täs yritän lukea kokeisiin, mut eihän siitä tule tietenkään mitään kun oon rakastunut niin ihanaan tyttöön. ei mulla nytkään oikeen muu pyöri päässä kuin se että millon nään sen uudelleen.
monenmielestä ulkonäkö on sellanen "keskinkertanen", mutta mä rakastan sitä tyttöä sellaisena kuin se on. se on niin erillainen ku muut, sen henkinen osa erottuu muista niin paljon. hän on ujo, kuten minäkin, joten lähestyminen on vaikeaa kummaltakin. en tietenkään väitä että hän olisi kiinnostunut, mutta ei se mua ainakaan vihaakkaan =) -siinä hyvä lähtökohta.
joka ilta mä juttelen sängyssä ittekseni olevinaan sille tytölle ja kerron kuinka paljon välitän. lupailen myös ajatuksissani itselleni että "noniin. perjantaina mä kerron tunteistani sille" mut eihän siitä mitään tule..
jotkut on onneks yrittäny rohkasta mua. en oo kertonu täst kellekkään, mut moni on kertonu et ollaan niin samankaltasia että koita vaan onneas. kerran menin tosin mokaamaan kun olimme tämän tytön ja hänen parhaan kaverinsa kanssa. tämä paras kaveri sanoi tavallaan meille että oltais hyvä pari tai jotain. itse taisin punastua ja sanoin about heti että enpä nytten oikeen tiiä..voihan olla että siinä meni tilaisuuteni.
ratkaisua mä tässä nytten odottelen. ensi jaksossa mulla on aika vähän kursseja tän tytön kanssa, pitäis päästä lähestymään sit näköjään muuten. alustavasti oon suunnitellut että kerron hänelle suoraan asiat miten on Vappuna, jos (tai kun) satuttais olemaan samoissa porukoissa 'keitolla'. tääkin suunnitelma varmaan pettää..
kohta mä flippaan. tunnen sen jo.. ei tästä tule mitään jos ei asiat edisty. pitäis pyytää sitä vanhojen tansseihin ens vuodeks mut sen paras kaveri ehti jo pyytää mua..mites mä siitä selviäisin?
oon niinkin ihastunut tyttöön, etten viiti tuhota hänen lähettämiään tekstareita pois. on vielä joulusta jokunen tallella =). siispä oonkin kirjottanu niitä ylös yhteen vihkoon ja merkinny lähetysajat ja päivämäärät ylös. niin arvokkaita ne on mulle. tää saattaa tosiaan kuullostaa aika oudolta. mut näin se mun tilanne nyt on.
toivottavasti mä tässä nyt jotenkin etenen. tuntuu välillä vaan niin turhautuneelta kun ei saa mitään aikaan. eikä mikään muu pyöri mielessä kuin tämä tyttö.
no mutta nyt pitänee sit mennä taas lukemaan kokeisiin..kiitos nyt sille joka jaksoi lukea tän monologin loppuun, kiitos siitä ajasta jonka kulutit mun ajatusten lukemiseen..en ylipäänsä tiedä miksi avaudun näin tänne, mutta pakko on purata ajatukset välillä. tää helpottikin vähän oloa.
"Odota ja toivo!" (Alexandre Dumas: Monte Criston kreivi)
monenmielestä ulkonäkö on sellanen "keskinkertanen", mutta mä rakastan sitä tyttöä sellaisena kuin se on. se on niin erillainen ku muut, sen henkinen osa erottuu muista niin paljon. hän on ujo, kuten minäkin, joten lähestyminen on vaikeaa kummaltakin. en tietenkään väitä että hän olisi kiinnostunut, mutta ei se mua ainakaan vihaakkaan =) -siinä hyvä lähtökohta.
joka ilta mä juttelen sängyssä ittekseni olevinaan sille tytölle ja kerron kuinka paljon välitän. lupailen myös ajatuksissani itselleni että "noniin. perjantaina mä kerron tunteistani sille" mut eihän siitä mitään tule..
jotkut on onneks yrittäny rohkasta mua. en oo kertonu täst kellekkään, mut moni on kertonu et ollaan niin samankaltasia että koita vaan onneas. kerran menin tosin mokaamaan kun olimme tämän tytön ja hänen parhaan kaverinsa kanssa. tämä paras kaveri sanoi tavallaan meille että oltais hyvä pari tai jotain. itse taisin punastua ja sanoin about heti että enpä nytten oikeen tiiä..voihan olla että siinä meni tilaisuuteni.
ratkaisua mä tässä nytten odottelen. ensi jaksossa mulla on aika vähän kursseja tän tytön kanssa, pitäis päästä lähestymään sit näköjään muuten. alustavasti oon suunnitellut että kerron hänelle suoraan asiat miten on Vappuna, jos (tai kun) satuttais olemaan samoissa porukoissa 'keitolla'. tääkin suunnitelma varmaan pettää..
kohta mä flippaan. tunnen sen jo.. ei tästä tule mitään jos ei asiat edisty. pitäis pyytää sitä vanhojen tansseihin ens vuodeks mut sen paras kaveri ehti jo pyytää mua..mites mä siitä selviäisin?
oon niinkin ihastunut tyttöön, etten viiti tuhota hänen lähettämiään tekstareita pois. on vielä joulusta jokunen tallella =). siispä oonkin kirjottanu niitä ylös yhteen vihkoon ja merkinny lähetysajat ja päivämäärät ylös. niin arvokkaita ne on mulle. tää saattaa tosiaan kuullostaa aika oudolta. mut näin se mun tilanne nyt on.
toivottavasti mä tässä nyt jotenkin etenen. tuntuu välillä vaan niin turhautuneelta kun ei saa mitään aikaan. eikä mikään muu pyöri mielessä kuin tämä tyttö.
no mutta nyt pitänee sit mennä taas lukemaan kokeisiin..kiitos nyt sille joka jaksoi lukea tän monologin loppuun, kiitos siitä ajasta jonka kulutit mun ajatusten lukemiseen..en ylipäänsä tiedä miksi avaudun näin tänne, mutta pakko on purata ajatukset välillä. tää helpottikin vähän oloa.
"Odota ja toivo!" (Alexandre Dumas: Monte Criston kreivi)
Vastaukset 8
Vanhimmat
tuollasia jätkiä olemassa!wow!!!onnea sulle toivottavasti onnistut!!
Jos nyt satutte samaan paikkaan vappusimoja maistelemaan, niin seuraile tytön käyttäytymistä. Katso yrittääkö hän luoda illan mittaan katsekontaktia sinuun. Jos näin on, niin sitten myöhemmin rohkeasti yrittämään puhekontaktia. Jos vaikka huomaat että hän menee vessaan, niin huppista, sullekin tulee samaan aikaan kauhee veskihätä ja jäät sitten oven taakse norkoilemaan ja odottamaan ka. tyttöä. Siinä sitten kun se pimu tulee vessasta pois, nii koitat heittää jotai hyvää läppää (huom! hyvää) tai jos uskallat niin voit jopa koittaa kehua häntä kauniiksi ja ehkä jopa halatakin... Näissä asioissa ei kannata turhia arkailla, kunhan nyt ei vaan suoraan tunge kättään toisen housuihin! Yritystä vaan peliin!!!
tekstisi perusteella,todella välität siitä.
Mix et uskalla ilmaista tunteitasi likalle?Ajattele,jos hän ajattelee sinusta samalla tavalla,ja eikä uskalla sanoa mitään,ni mitä menetät jos et sano mitää....
mun mielest AINA kannattaa sanoo tunteet,vaik oiski ujo,ei sitä koskaan tie mitä siit seuraa.
Toivon,että rohkaistut ja annat palaa
jani on kunnon huora pukki ei ymmärä ketään petää ottaa petää ottaaa ihan vasikka
tämä liittyi asiaan miten??
Jos sä oot saanu siltä viestejä, niin teidän täytyy jo olla jonkin asteisia tuttuja.
Näin ollen sähän voisit lähettää hänelle tekstarin ja pyytää kahville johonkin :)
Selvänä ei mokaa mitään niin helposti. Kännissä voi sattua niin helposti lipsahduksia, ettei kannata ottaa todellisen rakkauden kanssa moista riskiä!
Kahvi tai tee on vielä niin viaton asia, ettet pysty menettää kasvojas jos hän kieltäytyy ja toisaalta onko mikään suloista kuin kunnon keskustelu pöydän yli ihanan ihmisen kaa?
Suosittelisin yrittämään näin! Toimii varmasti ujoon tyttöön paremmin kuin känniset macho uhoilut
:)
Itse asiassa mulla oli täsmälleen samanlainen tilanne vuosi sitten (elikkäs lukion ekalla) Koulusta ei tahtonut tulla yhtään mitään, varsinkaan, kun tää ihastuttava jätkä oli melko monellakin samalla kurssilla. Eikä se mitään kovin yksipuolistakaan ollut. Jätkä hankki mun numeronkin niin naurettavan läpinäkyvästi. Muka "kisasisvat, kenellä on eniten numeroita" no juu ihan varmasti...
Sen mä vaan sanon, että yritä ihmeessä. Jätkä se meidänkin sadussa teki aloitteen, saatteli mua himaan, kun oli aina (muka) menossa sinnepäin...Lähetteli viestejä ja kaikkea sellaista. Alkoi sitten pyytää kanssaan leffaan ja kahville ja kaikkialle. Ja totta kai mä menin. Vaikkei me enää yhdessä ollakaan, ollaan pysytty kavereina, ja ajasta yhdessä, joka kesti reilun puolisen vuotta, jäi kummallekin vain mukavia muistoja.
Joten, mitä väliä, jos oletkin hiukan ujo, ja se toinenkin samaa maata. Kyllä se voi toimia, kun vaan uskaltaa ehdottaa ja suostua...=)
en nyt voi auttaa sua mutta kumminkin yksi kohta pisti silmään...kirjoitat txtareita ylös...;p
hyvä juttu... niin teen minäkin... tosin likka olen... oli hyvä juttu lukea että sitä myös joku jätkäkin harrastaa... vaikkakin luultavasti eri syistä kuin likat...;p onnea sulle ton asiasi suhteen... kyllä se vielä selviää...;p