Paskaa enimmäkseen on elämä. Monta huonoa vuotta ollut. Parempaa ei ole näköpiirissä. Koronarajoitteet vei viimeisetkin toisen ihmisen kosketukset pois. Ei halausta, ei minkäänlaista kosketusta. Kaikki pitää hoitaa etänä. Ei ne ruutupalaverit ym ole sama asia kuin oikea kohtaaminen. Mä oon kuin elävä kuollut. Hoidettavana vaan töitä ja töitä. Pelkkää velvollisuutta muita kohtaan. Mua tarvitaan ja siksi on pakko elää. On hoidettava läheisten asioita työn lisäksi. Olen kuin tyhjä kuori. Pelkkä työrobotti. Mut imetään kuiviin. Multa halutaan suoritusta suorituksen perään. Itse en saa mitään takaisin päin. Mun arvo on vaan mun hyödyssä muille. Mä oon kuin sukupuoleton työrobotti jolla ei muuta arvoa ole. Ei kenenkään kosketusta, ei huolenpitoa, ei helliä sanoja. Mitään niistä ei lainkaan mulle.
Elämä on syvältä
Anonyymi
1117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Surullista. Toivottavasti asiat paranee ensi vuonna. Niin klishee kuin se onkin, mutta pohjalta pääsee vain ylöspäin. Etähalaus ja parempaa uutta vuotta!