Lueskelin tuossa aikaempia viestejä ja siellä jotkut tappelivat, että hampun käyttö muuttaa ihmisen persoonaa humaanimmaksi ja elämää kunnioittavammaksi. Vaikkakin ajatus on hieno, että kaikki käyttäjät olisivat jotenkin "humaanimpia" (mitä kirjoittaja sillä nyt tarkoittikaan), niin eikö kuitenkin
tämä ole selvä merkki, että marin käytöstä on pysyviä seurauksia luonteelle. Tuntuu jotenkin kauhealta ajatus, että olen 30 vuotta elänyt ja kasvanut omaksi itsekseni - ja voinen sitten muuttaa mnarisätkällä luonnettani ja tulla erilaiseksi.
Aivan kauhea ajatus, en enää ikinä enää koske mariin
tämä ole selvä merkki, että marin käytöstä on pysyviä seurauksia luonteelle. Tuntuu jotenkin kauhealta ajatus, että olen 30 vuotta elänyt ja kasvanut omaksi itsekseni - ja voinen sitten muuttaa mnarisätkällä luonnettani ja tulla erilaiseksi.
Aivan kauhea ajatus, en enää ikinä enää koske mariin
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siihen muutokseen vaikuttaa osaltaan myös ympäristö.
Kannabis avaa uusia kanavia aivoihin, jolloin ajattelutapa saattaa muuttua. Tämän poltteluun vaaditaan kuitenkin aktiivista vuoden-parin nauttimista jotta erot voisi huomata. Mikäli elämä muuten on tasapainossa ei pitäisi olla pelkoa negatiivisesta muutoksesta. Solidaarinen, normaalille ihmisille ehkä epäsosiaalinen(kas kummaa rottarallin jäsenet :D) jne.
Luuletkos että "luonne" on jotain pysyvää tai sen olisi tarkoitus olla sellaista?
Luonteeni on kyllä matkan varrella muuttunut. Se ei ole pelkästään kannabiksen vaikutusta vaan myös sitä että aloin ajattelemaan maailmaa ja suhdettani siihen syvällisemmin niiden ajatusten ja olojen johdosta joita pössyt minulle antoivat.
Onko se ilahduttava ajatus että ihmisen pitäisi jossain vaiheessa elämäänsä - ehkä noin 25 ikävuoden tienoilla - jämähtää pysyvästi tietynlaiseksi? Ehkä se on turvallisen oloinen ajatus mutta itselleni se on ainakin suorastaan kauhistuttava. Enkö saakaan enää muuttua, oppia, nähdä asioita eri tavalla? Enkö saa tietoisesti ohjata itseäni jos siihen tarjoutuu mahdollisuus?
Ei se niin mene. Käsitys itsestä ja luonteesta on jotain mitä ei alkuunkaan pitäisi naulata kiinni. On väärin ajatella : "Tälläinen minä olen" - on parempi ajatella "Tälläiseksi voin tulla" ja pyrkiä kohti muutosta. Parempaan.
Nykyinen vaimoni on nähnyt minut sekä ennen että jälkeen. Hän pitää minua nykyisin syvällisempänä ja arvomaailmalta terveempänä kuin aikaisemmin, joskin kaipaa tiettyä räiskyvyyttä joka on karissut heräämisieni kautta tyyneksi rauhallisuudeksi.
Omasta luonteenmuutoksestani merkki on kultainen sormus vasemmassa nimettömässä; nyt olen sen arvoinen.
THC kytkentäisissä aivoissa pitkällä aikavälillä tyypilliset opitut ja kangistuneet kaavat ja reagoimistavat hiljalleen purkautuvat. Tämä tarkoittaa myös sitä että monet opitut luonteenpiirteet ja strategiat/taktiikat purkautuvat.
Jotkut noista opituista tiedostamattomista asioista ovat hyviä, toiset huonoja. Kun harmaan aivoaineksen sisältämä "kovakoodattu" informaatio on purettu siirtyy tietojenkäsittely nopealta "leimatulta" aivokuorelta syvempien kerrosten ja muiden aivokuorten osien tehtäväksi. Tällöin vasteaika kasvaa (kannabiksenkäyttäjä on hitaampi) vastaus ei ole yhtä täsmällinen vaan sidottu enemmän tilanteeseen (menetetään leimatun alueen täsmällinen looginen summa) mutta asiaan vaikuttavat tekijät ovat moninaisemmat (otetaan enemmän asioita huomioon).
Persoonallisuus on samankaltaista aivotoimintaa kuin ongelmien ratkaiseminen. Persoonallisuushan on loppujen lopuksi vastaus ihmissuhteisiin ja toisten ihmisten kanssa toimimiseen. Jotkut persoonallisuudenpiirteet ovat hyvin pitkälti opittuja reaktiotapoja joita ihminen ei edes huomaa tekevänsä - Joku voi esim. aina sanoa aluksi EI oli asia mikä tahansa, tuo persoonanpiirre on kovakoodattu harmaaseen aivoainekseen. Jos tuo järjestelmä saadaan purettua niin myös persoonallisuus muuttuu - hän ei enää sano välttämättä EI joka asiaan vaan harkitsee mitä sanoo.
Kannabis on dekonstruktiivinen aine pitkässä käytössä. Tosin se on siitä mukava että siinä missä rakenne särkyy eivät osaset kuitenkaan vahingoitu. Talon voi joko räjäyttää tai purkaa hellävaraisesti.
"Onko se ilahduttava ajatus että ihmisen pitäisi jossain vaiheessa elämäänsä - ehkä noin 25 ikävuoden tienoilla - jämähtää pysyvästi tietynlaiseksi? "
vastaus: onhan se ainakin yksi vaihtoehto
Harmi vaan, että olet kieltänyt itseltäsi jämähtämisen 25:n ikävuoden tienoilla
se osoittaa tietynlaista ahdasmielisyyttä ja ennakkoasennetta tulevaa kohtaan mielummin kuin tietoista itsensäohjaamista.
"Enkö saakaan enää muuttua, oppia, nähdä asioita eri tavalla? Enkö saa tietoisesti ohjata itseäni jos siihen tarjoutuu mahdollisuus?"
vastaus kysymykseesi: juuri sinunlaiset tyypit on niitä perisuomalaisia kohtaloonsa uskojia, jotka bussipysäkillä kehuu tovereilleen juoneensa viikonloppuna join pullon kossua ja paskoin housuuni viikonloppuna.
?
Samaa mieltä, en nyt rupea tässä sen enmpää selittämään omaa elämääni mutta tässä sanotaan 1,5 vuoden aikana on käynyt selkeä "herääminen". Vaikeata selittää eikä se täysin kivutonta ollut mutta tämä kehitys suunta näyttää paljon paremmalta kuin edellinen vitutuksen ja itseinhon täyttämät vuodet. Mutta ei pidä todellakaan kuvitella että mikään on pysyvää, itse pidin kiinni vanhasta itsestäni/menneisyydestä liian kauan. Poltto antaa hyvän tilan kelailla asioita.
^ et osaa ilmeisesti lukea?
en todellakaan osdaa...enkä osaa ees irjoittaa siis kirjoittaa, mutta mitä sitten, mä' saaan makeet tyydytykset provosoinnista, kun te huumevastaiset ja myönteiset ahdasmieliset hölmöt
tuputatte faktojanne toisillenne. Mahtavaa heittää vettä myllyyn, gahalaiii