisen kiitollinen...
Vaikka siitä, etteivät läheiseni ole sairastuneet Koronaan. Kaikki ovat hyvässä kunnossa ja osa heistä upeiden elämänmuutosten edessä. No, tässähän sitä onkin jo ihan tarpeeksi syytä iloita tästä meneillään olevasta ajasta. :)

Olen kiitollinen läheisistä ja rakkaista ihmisistä, mahdollisuudesta tehdä etätöitä sekä etätyön myötä lisääntyneestä vapaa-ajasta. Työmatkoista vapautunut aika on lisännyt siten myös liikunnan ja ulkoilun määrää elämässäni.

olen yksinäisenä jaksanut tallustaa tämän vuoden.

Ihastuin erääseen tänä vuonna. Naiseen. Palavasti!

Oen kiitollinen, kun sain tavata kauniin ja ihmeellisen naisen.

En oikeastaan mistään. Samoin kuin en vuosista 18 ja19 ei ole mitään hyvää sanottavaa. Prosentuaalisesti 3 vuotta alkaa olemaan aika paljon hukkaan heitettyä elämää. Jos olisin kulkenut omia polkujani enkä olisi koskaan kuunnellut muita, enkä olisi koskaan kysynyt apua elämääni olisi nämäkin vuodet olleet kohtuullisia edes, kun nyt niitä ei oikein voi edes vuosiksi laskea. Täyttä paskaa, samoin kuin nytkin. Maailmassa kun edelleen on ihmisiä jotka eivät ymmärrä ihmisten olevan edelleen yksilöitä ja vanhoista kirjoista ei löydy vastausta ihmisen onnellisuuteen, tai edes elämään joka olisin millään mittakaavalla elämisen arvoista.

Olen hengissä, on töitä, läheiset on hengissä. Muuten aika kökkö vuosi tosin 2019 oli vielä kökömpi.

Valitettavasti, vaikka on hyvääkin, niin tämä touhu ihmisineen on tuonut niin paljon pahaa että sana kiitollisuus ei ole oikea sana. Kiitos voi sanoa useammalle ihmisille, mutta kiitollisuutta en pysty tuntemaan. Kuitenkin se mitä on tapahtunut, tuhosi niin paljon, hyvin syvästi ja ilman mitään syytä. Se mitä olen joutunut kokemaan, on jotain niin kamalaa. Jatkan elämää eteen päin, on pakko, ja uskon hyviin asioihin. Mutta ei ole hetkeä etten itsisi kun mietin sitä pahuutta ja niitä pahoja ihmisiä. Hyvä asia tässä vuodessa on aika, joskin sitäkin on viimeeseen asti sabotoitu ja varastettu.

Nukuttua on saanut välillä. https://m.youtube.com/watch?v=BMFuWNcjGk0
Ja uniakin saanut katsella. Melko villiä.

Kiitollinen hänen toimivasta pimpastaan.

Että elän vielä vaikkei ehkä pitäisi

Kiitollinen vuodelle 2020 tietysti perheestä ja kodista että on katto pään päällä ja jääkaappi täynnä ruokaa. Siitä ettei Koronna ei vaikuttanut perheemme toimeentuloon. Ettei kukaan läheisistä ja ystävistä sairastunut koronnaan. Itse sain selvyyden vaivoihini. Huomasin myös että aika oli kullannut paljon muistoja mutta nyt muistan todellisuuden paremmin enkä enää sitä kaipaa. Todella kiitollinen olen myös siitä mikä sai alkunsa tämä vuonna.

Se meni ihan älyttömän nopeaa.

Pienistä asioista kiitollinen ,en osaa edes odottaa mitään suurta.

Miten voikaan olla taas vuosi mennyt....

Vastahan ajattelit raketteja ampua.

Terveydestä, vain yksi lievähkö influnssa helmikuussa, vai ehkä lievä korona? Liukkailla kaatumisistakin selvisin vähällä. Muutamista oikein hienoista päivistä, esim. harrastusten parissa. Voimien kasvamisesta. Ihan ok perusarjesta. Siitä, että läheisten asiat eivät huonontuneet. Mielen järjestelystä erään ihmisen innoittamana. Tuon ihmisen olemassaolosta.

Ihan huippu vuosi. Paljon helpompi ja kiinnostavampi kuin monta edellistä. Oma hyvinvointi ja muut ihmiset olleet merkittävässä roolissa.

Löysin rohkeuteni ja omat rajani, jotka oli murskattu sairaiden ihmisten toimesta tarkoituksella. Nytpä sitten voinkin alkaa ajamaan omia oikeuksia ja asiaani täysillä tulevana vuonna. Tämä vuosi vielä levätään ja sitten voikin alkaa toimimaan.