Aihe

Olen 100% varma et tiedän

Anonyymi

Kuka olet. Miksi jatkat? Mikset lopeta? Mikset vaikka soita tai tule käymään. Eikö ois aika jutella. Voisit päin naamaa haukkua.

35

212

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kuulostaapa mukavalle🙈

    • Anonyymi

      En tiedä kenelle aloitus on mutta ei ole tapana haukkua varsinkaan sellaisia joita en tunne.

    • Anonyymi

      Mitä täällä nyt on haukuttu?

    • haukkua?? voisin parisen sanaa kyllä sanoa, tai olla sanomatta.

      tuskinpa täällä palstalla kukaan 100 % voi tietää varmaks kuka o kuka tai ei ole.

    • Anonyymi

      Miksi pitäisi tietää kuka täällä kukin on, palstan aktivoinnit onnistuu muutenkin !

    • Anonyymi

      Sairas paikka jossa hakkeritkin rellestää ja muut toisten yksityisyyteen kajoat kuspiät saa tehä mitä haluu ja mainostaa toisten elämää niinkauan kunnes kaikki on tuhottu. Modetkin on pimeitä. Älä seuraa palstaa niin eivät enää seuraa.

    • Anonyymi

      Miksi et itse soita tai mene käymään? Vai jääkö se oleellinen sanomatta kun et uskalla?

      • Anonyymi

        Ei uskalluksesta ole kiinni. Miksi minä soittelilisin kenellekään jos kerta itse kiusannut mua vuosi kaudet. Soittakoon itse jos on vielä asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei uskalluksesta ole kiinni. Miksi minä soittelilisin kenellekään jos kerta itse kiusannut mua vuosi kaudet. Soittakoon itse jos on vielä asiaa.

        No miksi ja miten sinua kiusataan? Aika outo juttu mun mielestä.
        Kun eihän täällä pitäisi edes voida toista tunnistaa.


    • Anonyymi

      Sitähän sinä just kerjäät. :D

    • Anonyymi

      Ne harhat ,ne harhat...

    • Anonyymi

      Njii värmää!!! 😂😂😂

    • Anonyymi

      Sun kiusaaminen on vaan niin hauskaa, voit toki sanoa jotain kun törmäillään, jos uskallat.

      • Anonyymi

        Ai kuka?


    • Anonyymi

      Heitätkö alkuperäinen pallon toiselle? Mikset itse mene käymään, tai soita? Helppo homma. Oletko aivan varma, että haluat toisen tulevan haukkumaan sinut, sen sijaan että purkaa tunteitaan anonyymisti tällä palstalla?

      • Anonyymi

        kömyämään?


    • Anonyymi

      Tähän ketjuun pätee taas sanonta: miksi ruokitte trollia.

    • Anonyymi

      Asioista puhuminen onkin kaikki kaikessa. Jos tuntee olonsa loukatuksi, en suosittele hiljentymistä tai tarkoituksellista välinpitämättömyyttä.

      Keskustellessa on hyvä suosia selkeää ilmaisutapaa: mitä ovat ne asiat, sanat ja teot, jotka tuntuvat erityisen pahalta? Toki kannattaa myös kulkea positiivisen kautta. Toisin sanoen niin, että sanoo ensin jonkin positiivisen asian ennen kuin puhuu vaikeammista asioista. Samalla on tärkeää välttää syyttelyä ja pyrkiä rakentavaan ilmaisuun.

      Joskus voi olla, että pelkkä kissan nostaminen pöydälle saattaa muuttaa asioita. Kun rohkenee kertomaan tuntemuksistaan, osoittaa samalla luottavansa toiseen osapuoleen.

      Yhtä lailla kannattaa sanoittaa kiitollisuutensa suhteesta. On siis paikallaan osoittaa, että koska ystävyys merkitsee paljon, haluaa tuoda pahalta tuntuvan asian esille.”

      • Anonyymi

        ”Itse ajattelen kuitenkin, että ystävyys on myös kykyä ja halua nähdä asioita ystävänsä kannalta, muuttuvissa tilanteissa.”

        Viisaasti sanottu. Ajattelen niin että usein myötätunnon puute kuihduttaa ystävyyssuhteet. Ihmiset, jotka asettavat etusijalle oman tarvitsevuutensa riippumatta siitä mikä ystävän elämäntilanne ja voimavarat ovat, eivät oikeastaan ole aitoja ystäviä


      • Anonyymi

        Kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa ja vaikuttavat toisiinsa, puhutaan ihmissuhteista. Ihmissuhde tarkoittaa yhteyttä kahden tai useamman ihmisen välillä. Kaikissa ihmissuhteissa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Puhuminen on tärkein vuorovaikutusmuoto.
        Ihmissuhteisiin kuuluu hyviä ja toisinaan huonompia hetkiä. Jotta ihmissuhteet pysyvät hyvinä, on kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka kohtelee toisia. Ihmissuhteita täytyy myös hoitaa. Kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta olisi hyvä, jos kaikkien kanssa tulisi edes jotenkin toimeen. Jos ei erityisesti pidä jostain ihmisestä, on helpompaa pysytellä hänestä kauempana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa ja vaikuttavat toisiinsa, puhutaan ihmissuhteista. Ihmissuhde tarkoittaa yhteyttä kahden tai useamman ihmisen välillä. Kaikissa ihmissuhteissa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Puhuminen on tärkein vuorovaikutusmuoto.
        Ihmissuhteisiin kuuluu hyviä ja toisinaan huonompia hetkiä. Jotta ihmissuhteet pysyvät hyvinä, on kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka kohtelee toisia. Ihmissuhteita täytyy myös hoitaa. Kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta olisi hyvä, jos kaikkien kanssa tulisi edes jotenkin toimeen. Jos ei erityisesti pidä jostain ihmisestä, on helpompaa pysytellä hänestä kauempana.

        Kaikissa ihmissuhteissa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Vuorovaikutus tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista kommunikaatiota. Se on kaikkea sitä, millä tavalla olemme toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutus voi olla sanoja, puhetta, eleitä, ilmeitä, ääntelyitä tai katseita. Netissä vuorovaikutus voi tapahtua kirjoittaen tai se voi olla hymiöitä, lyhennesanoja tai kuvia.

        Kohtaa, puhu ja kuuntele
        Ihmissuhteissa yksi tärkeä kommunikaation muoto on puhuminen. Siinä on läsnä paljon muutakin kuin puhutut tai kirjoitetut sanat. Myös eleet, ilmeet, äänenpainot, kosketus ja katseet ovat merkitseviä, ja ne luovat sanoille merkityksiä. Toisaalta kirjoittaminen antaa mahdollisuuden hitaampitempoiseen vuorovaikutukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikissa ihmissuhteissa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Vuorovaikutus tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista kommunikaatiota. Se on kaikkea sitä, millä tavalla olemme toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutus voi olla sanoja, puhetta, eleitä, ilmeitä, ääntelyitä tai katseita. Netissä vuorovaikutus voi tapahtua kirjoittaen tai se voi olla hymiöitä, lyhennesanoja tai kuvia.

        Kohtaa, puhu ja kuuntele
        Ihmissuhteissa yksi tärkeä kommunikaation muoto on puhuminen. Siinä on läsnä paljon muutakin kuin puhutut tai kirjoitetut sanat. Myös eleet, ilmeet, äänenpainot, kosketus ja katseet ovat merkitseviä, ja ne luovat sanoille merkityksiä. Toisaalta kirjoittaminen antaa mahdollisuuden hitaampitempoiseen vuorovaikutukseen.

        Jos luulee tietävänsä tai olettaa asioita, lopputuloksena voi olla iso väärinkäsitys. Kaikissa ihmissuhteissa on tärkeää, että uskaltaa kertoa omista tunteistaan ja toiveistaan. Erityisesti se korostuu lähimmissä ihmissuhteissa kuten seurustelusuhteessa. Sen lisäksi, että kykenee ilmaisemaan itseään, täytyy opetella kuuntelemaan ja kuulemaan kumppania.

        Tekstiviestit, some ja erilaiset keskustelualustat verkossa ovat helpottaneet ihmisten kommunikointia. Yhteyttä on helppo pitää yllä, vaikka kaveri lähtisi maailman ääriin. On kuitenkin tilanteita, joissa perinteisiä kasvokkain keskustelemisen tapoja ei voita mikään. Siinä on vissi ero, päättyykö esimerkiksi seurustelusuhde viestillä vai asiasta keskustelemalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos luulee tietävänsä tai olettaa asioita, lopputuloksena voi olla iso väärinkäsitys. Kaikissa ihmissuhteissa on tärkeää, että uskaltaa kertoa omista tunteistaan ja toiveistaan. Erityisesti se korostuu lähimmissä ihmissuhteissa kuten seurustelusuhteessa. Sen lisäksi, että kykenee ilmaisemaan itseään, täytyy opetella kuuntelemaan ja kuulemaan kumppania.

        Tekstiviestit, some ja erilaiset keskustelualustat verkossa ovat helpottaneet ihmisten kommunikointia. Yhteyttä on helppo pitää yllä, vaikka kaveri lähtisi maailman ääriin. On kuitenkin tilanteita, joissa perinteisiä kasvokkain keskustelemisen tapoja ei voita mikään. Siinä on vissi ero, päättyykö esimerkiksi seurustelusuhde viestillä vai asiasta keskustelemalla.

        Nuorten palvelujen asiantuntijat, Väestöliitto


    • Anonyymi

      Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja toisten kanssa ja toimia yhdessä. Keskeistä on vastavuoroisuus, se että molemmat tai kaikki osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan.

      Myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta on esimerkiksi:

      rohkaisu ja kannustaminen
      tarkkaavainen läsnäolo
      myönteinen, mutta realistinen palaute
      tuki ja kuunteleminen
      myötätunto ja huomioiminen
      ilahduttaminen
      Kannustavia ja rakentavia tunteita tarvitaan niin itsen kuin toisten ihmisten kanssa. Rakentavassa vuorovaikutuksessa ei välttämättä tarvita suuria tekoja, vaan kyse on arjen kanssakäymisestä, joka koostuu pienistä kannustavista ja rohkaisevista eleistä sekä toista tukevasta ilmaisusta.

      • Anonyymi

        Vuorovaikutuksessa tarvitaan kykya eläytyä toisen ihmisen mielentiloihin
        Empatia tarkoittaa kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin. Se on sosiaalisten taitojen kulmakivi, jota tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Empatiaa on niin toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistaminen, kuin niiden huomioiminen ja niihin vastaaminen. Se antaa valmiuksia lukea viestejä myös rivien välistä, eli ymmärtää tarvittaessa myös sanojen kanssa ristiriidassa olevia, sanattomia ja kehollisia eleiden ja ilmeiden viestejä.

        Empatian aakkoset opitaan saamalla itse myötätuntoa ja ymmärrystä varhaisesta vuorovaikutuksesta lähtien. Myöhemmin sitä voi harjoitella kaikissa ihmissuhteissa, koko elämän ajan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuorovaikutuksessa tarvitaan kykya eläytyä toisen ihmisen mielentiloihin
        Empatia tarkoittaa kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja mielentiloihin. Se on sosiaalisten taitojen kulmakivi, jota tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Empatiaa on niin toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistaminen, kuin niiden huomioiminen ja niihin vastaaminen. Se antaa valmiuksia lukea viestejä myös rivien välistä, eli ymmärtää tarvittaessa myös sanojen kanssa ristiriidassa olevia, sanattomia ja kehollisia eleiden ja ilmeiden viestejä.

        Empatian aakkoset opitaan saamalla itse myötätuntoa ja ymmärrystä varhaisesta vuorovaikutuksesta lähtien. Myöhemmin sitä voi harjoitella kaikissa ihmissuhteissa, koko elämän ajan.

        Yhdessä toimimiseen tarvitaan sekä osallistumista että yhteistyökykyä. Joukkoon osallistuminen perustuu toisten paikan ja roolin ymmärtämiseen ja luottamukseen, että tulee itse ymmärretyksi. Osallisuus liittyy tunteeseen siitä, että itsellä on oma paikka yhteisössä. Yhteenkuulumisen kyky edellyttää yhteisöltä ja toisilta ihmisiltä hyväksyvää ja mukaan ottavaa asennetta. Luottamuksen ohella tarvitaan myös kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.

        Vuorovaikutus ei tapahdu aina sanojen välityksellä. On lukuisia muitakin tapoja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kaikki toisten kanssa tapahtuva toiminta on vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmässä musisoiminen, lasten leikit, tai kaupassa, virastossa ja lääkärissä asioiminen.

        Jä­mäk­kä osaa aset­taa ra­jo­ja
        Jämäkän vuorovaikutuksen lähtökohtia on omien tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen. Lisäksi tarvitaan kykyä tunnistaa omaa hyvinvointia lisäävät ja heikentävät asiat. Jämäkkyyden, rohkeuden ja sitkeyden yhdistelmää kutsutaan myös assertiivisuudeksi. Jämäkkyys on yhteydessä myönteiseen minäkuvaan, itseluottamukseen ja hyvään itsetuntoon. Jämäkkyys on kykyä tunnistaa, määritellä ja ilmaista omat rajat hyvinvointia lisäävällä tavalla. Rajat ovat tarpeen niin oman itsensä kohtelussa kuin siinä, miten antaa toisten kohdella itseään.

        Jämäkkyys tarkoittaa myös kykyä

        arvostaa omia näkemyksiä
        tuoda esiin mielipiteitä ja ajatuksia
        puolustaa rohkeasti omaa näkökulmaa
        viedä sitkeästi aloitteita eteenpäin
        yrittää toistuvasti
        jättää takaiskut taakse niiden käsittelyn jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhdessä toimimiseen tarvitaan sekä osallistumista että yhteistyökykyä. Joukkoon osallistuminen perustuu toisten paikan ja roolin ymmärtämiseen ja luottamukseen, että tulee itse ymmärretyksi. Osallisuus liittyy tunteeseen siitä, että itsellä on oma paikka yhteisössä. Yhteenkuulumisen kyky edellyttää yhteisöltä ja toisilta ihmisiltä hyväksyvää ja mukaan ottavaa asennetta. Luottamuksen ohella tarvitaan myös kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.

        Vuorovaikutus ei tapahdu aina sanojen välityksellä. On lukuisia muitakin tapoja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kaikki toisten kanssa tapahtuva toiminta on vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmässä musisoiminen, lasten leikit, tai kaupassa, virastossa ja lääkärissä asioiminen.

        Jä­mäk­kä osaa aset­taa ra­jo­ja
        Jämäkän vuorovaikutuksen lähtökohtia on omien tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen. Lisäksi tarvitaan kykyä tunnistaa omaa hyvinvointia lisäävät ja heikentävät asiat. Jämäkkyyden, rohkeuden ja sitkeyden yhdistelmää kutsutaan myös assertiivisuudeksi. Jämäkkyys on yhteydessä myönteiseen minäkuvaan, itseluottamukseen ja hyvään itsetuntoon. Jämäkkyys on kykyä tunnistaa, määritellä ja ilmaista omat rajat hyvinvointia lisäävällä tavalla. Rajat ovat tarpeen niin oman itsensä kohtelussa kuin siinä, miten antaa toisten kohdella itseään.

        Jämäkkyys tarkoittaa myös kykyä

        arvostaa omia näkemyksiä
        tuoda esiin mielipiteitä ja ajatuksia
        puolustaa rohkeasti omaa näkökulmaa
        viedä sitkeästi aloitteita eteenpäin
        yrittää toistuvasti
        jättää takaiskut taakse niiden käsittelyn jälkeen.

        läsnäolo on arvokas lahja, jonka ihminen voi antaa itselleen tai toiselle. Läsnäoloa on toisen kohtaaminen aidosti, arvokkaana ihmisenä.

        Kaikilla lienee kokemuksia siitä, miten aito kohtaaminen ja lämmin arvostava vuorovaikutus toisten kanssa kohottaa mielialaa ja lisää toiveikkuutta. Samoin tiedetään miltä tuntuu, kun tyly, torjuva tai tuomitseva vastapuoli ei jaksa käyttää aikaa toisen ajatusten tutkimiseen. Tämä lienee inhimillistä, mutta siitä voi seurata ikäviä ristiriitoja. Vaietut asiat muuttuvat helposti katkeruudeksi. Siksi ne yleensä kannattaa selvittää puhumalla. Toisaalta ihmissuhteisiin kuuluu myös epätäydellisyyden ja keskeneräisyyden hyväksyminen.

        Täydellisiä ihmissuhteita ei ole olemassa, vaan ne jäävät usein keskeneräisiksi ja ovat joka tapauksessa rajallisia. Armollisuus ja myötätunto itseä sekä toisia kohtaan auttavat ymmärtämään ihmissuhteita. Kiitollinen ihminen arvostaa hyvää itsessä ja muissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        läsnäolo on arvokas lahja, jonka ihminen voi antaa itselleen tai toiselle. Läsnäoloa on toisen kohtaaminen aidosti, arvokkaana ihmisenä.

        Kaikilla lienee kokemuksia siitä, miten aito kohtaaminen ja lämmin arvostava vuorovaikutus toisten kanssa kohottaa mielialaa ja lisää toiveikkuutta. Samoin tiedetään miltä tuntuu, kun tyly, torjuva tai tuomitseva vastapuoli ei jaksa käyttää aikaa toisen ajatusten tutkimiseen. Tämä lienee inhimillistä, mutta siitä voi seurata ikäviä ristiriitoja. Vaietut asiat muuttuvat helposti katkeruudeksi. Siksi ne yleensä kannattaa selvittää puhumalla. Toisaalta ihmissuhteisiin kuuluu myös epätäydellisyyden ja keskeneräisyyden hyväksyminen.

        Täydellisiä ihmissuhteita ei ole olemassa, vaan ne jäävät usein keskeneräisiksi ja ovat joka tapauksessa rajallisia. Armollisuus ja myötätunto itseä sekä toisia kohtaan auttavat ymmärtämään ihmissuhteita. Kiitollinen ihminen arvostaa hyvää itsessä ja muissa.

        Huomaavaisuudelle on käyttöä kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat: kotona, töissä ja opiskelupaikassa, vapaa-aikana, juhlissa ja harrastuksissa tai ulkona kaupungilla ja liikenteessä.

        Vaikka huomaavaisuus tarkoittaa joskus lähes huomaamattoman pieniä tekoja ja eleitä, se on arjessa korvaamattoman tärkeää. Se luo hyvää ilmapiiriä, ilahduttaa ja antaa toiselle kokemuksen arvokkuudesta. Se tuo voimavaroja arkeen, vahvistaa hyvinvointia ja ihmissuhteiden sujuvuutta.

        Keskeinen huomaavaisuuden edellytys on tasavertainen suhtautumineen kanssaihmisiin: toiset ovat samanlaisia kuin minä, ja jokainen meistä kaipaa ystävällisyyttä ja hyväksyntää.

        Mitä parempi olo itsellä on, sitä enemmän on voimia huomioida toisia. Lisäksi tarvitaan läsnäoloa nykyhetkessä ja tilannetajua. Toisten huomioiminen koostuu aina myös opituista tavoista ja taidoista. Joku saa niihin perusteellista valmennusta lapsuudesta lähtien, toisilla taidot jäävät puutteellisemmiksi. Monella meistä on kuitenkin varaa oppia hivenen lisää ystävällisyyttä ja huomaavaista käytöstä. Sitä ei ole koskaan liikaa.


    • Anonyymi

      Pekkako siellä taas parkuu?

      • Anonyymi

        Tuskinpa se sinun Pekkasi on kuitenkaan vaan joku copypastasi Wikipedian tänne.


    • Anonyymi

      On olemassa joitakin käyttäytymisen tapoja, jotka ovat erityisen tuhoisia seurustelusuhteelle, sekä joitain tapoja, joilla näitä voi ennaltaehkäistä.

      Kumppanin syyttely ja kritisointi ovat myrkkyä suhteelle. Jos kumppani esimerkiksi tekee jotakin sellaista, mistä et pidä, alat arvostella häntä ihmisenä: ”Aina sinä jätät nämä tavarat tähän. Miten sä voit olla noin laiska?”. Parempi tapa lähestyä tilannetta on aloittaa se pehmeästi: ”Hei, musta olisi tosi kiva, jos laittaisit nämä kupit tuonne omalle paikalleen.”

      Liiallinen puolustautuminen ei myöskään auta hyvässä viestimisessä. Puolustautuminen tarkoittaa sitä, että toinen irtisanoutuu kokonaan vastuusta ja näkee ongelman vain kumppanissa: ”Ei tämä ole mun ongelma, se on sun ongelma. Sitä paitsi sinä olet kontrollifriikki.” Parempi tapa on hyväksyä toisen pettymys ja ottaa vastuu omasta osasta: ”Joo, mä huomaan, että ne jäävät usein siihen. Se on huono tapa, sori ”

      Kun syyttelystä ja kritisoinnista astuu askeleen vielä pahempaan suuntaan, mukaan tulee halveksunta. ”Sä oot niin tyhmä. Miten sä et tätäkään tajuu?” ”Aina mun pitää tehdä nämä, kun sä oot noin avuton.” Yleensä halveksuntaan liittyvät monenlaiset eleet, tuhahtelut, vinot hymyt ja naureskelut sekä silmien pyörittelyt. Parempi tapa on välttää toiseen liittyvää halveksuntaa ja puhua omasta kokemuksesta. ”Mä huomaan, että mua väsyttää, kun tuntuu, että nämä asiat ovat aina mun vastuulla. Toivon, että auttaisit mua.”

      Suhdetta ei pilata ainoastaan valittamalla ja vaatimalla, vaan sen voi pilata myös täydellisellä vaikenemisella. Tällä tarkoitetaan sitä, että kumppani vetäytyy vuorovaikutuksesta. Hän ei reagoi eikä vastaa puolison yrityksiin saada yhteyttä, vaan on kuin kivi. Toisen reagoimattomuus on ihmiselle hyvin stressaava ja ahdistava tilanne. Jos sinulla on taipumus vetäytyä vaikeassa tilanteessa, on parempi vaikka todeta se toiselle ääneen. ”Nyt huomaan, että en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä ja siksi haluaisin lähteä pois tästä.”

      • Anonyymi

        Omalta rakkaalta tuleva arvostelu tai vetäytyminen herättävät ihmisessä yleensä torjutuksi tulemisen pelon. Seurustelusuhteessa kumpikin osapuoli yrittää selvitä omilla konsteillaan tämän pelon kanssa. Tavallisimpia selviytymiskeinoja torjutuksi tulemisen pelon kanssa ovat vaatiminen ja vetäytyminen.

        Jos arjessa ei jää riittävästi aikaa läheisyyden ja arvostuksen ilmaisemiselle, voi toisen vaativuus tai vetäytyminen ajaa suhteen ikävään kierteeseen: mitä enemmän yksi kritisoi ja vaatii, sitä enemmän toinen vetäytyy ja välttelee. Kumpikin kumppaneista ylläpitää omalla toiminnallaan etäisyyttä suhteessa.

        Esimerkiksi mitä enemmän Petra kritisoi ja vaatii, sitä enemmän Pyry vetäytyy. Tai mitä enemmän Elsa valittaa ja vaatii, sitä enemmän Essi suuttuu ja hyökkää takaisin. Näin toimimaton vuorovaikutus alkaa pyöriä tavalla, joka vain kiihtyy. Lopulta molemmat kokevat olonsa tosi surkeaksi. Joskus vuorovaikutus voi myös perustua molempien vetäytymiseen. Tällöin suhteessa on hiljaista ja yksinäistä.

        Kaikissa parisuhteissa ajaudutaan välillä kielteiseen vuorovaikutukseen. Se ei ole kummankaan vika. Kumpikin käyttää suhteessa parhaiksi katsomiaan selviytymiskeinoja, jotka on omaksuttu jo varhain omassa elämässä. Ratkaisevaa on, voiko pari jossain vaiheessa lähestyä toisiaan jälleen. Parempia selviytymiskeinoja ristiriitatilanteissa voi oppia läpi elämän: ”Sori, kun mä olin niin hyökkäävä, kaipasin vain olla sun kanssa.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omalta rakkaalta tuleva arvostelu tai vetäytyminen herättävät ihmisessä yleensä torjutuksi tulemisen pelon. Seurustelusuhteessa kumpikin osapuoli yrittää selvitä omilla konsteillaan tämän pelon kanssa. Tavallisimpia selviytymiskeinoja torjutuksi tulemisen pelon kanssa ovat vaatiminen ja vetäytyminen.

        Jos arjessa ei jää riittävästi aikaa läheisyyden ja arvostuksen ilmaisemiselle, voi toisen vaativuus tai vetäytyminen ajaa suhteen ikävään kierteeseen: mitä enemmän yksi kritisoi ja vaatii, sitä enemmän toinen vetäytyy ja välttelee. Kumpikin kumppaneista ylläpitää omalla toiminnallaan etäisyyttä suhteessa.

        Esimerkiksi mitä enemmän Petra kritisoi ja vaatii, sitä enemmän Pyry vetäytyy. Tai mitä enemmän Elsa valittaa ja vaatii, sitä enemmän Essi suuttuu ja hyökkää takaisin. Näin toimimaton vuorovaikutus alkaa pyöriä tavalla, joka vain kiihtyy. Lopulta molemmat kokevat olonsa tosi surkeaksi. Joskus vuorovaikutus voi myös perustua molempien vetäytymiseen. Tällöin suhteessa on hiljaista ja yksinäistä.

        Kaikissa parisuhteissa ajaudutaan välillä kielteiseen vuorovaikutukseen. Se ei ole kummankaan vika. Kumpikin käyttää suhteessa parhaiksi katsomiaan selviytymiskeinoja, jotka on omaksuttu jo varhain omassa elämässä. Ratkaisevaa on, voiko pari jossain vaiheessa lähestyä toisiaan jälleen. Parempia selviytymiskeinoja ristiriitatilanteissa voi oppia läpi elämän: ”Sori, kun mä olin niin hyökkäävä, kaipasin vain olla sun kanssa.”

        Vuorovaikutuksen ikävät kehät
        Syyllisen etsintä: Tällä kehällä molemmat hyökkäävät toisiaan vastaan syyttäen tai moittien. Molemmat pyrkivät suojautumaan toisen moitteilta heittämällä pallon takaisin: ”Vika ei ole minussa vaan sinussa.” Usein kehä saattaa saada alkunsa siitä, että loukkaannut jostakin, tunnet itsesi haavoitetuksi ja pyrit saamaan tilanteen hallintaan. Kun syyllisen etsintä-kehä lähtee pyörimään, voi olla hyvin vaikea hahmottaa, mistä kaikki lähti liikkeelle. Energia menee hyökkäämiseen tai puolustautumiseen, ei tilanteen tarkasteluun.

        Protestipolkka: Tällä kehällä yksi vaatii tai kritisoi ja toinen vetäytyy. Vaativa osapuoli yrittää saada kumppanin huomaamaan hänet ja reagoimaan, ja toinen vetäytyy näiden vaatimusten edessä. Vaatimisen taustalla on yleensä halu löytää yhteys kumppaniin, mikä toisi turvallisuuden tunteen. Vaatijasta voi tuntua, että kumppani jättää hänet aivan yksin vetäytyessään, minkä vuoksi hän vaatii yhä enemmän. Vetäytyvä puolestaan kokee yleensä avuttomuutta ja riittämättömyyttä vaatimusten vuoksi. Hän saattaa mennä lukkoon ja pyrkii rauhoittamaan tilannetta vetäytymällä lisää. Vaatimisen ja vetäytymisen kehä ottaa herkästi vallan suhteessa, minkä seurauksena yhteys vain heikkenee ajan myötä.

        Jähmety ja pakene: Tässä kehässä molemmat vetäytyvät. Molemmat kaipaavat yhteyttä toiseen, mutta pelkäävät lähestyä toista. Tämä saattaa olla tulosta siitä, että vaikeat riidat ovat tehneet toisen lähestymisen turvattomaksi. Kumpikaan ei halua ottaa riskiä tulla loukatuksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vuorovaikutuksen ikävät kehät
        Syyllisen etsintä: Tällä kehällä molemmat hyökkäävät toisiaan vastaan syyttäen tai moittien. Molemmat pyrkivät suojautumaan toisen moitteilta heittämällä pallon takaisin: ”Vika ei ole minussa vaan sinussa.” Usein kehä saattaa saada alkunsa siitä, että loukkaannut jostakin, tunnet itsesi haavoitetuksi ja pyrit saamaan tilanteen hallintaan. Kun syyllisen etsintä-kehä lähtee pyörimään, voi olla hyvin vaikea hahmottaa, mistä kaikki lähti liikkeelle. Energia menee hyökkäämiseen tai puolustautumiseen, ei tilanteen tarkasteluun.

        Protestipolkka: Tällä kehällä yksi vaatii tai kritisoi ja toinen vetäytyy. Vaativa osapuoli yrittää saada kumppanin huomaamaan hänet ja reagoimaan, ja toinen vetäytyy näiden vaatimusten edessä. Vaatimisen taustalla on yleensä halu löytää yhteys kumppaniin, mikä toisi turvallisuuden tunteen. Vaatijasta voi tuntua, että kumppani jättää hänet aivan yksin vetäytyessään, minkä vuoksi hän vaatii yhä enemmän. Vetäytyvä puolestaan kokee yleensä avuttomuutta ja riittämättömyyttä vaatimusten vuoksi. Hän saattaa mennä lukkoon ja pyrkii rauhoittamaan tilannetta vetäytymällä lisää. Vaatimisen ja vetäytymisen kehä ottaa herkästi vallan suhteessa, minkä seurauksena yhteys vain heikkenee ajan myötä.

        Jähmety ja pakene: Tässä kehässä molemmat vetäytyvät. Molemmat kaipaavat yhteyttä toiseen, mutta pelkäävät lähestyä toista. Tämä saattaa olla tulosta siitä, että vaikeat riidat ovat tehneet toisen lähestymisen turvattomaksi. Kumpikaan ei halua ottaa riskiä tulla loukatuksi.

        Joissakin riidoissa yksi turvautuu väkivaltaan ja toinen joutuu säännöllisesti sen uhriksi. Tällöin on kysymys vallan käytöstä toista kohtaan. Usein väkivaltaan kuitenkin ajaudutaan riidan kautta, jossa molemmat ovat väkivallan aiheuttajia sekä uhreja. Väkivalta on aina väärin, huolimatta tilanteesta, joka siihen on johtanut. Jokainen ihminen on vastuussa omasta käytöksestään ja siitä, että ei fyysisesti tai henkisesti loukkaa toista. Kaikilla voi olla joskus väkivaltaisia ajatuksia, mutta on aivan eri asia, toteuttaako niitä. Väkivalta ei ole sairaus, vaan rikos. Jos olet epävarma omasta kyvystäsi hallita tunteitasi, on tärkeää hakea apua. Apua voit hakea myös ennaltaehkäisevästi.

        Nuorissa seurustelusuhteissa on enemmän väkivaltaa kuin suhteissa, jotka ovat kestäneet pidempään. Omia tunteita ei osata säädellä vielä riittävästi. Erityisesti kriisitilanteissa omat tunteet voivat lyödä yli.

        Esimerkkejä väkivallasta
        Fyysinen väkivalta: nipistely, ravistelu, läpsiminen, lyöminen, töniminen, potkiminen.

        Henkinen väkivalta: uhkailu, itsetunnon murskaaminen, nimittely, häpäisy kahden kesken tai toisten edessä, uhittelu, kontrolloiminen, eristäminen ystävistä ja perheestä.

        Seksuaalinen väkivalta: pakottaminen seksuaaliseen tekoon, johon kumppani ei ole antanut suostumusta, vallankäyttö, uhkaileminen, vertailu muihin.

        Lapsuudenkodin ongelmat saattavat vaikuttaa ja altistaa nuorta väkivallalle seurustelusuhteessa. Nuori voi oppia väkivaltaisen käytösmallin vanhemmiltaan, tai nuoren ongelmat ja murheet voivat jäävät vanhempien omien ongelmien varjoon.

        Parisuhde ei voi olla turvallinen, jos siinä on väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Väkivalta täytyy käsitellä, ennen kuin voi muuten syventää parisuhdetta. Jos parisuhteessa on väkivaltaa, älä epäröi hakea apua. Lisätietoa väkivallasta ja avun hakemisesta siihen saat Nettiturvakodista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joissakin riidoissa yksi turvautuu väkivaltaan ja toinen joutuu säännöllisesti sen uhriksi. Tällöin on kysymys vallan käytöstä toista kohtaan. Usein väkivaltaan kuitenkin ajaudutaan riidan kautta, jossa molemmat ovat väkivallan aiheuttajia sekä uhreja. Väkivalta on aina väärin, huolimatta tilanteesta, joka siihen on johtanut. Jokainen ihminen on vastuussa omasta käytöksestään ja siitä, että ei fyysisesti tai henkisesti loukkaa toista. Kaikilla voi olla joskus väkivaltaisia ajatuksia, mutta on aivan eri asia, toteuttaako niitä. Väkivalta ei ole sairaus, vaan rikos. Jos olet epävarma omasta kyvystäsi hallita tunteitasi, on tärkeää hakea apua. Apua voit hakea myös ennaltaehkäisevästi.

        Nuorissa seurustelusuhteissa on enemmän väkivaltaa kuin suhteissa, jotka ovat kestäneet pidempään. Omia tunteita ei osata säädellä vielä riittävästi. Erityisesti kriisitilanteissa omat tunteet voivat lyödä yli.

        Esimerkkejä väkivallasta
        Fyysinen väkivalta: nipistely, ravistelu, läpsiminen, lyöminen, töniminen, potkiminen.

        Henkinen väkivalta: uhkailu, itsetunnon murskaaminen, nimittely, häpäisy kahden kesken tai toisten edessä, uhittelu, kontrolloiminen, eristäminen ystävistä ja perheestä.

        Seksuaalinen väkivalta: pakottaminen seksuaaliseen tekoon, johon kumppani ei ole antanut suostumusta, vallankäyttö, uhkaileminen, vertailu muihin.

        Lapsuudenkodin ongelmat saattavat vaikuttaa ja altistaa nuorta väkivallalle seurustelusuhteessa. Nuori voi oppia väkivaltaisen käytösmallin vanhemmiltaan, tai nuoren ongelmat ja murheet voivat jäävät vanhempien omien ongelmien varjoon.

        Parisuhde ei voi olla turvallinen, jos siinä on väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Väkivalta täytyy käsitellä, ennen kuin voi muuten syventää parisuhdetta. Jos parisuhteessa on väkivaltaa, älä epäröi hakea apua. Lisätietoa väkivallasta ja avun hakemisesta siihen saat Nettiturvakodista.

        Kaikki tekevät elämässään virheitä ja loukkaavat joskus rakkaitaan. Tärkeintä on oppia tunnistamaan, milloin olet loukannut, jolloin voit näyttää kumppanille, miten pahoillasi olet. Vilpitön anteeksipyyntö on tärkeä taito seurustelusuhteessa.

        Loukkaantua voi eri tavoin. Jotkut loukkaukset ovat pienempiä ja lipuvat ohi niin, että niistä ei jää pysyviä jälkiä. On myös sellaisia loukkauksia, jotka jäävät ”kiviksi kenkiin” tai ”hiekaksi rattaisiin”. Voi olla tunne, että jokin asia hiertää koko ajan, vaikka parisuhteessa muuten menisi hyvin.

        Isommat loukkaantumiset seurustelussa liittyvät usein sellaisiin tilanteisiin, joissa olet ollut heikoilla ja tarvinnut kipeästi kumppaniasi, mutta hän ei ole ollut saatavilla. Pysyvät loukkaantumisen tunteet tulevat yleensä siitä, että kumppani on kokenut itsensä hylätyksi. Noissa hetkissä voi luottamukseen syntyä haava, joka estää läheisyyden syvenemisen.

        Joskus voi käydä niin, että et itse huomaa loukanneesi kumppaniasi. Voi kulua pitkä aika ennen kuin toisen pettymys tulee esiin. On tavallista, että kun asia nousee pintaan vaikkapa riidan yhteydessä, mielesi tekisi vain puolustautua. Anteeksipyytämisessä puolustelu ei kuitenkaan auta. Vaikka et olisi tarkoittanut mitään pahaa, on tärkeää ymmärtää tilanne myös kumppanin kannalta. Kun anteeksipyyntösi toimii hyvin, tapahtuu seuraavaa:

        Sinä hyväksyt sen, että kumppani on loukkaantunut. Loukattu kumppanisi kertoo omin sanoin mikä tuntui pahalta ja mikä loukkasi. Kuuntele herkällä korvalla, kun kumppanisi kertoo kokemuksestaan. Hyväksy hänen tunteensa sellaisinaan: ”Kyllä sinusta varmasti tuntui pahalta, kun jäit yksin tuollaisessa tilanteessa”.
        Loukkaantunut kertoo, mikä tilanteessa oli kaikkein vaikeinta. Anna hänen nähdä ja kokea, että hänen tunteensa koskettavat sinua. ”Tuntuu tosi pahalta, että satutin sinua noin kovasti”.
        Pyydä anteeksi ja näytä, että kumppanisi kokemus vaikuttaa sinuun niin voimakkaasti, ettet enää halua loukata häntä. ”Anteeksi. Olen tosi surullinen ja häpeissäni, enkä enää ikinä halua loukata sinua”.

        Loukattu kertoo, mitä olisi tarvinnut tuossa vaikeassa hetkessä sinulta. Anna hänelle hyvitys, ota vaikka kädestä. ”Olen kanssasi nyt tässä”.

        Oleellista seurustelussa ei ole se, kuka on oikeassa tai kuka saa viimeisen sanan.

        Seurustelusuhteen riidoissa ei ole voittajia ja häviäjiä. Loppujen lopuksi, jos tilanne käy liian pahaksi, riidassa on ainoastaan häviäjiä.

        Tärkeintä on hyvän yhteyden säilyttäminen toiseen. Joskus se vaatii sitä, ettet heti lähde omien tunteidesi vietäväksi, vaan maltat hetken ja yrität ymmärtää, mistä toisen pettymys kumpuaa. Silloin luovut ajatuksesta, että sinun olisi oltava oikeassa. Sen sijaan tulet kumppaniasi vastaan hänelle tärkeässä asiassa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      43
      11516
    2. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      150
      8401
    3. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      220
      6706
    4. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      25
      3925
    5. Karanteenimääräyksiä rikkovaa ei rangaista.

      Ulkomailta tuleva koronatartuttaja saa Suomessa liikuskella ja juhlia estoitta. Omantunnon kysymys on noudattaako karanteenimääräyksiä toista on mones
      Maailman menoa
      171
      2631