Eli pakko kertoo itestäni. Olen 35 vuotias mies etelästä, moni mut tunteeki jo ikävä kyllä. Olen käynyt lapsena mukautettua koulua ja mua on kiusattu. Oon ollu aina vähän erilainen ku muut outo, ja puheterapiassa kävin. Mukautetun ylä-asteen oon käyny osittain en pärjänny niinku muut. Elämä on ollut vähä aina kaaosta niinku nytki tuntuu olevan. Asun siis yksin en missää tuetussa asunnossa ja hoidan laskut ite jne. Työelämä on ihan päin vittua menny, pätkätöitä 1-2 kk ja monia potkuja, ja ei tunnu oikee mikää ala kiinnostavan ja ei tiedä mitä haluaa tehdä, mulle on todettu oppimisvaikeus myös. Olen nykyää tosi yksin, en omista ketää kavereita en tuttuja, en tiedä mistä niitä aikusena saisi. Nykyää mun käytös on ihan kamalaa, haukun ihmisiä, valitan ja mielialat heittelee ja hermostun niin nopeasti tää ei normaalia. Olen kyllä hankkinut apua ja saanutkin, mutta terapiassa en ole koskaa käynyt, nyt pääsin mielialapolille hoitoo ja tutkikaa oisko epävakaa persoona.
Olen seurustellut kyllä 2-3 kertaa, mutta kaipaisin niin hitosti nykyää tyttöystävää, mut kaikki tuntuu et ne pitää mua keharina ja miehenä joka ei oo kasvanu aikuseksi.. käyttäytyy ku lapsi, pelkään että en koskaa saa.
Olen seurustellut kyllä 2-3 kertaa, mutta kaipaisin niin hitosti nykyää tyttöystävää, mut kaikki tuntuu et ne pitää mua keharina ja miehenä joka ei oo kasvanu aikuseksi.. käyttäytyy ku lapsi, pelkään että en koskaa saa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.