Miten Ruotsista pientä eläkettä saava pärjää rahoillaan Suomessa?

Suomessa suhteellisen köyhyyden raja on 1185 euron tulot kuukaudessa, jos on yksin elävä aikuinen. Kyseinen summa on tämän hetkisen Ruotsin kruunun kurssin mukaan 11 990 SEK kuukaudessa. Tuosta 1185 euron kuukausisummasta on jo vähennetty verot eli on kyse verojen jälkeen käteen jäävästä summasta.

Ruotsissa köyhyysraja (ruots. fattigdomsgräns) on hieman korkeampi. Vuonna 2019 se oli 12 300 SEK eli 1216 euroa tämän päiväisen valuuttakurssin mukaan. Ruotsissa on siis paljon sellaisia ruotsalaisen köyhyysrajan alle jääviä henkilöitä, jotka eivät kuukausitulojensa perusteella jäisi suomalaisen köyhyysrajan alle.

Suurta maiden välisen köyhyysrajan välillä ei ole. Köyhyysraja lasketaan koko Euroopan Unionin alueella samalla laskukaavalla. Koska eri maissa on erilaiset tulotasot, jokaiselle maalle lasketaan oma köyhyysrajansa. Oikeasti sen nimi on suhteellinen köyhyysraja, koska laskukaavassa köyhyysraja lasketaan suhteessa muiden samassa maassa asuvien tuloihin. Tämä on järkevä laskutapa, koska eri maissa myös hintataso poikkeaa toisistaan. Kunkin maan köyhyysraja voi nousta ja laskea, jos maan taloudessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Esim. Kaarina, Turun kyljessä asukkaita reilu 30000.
Keskusta Hovirinta, kaikki kaupat ,terveyskeskus,uimahalli, merenranta ym.
1km säteellä.
Bussit Turkuun jauhaa koko ajan.
Halvimmat vuokra-asunnot n.600€/kk vesi ja sähkö.
Kaksi uutta vuokrataloa valmistuu kesäksi ydinkeskustaan. TVT-asunnot.
Vuokratukea saa jos pieni eläke.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. Kaarina, Turun kyljessä asukkaita reilu 30000.
Keskusta Hovirinta, kaikki kaupat ,terveyskeskus,uimahalli, merenranta ym.
1km säteellä.
Bussit Turkuun jauhaa koko ajan.
Halvimmat vuokra-asunnot n.600€/kk vesi ja sähkö.
Kaksi uutta vuokrataloa valmistuu kesäksi ydinkeskustaan. TVT-asunnot.
Vuokratukea saa jos pieni eläke.

Lue lisää

Ei tuo kyllä mikään kovin halpa hinta ole vuokra-asunnosta. Minkäköhän kokoinen asunto mahtaa olla kyseessä? Monilta paikkakunnilta Suomessa saa vuokralle yksiöitä, pikkukaksioita (2h keittokomero) tai jopa normaaleja kaksioita (2h keittiö) hintaan 350-450€/kk. Halvimmat asunnot saa vuokrattua alle 300 euron kuukausivuokralla, mutta silloin on yleensä aina kyse yksiöstä. Näissä hinnoissa on jo lämmityskulut mukana ja joskus jopa vesimaksu. Käyttösähkön (tv, valaistus, kahvinkeitin) joutuu maksamaan yleensä erikseen. Vuokraan voi saada asumistukea, mutta ei sekään ole mikään itsestäänselvyys. Riippuu mm. varallisuudesta, perhetilanteesta ja muistakin. Vuokranantaja ei myöskään välttämättä vuokraa asuntoa sellaisille, jotka eivät pysty suoriutumaan vuokranmaksusta ilman tukia.

Jos Turun seudulle kiinnostaa muuttaa, niin katselisin mieluummin edullista asuntoa Loimaan, Salon, Mynämäen, Auran, Oripään ja Paimion seuduilta. On niistäkin hyvät yhteydet Turkuun.

Muualta Suomesta voisi mainita mm. nämä paikkakunnat:

Etelä-Suomi: Kouvola, Iitti, Heinola, Asikkala, Padasjoki, Karkkila, Hanko ja Lohja.

Länsi-Suomi: Kankaanpää, Sastamala, Orivesi, Mänttä-Vilppula, Virrat, Alavus, Kauhava, Kauhajoki, Raahe ja Muhos.

Keski-Suomi: Viitasaari, Äänekoski, Saarijärvi ja Jämsä.

Itä-Suomi: Leppävirta, Suonenjoki, Lapinlahti, Kiuruvesi, Outokumpu, Lieksa, Nurmes, Sotkamo, Kuusamo, Ilomantsi, Kitee, Imatra ja Virolahti,

Pohjois-Suomi: Kemijärvi, Ranua, Kemi, Kittilä ja Kolari.

Kaikissa paikoissa ei ole kaikkia herkkuja. Esimerkiksi uimahallia ei löyhdy ihan jokaiselta paikkakunnalta, eikä kylpylää. Jonkinlainen kirjasto usein löytyy ja jos ei löydy, kannattaa tiedustella kirjastoautoa. Erilaisia patikka- ja lenkkeilyreittejä löytyy yleensä joka paikasta, mutta hoidettuja ja/tai valaistuja latuja ei välttämättä löydy joka kylältä. Joissain paikoissa on runsaasti järviä ja sitä myöten mahdollisuuksia mm. veneilyyn, melontaan ja kalastukseen. Osa kaipaa lähelleen kaupunkia tai keskustaa sekä hyviä julkisia kulkuyhteyksiä. Joku kaipaa teatteria, elokuvateatteria, konsertteja, kuntosalia, urheiluseuraa, avantouintia, laskettelukeskusta, venerantaa, vartioitua venesatamaa, koirapuistoa tms. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Kannattaa olla rehellinen itselleen, ettei tee huonoja valintoja. Jos esimerkiksi valitsee kodin hyvien latujen läheltä, kannattaa sinne hiihtämään ihan oikeasti mennä. Jos vain istuu sohvalla miettimässä, että vielä joku päivä minäkin lähden, niin ne ladut eivät hyötytä itseä. Silloin voisi olla hyödyllisempää asua kuntosalin, kirjaston, kansalaisopiston tai koirapuiston lähellä. Jos oikein jaksatte selvittää asioita, niin tutkikaa hinnastoja sekä aukioloaikoja. Joillain paikkakunnilla uimahallimaksut ovat matalia ja hallissa järjestetään vesijumppaa sekä muuta ohjattua liikuntaa. Toisaalla hinnat saattavat olla korkeampia, eikä ohjattua toimintaa välttämättä ole. Kirjasto saattaa olla auki lyhyempiä aikoja tai sitten pidemmin. Monilla paikkakunnilla on nykyään omatoimiaikoja kirjastossa eli vakituiset asiakkaat voivat saada kulkukortin, jolla he pääsevät sisään tiettyinä aikoina, jolloin ei ole henkilökuntaa paikalla. Kirjastoissa on tuolloinkin kameravalvonta.

Jos käyttää internettiä, on helppo tilata nettikaupoista tuotteita minne päin Suomea tahansa. Netin kautta voi ostaa myös käytettyjä kirjoja nettiantikvariaateista tai nettikirpputoreilta. Samoin vaatteita ja monia muitakin tuotteita myydään netissä myös käytettyinä. Ostoksia voi tehdä yksityishenkilöiltä tai jos pelkää huijareita, voi ostaa tuotteita käytettyjen tavaroiden nettikaupoista kuten Emmy, Vähän käytetty ja Recci. Myös Kierrätyskeskuksilla on nettikauppoja. Myös uusia vaatteita, eläintentarvikkeita, urheilu- ja retkeilyvälineitä, kirjoja ja vaikka mitä voi ostaa nettikaupoista kuten moni tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Esim. Kaarina, Turun kyljessä asukkaita reilu 30000.
Keskusta Hovirinta, kaikki kaupat ,terveyskeskus,uimahalli, merenranta ym.
1km säteellä.
Bussit Turkuun jauhaa koko ajan.
Halvimmat vuokra-asunnot n.600€/kk vesi ja sähkö.
Kaksi uutta vuokrataloa valmistuu kesäksi ydinkeskustaan. TVT-asunnot.
Vuokratukea saa jos pieni eläke.

Lue lisää

Parainen on mukavampi paikka ja vuokrat edullisempia, jos haluaa Turun lähellä asua. Kaarina on kuin Turun lähiö. Parainen on oma paikkansa, jossa meri on kaikessa läsnä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuo kyllä mikään kovin halpa hinta ole vuokra-asunnosta. Minkäköhän kokoinen asunto mahtaa olla kyseessä? Monilta paikkakunnilta Suomessa saa vuokralle yksiöitä, pikkukaksioita (2h keittokomero) tai jopa normaaleja kaksioita (2h keittiö) hintaan 350-450€/kk. Halvimmat asunnot saa vuokrattua alle 300 euron kuukausivuokralla, mutta silloin on yleensä aina kyse yksiöstä. Näissä hinnoissa on jo lämmityskulut mukana ja joskus jopa vesimaksu. Käyttösähkön (tv, valaistus, kahvinkeitin) joutuu maksamaan yleensä erikseen. Vuokraan voi saada asumistukea, mutta ei sekään ole mikään itsestäänselvyys. Riippuu mm. varallisuudesta, perhetilanteesta ja muistakin. Vuokranantaja ei myöskään välttämättä vuokraa asuntoa sellaisille, jotka eivät pysty suoriutumaan vuokranmaksusta ilman tukia.

Jos Turun seudulle kiinnostaa muuttaa, niin katselisin mieluummin edullista asuntoa Loimaan, Salon, Mynämäen, Auran, Oripään ja Paimion seuduilta. On niistäkin hyvät yhteydet Turkuun.

Muualta Suomesta voisi mainita mm. nämä paikkakunnat:

Etelä-Suomi: Kouvola, Iitti, Heinola, Asikkala, Padasjoki, Karkkila, Hanko ja Lohja.

Länsi-Suomi: Kankaanpää, Sastamala, Orivesi, Mänttä-Vilppula, Virrat, Alavus, Kauhava, Kauhajoki, Raahe ja Muhos.

Keski-Suomi: Viitasaari, Äänekoski, Saarijärvi ja Jämsä.

Itä-Suomi: Leppävirta, Suonenjoki, Lapinlahti, Kiuruvesi, Outokumpu, Lieksa, Nurmes, Sotkamo, Kuusamo, Ilomantsi, Kitee, Imatra ja Virolahti,

Pohjois-Suomi: Kemijärvi, Ranua, Kemi, Kittilä ja Kolari.

Kaikissa paikoissa ei ole kaikkia herkkuja. Esimerkiksi uimahallia ei löyhdy ihan jokaiselta paikkakunnalta, eikä kylpylää. Jonkinlainen kirjasto usein löytyy ja jos ei löydy, kannattaa tiedustella kirjastoautoa. Erilaisia patikka- ja lenkkeilyreittejä löytyy yleensä joka paikasta, mutta hoidettuja ja/tai valaistuja latuja ei välttämättä löydy joka kylältä. Joissain paikoissa on runsaasti järviä ja sitä myöten mahdollisuuksia mm. veneilyyn, melontaan ja kalastukseen. Osa kaipaa lähelleen kaupunkia tai keskustaa sekä hyviä julkisia kulkuyhteyksiä. Joku kaipaa teatteria, elokuvateatteria, konsertteja, kuntosalia, urheiluseuraa, avantouintia, laskettelukeskusta, venerantaa, vartioitua venesatamaa, koirapuistoa tms. Kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Kannattaa olla rehellinen itselleen, ettei tee huonoja valintoja. Jos esimerkiksi valitsee kodin hyvien latujen läheltä, kannattaa sinne hiihtämään ihan oikeasti mennä. Jos vain istuu sohvalla miettimässä, että vielä joku päivä minäkin lähden, niin ne ladut eivät hyötytä itseä. Silloin voisi olla hyödyllisempää asua kuntosalin, kirjaston, kansalaisopiston tai koirapuiston lähellä. Jos oikein jaksatte selvittää asioita, niin tutkikaa hinnastoja sekä aukioloaikoja. Joillain paikkakunnilla uimahallimaksut ovat matalia ja hallissa järjestetään vesijumppaa sekä muuta ohjattua liikuntaa. Toisaalla hinnat saattavat olla korkeampia, eikä ohjattua toimintaa välttämättä ole. Kirjasto saattaa olla auki lyhyempiä aikoja tai sitten pidemmin. Monilla paikkakunnilla on nykyään omatoimiaikoja kirjastossa eli vakituiset asiakkaat voivat saada kulkukortin, jolla he pääsevät sisään tiettyinä aikoina, jolloin ei ole henkilökuntaa paikalla. Kirjastoissa on tuolloinkin kameravalvonta.

Jos käyttää internettiä, on helppo tilata nettikaupoista tuotteita minne päin Suomea tahansa. Netin kautta voi ostaa myös käytettyjä kirjoja nettiantikvariaateista tai nettikirpputoreilta. Samoin vaatteita ja monia muitakin tuotteita myydään netissä myös käytettyinä. Ostoksia voi tehdä yksityishenkilöiltä tai jos pelkää huijareita, voi ostaa tuotteita käytettyjen tavaroiden nettikaupoista kuten Emmy, Vähän käytetty ja Recci. Myös Kierrätyskeskuksilla on nettikauppoja. Myös uusia vaatteita, eläintentarvikkeita, urheilu- ja retkeilyvälineitä, kirjoja ja vaikka mitä voi ostaa nettikaupoista kuten moni tietää.

Lue lisää

Ruokaakin voi tilata nettikaupoista. Esimerkiksi Fiksuruoka.fi -osoitteesta löytyy ruokakauppa, joka postittaa ruokia sinne minne asiakas haluaa. He eivät myy pakasteita eivätkä kylmäsäilytystä vaativia ruokia, mutta muita ruokia sieltä saa. Fiksuruoka myy edullisesti, koska osa ruoista on niin sanottua hävikkiruokaa ja menneiden sesonkien ruokia. Esimerkiksi näin alkuvuodesta siellä myydään joulusuklaita, joulukahvia ja vastaavaa. Joidenkin tuotteiden päivämäärä on lähellä mennä vanhaksi tai se saattaa jo olla hieman vanha. Eivät suklaat tai keksit kuitenkaan hetkessä mene huonoiksi. Myös säilykkeitä siellä myydään sekä makaroonia, riisiä nuudelia, ryynejä, myslejä yms. Kannattaa katsoa, jos kiinnostaa. Ei se nettikaupoista tilaaminen hankalaa ole. Ei kannata kuitenkaan ostaa mitään sellaista, mitä ei tarvitse.

Tämä on hyvä neuvo, että muuttaisi pienehköön kaupunkiin tai paikkakunnalle. Jos ei ole omaa autoa käytössä, niin on ihan hyvä jos voi muuttaa paikkaan, jossa on itselle tärkeimmät asiat kävelymatkan päässä. Silloin ei tarvitse maksaa kuukausikorttia eikä kalliita kertamaksuja. Silti voi julkisillakin aina välillä kulkea. Toki jos löytää pidemmän matkan päästä palveluista unelma-asuntonsa tai muusta syystä haluaa ajella enemmän julkisilla kulkuneuvoilla, niin sitten kannattaa laskea sellainen kuukausikortti budjettiin menopuolelle. Kannattaa myös selvittää, onko paikkakunnan julkisessa liikenteessä alennuksia (esim. opiskelijat, eläkeläiset, veteraanit).

Pidempiä matkoja voi matkustaa pitkän matkan busseilla ja junilla. Niihinkin voi saada alennuksia. Netistä voi katsella Matkahuollon ja VR:n sivuilta alennuslippuja. Niitä voi ostaa kuka tahansa ja ne ovat välillä kovin halpoja. Sillä tavalla voi tehdä vaikka päiväreissun johonkin lähikaupunkiin tai muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen.

Yllä mainittiin 7000-9000 asukkaan kunta. Minusta se on ihan hyvä lukema, mutta kannattaa ajatella avarammin. Esimerkiksi joillakin seuduilla on asukasluvultaan aika pieniä kuntia lähellä toisiaan. Sellaiset kunnat tekevät usein yhteistyötä esimerkiksi palveluiden tuottamisen osalta. Mainitsen esimerkkinä Ylivieskan seudun. Ylivieskassa on vähän yli 15 000 asukasta. Vain 19 kilometrin päässä sijaitseva Sievi vaikuttaa pieneltä paikkakunnalta, kun asukkaita on vain 4800. Sievin naapureita ovat myös mm. 5400 asukkaan Kannus (etäisyys 29km) ja 10 600 asukkaan Nivala (etäisyys 22km). Rannikkokaupunki Kalajoki, jossa on 12 400 asukasta, sijaitsee 48 kilometrin päässä. Tuossa ei edes ollut kaikkien kuntien asukkaat, mutta Sievistäkin käsin on hyvin helppo käydä naapuripaikkakunnilla jopa päivittäin töissä tai opiskelemassa. Samoin on helppo hurauttaa autolla tai bussilla vaikka kerran viikossa uimahalliin naapurikunnan puolelle. Sieviläisille lähin kylpylä taitaa sijaita Kalajoella, joka on niin lähellä, että sielläkin voi käydä vaikka kerran kuussa. Toisaalta ihan erilainen esimerkki on Etelä-Suomessa sijaitseva jättiläiskaupunki Kouvola, johon on kuntaliitosten kautta liittynyt entiset Jaalan, Kuusankosken, Valkealan, Korian, Anjalankosken ja Elimäen kunnat. Jos asuu vaikkapa entisen Kuusankosken alueella, ei sieltä välttämättä kovin usein tarvitse lähteä Kouvolan keskustaan. Kuusankoskellahan on omasta takaa vaikka mitä palveluita kirjastosta, uimahallin kautta kauppoihin, ravintoloihin, kahviloihin ja terveysasemaan. Ei siellä asuvien välttämättä tarvitse ostaa kuukausikorttia bussiin, vaikka Kouvola onkin melkein 82 000 asukkaan kotikaupunki. Vaikka kävisi kerran viikossa bussilla Kouvolan keskustassa, tulee halvemmaksi maksaa kertamaksuja. Osa Kuusankosken asukkaista sitä paitsi pääsee kävellen tai pyöräillen Kouvolan keskustaan, koska etäisyys ei ole kovin pitkä.

Minä miettisin, mitkä ovat ne palvelut, joita tarvitsen säännöllisesti vähintään kerran viikossa tai useammin. Kannattaa miettiä myös vähän tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi kannattaa miettiä, mitä palveluita tarvitsisin 1-3 kertaa kuussa tai kerran kahdessa kuussa. Ja mitä palveluita tarvitsee vain harvemmin kuten puolivuosittain, kerran vuodessa tai vielä harvemmin. Omista tarpeista voi tehdä ihan listan paperille. Jos sitten ryhtyy miettimään, missä haluaisi asua, kannattaa tutkia itseään kiinnostavia paikkakuntia. Näissä keskusteluissa on ollut hyviä suositteluja eri paikkakunnista. Kuka käyttää internetin karttapalveluita kuten Google Maps -palvelua, voi tutkia sieltä mahdollisten asuntojen sijaintia suhteessa paikkakunnan palveluihin. Voitte myös olla yhteydessä paikkakuntien asuntotoimistoihin ja kysellä sieltä, miten lähellä eri palvelut ovat heidän asuntojaan. He tietävät myös julkisen liikenteen kulkemisesta sekä lippujen hinnoista. Internetistä löytyy valtavasti tietoa jopa eri paikkakuntien uimahalli- ja kuntosalimaksuista, kansalaisopiston kurssihinnoista, urheiluseuran jäsenmaksuista, elokuvateatterin lippuhinnoista ja monista muista asioista. Niistä voi laskeskella, mitä omat harrastukset maksaisivat Suomessa. Olisipa hyvä, jos joku Suomeen jo muuttanut kertoisi hieman täällä omista kuukausimenoistaan ja sen, mistä ne koostuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on hyvä neuvo, että muuttaisi pienehköön kaupunkiin tai paikkakunnalle. Jos ei ole omaa autoa käytössä, niin on ihan hyvä jos voi muuttaa paikkaan, jossa on itselle tärkeimmät asiat kävelymatkan päässä. Silloin ei tarvitse maksaa kuukausikorttia eikä kalliita kertamaksuja. Silti voi julkisillakin aina välillä kulkea. Toki jos löytää pidemmän matkan päästä palveluista unelma-asuntonsa tai muusta syystä haluaa ajella enemmän julkisilla kulkuneuvoilla, niin sitten kannattaa laskea sellainen kuukausikortti budjettiin menopuolelle. Kannattaa myös selvittää, onko paikkakunnan julkisessa liikenteessä alennuksia (esim. opiskelijat, eläkeläiset, veteraanit).

Pidempiä matkoja voi matkustaa pitkän matkan busseilla ja junilla. Niihinkin voi saada alennuksia. Netistä voi katsella Matkahuollon ja VR:n sivuilta alennuslippuja. Niitä voi ostaa kuka tahansa ja ne ovat välillä kovin halpoja. Sillä tavalla voi tehdä vaikka päiväreissun johonkin lähikaupunkiin tai muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen.

Yllä mainittiin 7000-9000 asukkaan kunta. Minusta se on ihan hyvä lukema, mutta kannattaa ajatella avarammin. Esimerkiksi joillakin seuduilla on asukasluvultaan aika pieniä kuntia lähellä toisiaan. Sellaiset kunnat tekevät usein yhteistyötä esimerkiksi palveluiden tuottamisen osalta. Mainitsen esimerkkinä Ylivieskan seudun. Ylivieskassa on vähän yli 15 000 asukasta. Vain 19 kilometrin päässä sijaitseva Sievi vaikuttaa pieneltä paikkakunnalta, kun asukkaita on vain 4800. Sievin naapureita ovat myös mm. 5400 asukkaan Kannus (etäisyys 29km) ja 10 600 asukkaan Nivala (etäisyys 22km). Rannikkokaupunki Kalajoki, jossa on 12 400 asukasta, sijaitsee 48 kilometrin päässä. Tuossa ei edes ollut kaikkien kuntien asukkaat, mutta Sievistäkin käsin on hyvin helppo käydä naapuripaikkakunnilla jopa päivittäin töissä tai opiskelemassa. Samoin on helppo hurauttaa autolla tai bussilla vaikka kerran viikossa uimahalliin naapurikunnan puolelle. Sieviläisille lähin kylpylä taitaa sijaita Kalajoella, joka on niin lähellä, että sielläkin voi käydä vaikka kerran kuussa. Toisaalta ihan erilainen esimerkki on Etelä-Suomessa sijaitseva jättiläiskaupunki Kouvola, johon on kuntaliitosten kautta liittynyt entiset Jaalan, Kuusankosken, Valkealan, Korian, Anjalankosken ja Elimäen kunnat. Jos asuu vaikkapa entisen Kuusankosken alueella, ei sieltä välttämättä kovin usein tarvitse lähteä Kouvolan keskustaan. Kuusankoskellahan on omasta takaa vaikka mitä palveluita kirjastosta, uimahallin kautta kauppoihin, ravintoloihin, kahviloihin ja terveysasemaan. Ei siellä asuvien välttämättä tarvitse ostaa kuukausikorttia bussiin, vaikka Kouvola onkin melkein 82 000 asukkaan kotikaupunki. Vaikka kävisi kerran viikossa bussilla Kouvolan keskustassa, tulee halvemmaksi maksaa kertamaksuja. Osa Kuusankosken asukkaista sitä paitsi pääsee kävellen tai pyöräillen Kouvolan keskustaan, koska etäisyys ei ole kovin pitkä.

Minä miettisin, mitkä ovat ne palvelut, joita tarvitsen säännöllisesti vähintään kerran viikossa tai useammin. Kannattaa miettiä myös vähän tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi kannattaa miettiä, mitä palveluita tarvitsisin 1-3 kertaa kuussa tai kerran kahdessa kuussa. Ja mitä palveluita tarvitsee vain harvemmin kuten puolivuosittain, kerran vuodessa tai vielä harvemmin. Omista tarpeista voi tehdä ihan listan paperille. Jos sitten ryhtyy miettimään, missä haluaisi asua, kannattaa tutkia itseään kiinnostavia paikkakuntia. Näissä keskusteluissa on ollut hyviä suositteluja eri paikkakunnista. Kuka käyttää internetin karttapalveluita kuten Google Maps -palvelua, voi tutkia sieltä mahdollisten asuntojen sijaintia suhteessa paikkakunnan palveluihin. Voitte myös olla yhteydessä paikkakuntien asuntotoimistoihin ja kysellä sieltä, miten lähellä eri palvelut ovat heidän asuntojaan. He tietävät myös julkisen liikenteen kulkemisesta sekä lippujen hinnoista. Internetistä löytyy valtavasti tietoa jopa eri paikkakuntien uimahalli- ja kuntosalimaksuista, kansalaisopiston kurssihinnoista, urheiluseuran jäsenmaksuista, elokuvateatterin lippuhinnoista ja monista muista asioista. Niistä voi laskeskella, mitä omat harrastukset maksaisivat Suomessa. Olisipa hyvä, jos joku Suomeen jo muuttanut kertoisi hieman täällä omista kuukausimenoistaan ja sen, mistä ne koostuvat.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus. Minä tein aikoinaan niin, että selvitin ensin, kuinka paljon minulta kuluu rahaa mihinkin tarpeeseen per kuukausi. Otin huomioon nekin kulut, joita syntyy harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Osittain kirjanpitoni oli hyvin tarkka, osin se perustui arvioon. Aika tarkkaan laskelmaan kuitenkin päädyin ja minulla oli se ihan paperilla.

Sen jälkeen selvitin vastaavien kulujen hintatasoa Suomessa. Kyselin Suomen tuttavilta asioita ja tutkin hintoja internetissä. Jos olisin harkinnut Ruotsiin jäämistä, olisi minun varmasti kannattanut tehdä samanlaisia selvityksiä Ruotsin eri paikkakuntien osalta. Minulle oli kuitenkin selvää, että haluan Suomeen.

Olin yhteydessä Suomen verotoimistoon ennen muuttopäätöksen tekoa ja kysyin muutamia tarkentavia kysymyksiä Suomi-Seurasta. Vaikka selvitin asioita hyvinkin tarkkaan etukäteen, oli muutto taloudellisessa mielessä silti jännittävä. En voinut olla etukäteen täysin varma, millaisen päätöksen saan verottajalta. Olen kuullut monesta, jolle on tullut yllätyksiä ei välttämättä verottajalta, mutta jostain talousasioista. Joskus ne yllätykset ovat olleet negatiivisia, joskus positiivisia. Minulle kävi jälkimmäinen tuuri, vaikka eivät ne laskelmani ihan mönkään menneet. Positiivinen yllätys oli, että kuukausittain käteeni jää verojen, muiden pakollisten maksujen ja normaalin kuukausikulutuksen jälkeen hieman suurempi summa kuin olin arvioinut. Sen vuoksi päätinkin puolisen vuotta ensimmäisessä asunnossa asumisen jälkeen, vaihtaa hieman tyyriimpään asuntoon. Tiedän muitakin, jotka ovat vaihtaneet asuntoaan alkuvaiheen jälkeen. Syitä on erilaisia. Osa on alunperin muuttanut Suomeen vain koeajalle säilyttäen Ruotsin asuntonsa. Osa on aluksi muuttanut turhan kalliiseen, halpaan tai muulla tavalla epätarkoituksenmukaiseen asuntoon ja halunnut myöhemmin vaihtaa sopivampaan. Jotkut asuvat ensin hetken aikaa vuokralla ennen kuin ostavat oman asunnon. Muitakin syitä on. Asunnon vaihto on siis mahdollista Suomeen muuton jälkeen.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos haluaa tarkkoja vastauksia, ei juuri auta kysellä täällä internetissä. Täällä ihmiset voivat kertoa omista kokemuksistaan esimerkiksi sen suhteen, ovatko eläkerahat riittäneet paluumuuton jälkeen Suomessa vai eivät. Keskusteluja käydään kuitenkin yleensä ilman konkreettisia numeroita, joten niistä kommenteista ei voi päästä mihinkään varmuuteen. Ihmisillä on erilaisia tuloja ja menoja. Esimerkiksi lääkkeet saattavat olla isokin menoerä tai vaikka lemmikin ruoat sekä eläinlääkärikulut. Jollekin oma auto on pyhä asia, jota ilman ei voi elää. Toinen osaa taikoa herkkuruokia edullisista tarveaineista, toinen törsää mieluummin valmiissa pöydässä syömiseen. Onnekkaita ovat ne, joilla on tuttavapiirissään paluumuuttaja, joka on valmis kertomaan raha-asioistaan tarkemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on hyvä neuvo, että muuttaisi pienehköön kaupunkiin tai paikkakunnalle. Jos ei ole omaa autoa käytössä, niin on ihan hyvä jos voi muuttaa paikkaan, jossa on itselle tärkeimmät asiat kävelymatkan päässä. Silloin ei tarvitse maksaa kuukausikorttia eikä kalliita kertamaksuja. Silti voi julkisillakin aina välillä kulkea. Toki jos löytää pidemmän matkan päästä palveluista unelma-asuntonsa tai muusta syystä haluaa ajella enemmän julkisilla kulkuneuvoilla, niin sitten kannattaa laskea sellainen kuukausikortti budjettiin menopuolelle. Kannattaa myös selvittää, onko paikkakunnan julkisessa liikenteessä alennuksia (esim. opiskelijat, eläkeläiset, veteraanit).

Pidempiä matkoja voi matkustaa pitkän matkan busseilla ja junilla. Niihinkin voi saada alennuksia. Netistä voi katsella Matkahuollon ja VR:n sivuilta alennuslippuja. Niitä voi ostaa kuka tahansa ja ne ovat välillä kovin halpoja. Sillä tavalla voi tehdä vaikka päiväreissun johonkin lähikaupunkiin tai muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen.

Yllä mainittiin 7000-9000 asukkaan kunta. Minusta se on ihan hyvä lukema, mutta kannattaa ajatella avarammin. Esimerkiksi joillakin seuduilla on asukasluvultaan aika pieniä kuntia lähellä toisiaan. Sellaiset kunnat tekevät usein yhteistyötä esimerkiksi palveluiden tuottamisen osalta. Mainitsen esimerkkinä Ylivieskan seudun. Ylivieskassa on vähän yli 15 000 asukasta. Vain 19 kilometrin päässä sijaitseva Sievi vaikuttaa pieneltä paikkakunnalta, kun asukkaita on vain 4800. Sievin naapureita ovat myös mm. 5400 asukkaan Kannus (etäisyys 29km) ja 10 600 asukkaan Nivala (etäisyys 22km). Rannikkokaupunki Kalajoki, jossa on 12 400 asukasta, sijaitsee 48 kilometrin päässä. Tuossa ei edes ollut kaikkien kuntien asukkaat, mutta Sievistäkin käsin on hyvin helppo käydä naapuripaikkakunnilla jopa päivittäin töissä tai opiskelemassa. Samoin on helppo hurauttaa autolla tai bussilla vaikka kerran viikossa uimahalliin naapurikunnan puolelle. Sieviläisille lähin kylpylä taitaa sijaita Kalajoella, joka on niin lähellä, että sielläkin voi käydä vaikka kerran kuussa. Toisaalta ihan erilainen esimerkki on Etelä-Suomessa sijaitseva jättiläiskaupunki Kouvola, johon on kuntaliitosten kautta liittynyt entiset Jaalan, Kuusankosken, Valkealan, Korian, Anjalankosken ja Elimäen kunnat. Jos asuu vaikkapa entisen Kuusankosken alueella, ei sieltä välttämättä kovin usein tarvitse lähteä Kouvolan keskustaan. Kuusankoskellahan on omasta takaa vaikka mitä palveluita kirjastosta, uimahallin kautta kauppoihin, ravintoloihin, kahviloihin ja terveysasemaan. Ei siellä asuvien välttämättä tarvitse ostaa kuukausikorttia bussiin, vaikka Kouvola onkin melkein 82 000 asukkaan kotikaupunki. Vaikka kävisi kerran viikossa bussilla Kouvolan keskustassa, tulee halvemmaksi maksaa kertamaksuja. Osa Kuusankosken asukkaista sitä paitsi pääsee kävellen tai pyöräillen Kouvolan keskustaan, koska etäisyys ei ole kovin pitkä.

Minä miettisin, mitkä ovat ne palvelut, joita tarvitsen säännöllisesti vähintään kerran viikossa tai useammin. Kannattaa miettiä myös vähän tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi kannattaa miettiä, mitä palveluita tarvitsisin 1-3 kertaa kuussa tai kerran kahdessa kuussa. Ja mitä palveluita tarvitsee vain harvemmin kuten puolivuosittain, kerran vuodessa tai vielä harvemmin. Omista tarpeista voi tehdä ihan listan paperille. Jos sitten ryhtyy miettimään, missä haluaisi asua, kannattaa tutkia itseään kiinnostavia paikkakuntia. Näissä keskusteluissa on ollut hyviä suositteluja eri paikkakunnista. Kuka käyttää internetin karttapalveluita kuten Google Maps -palvelua, voi tutkia sieltä mahdollisten asuntojen sijaintia suhteessa paikkakunnan palveluihin. Voitte myös olla yhteydessä paikkakuntien asuntotoimistoihin ja kysellä sieltä, miten lähellä eri palvelut ovat heidän asuntojaan. He tietävät myös julkisen liikenteen kulkemisesta sekä lippujen hinnoista. Internetistä löytyy valtavasti tietoa jopa eri paikkakuntien uimahalli- ja kuntosalimaksuista, kansalaisopiston kurssihinnoista, urheiluseuran jäsenmaksuista, elokuvateatterin lippuhinnoista ja monista muista asioista. Niistä voi laskeskella, mitä omat harrastukset maksaisivat Suomessa. Olisipa hyvä, jos joku Suomeen jo muuttanut kertoisi hieman täällä omista kuukausimenoistaan ja sen, mistä ne koostuvat.

Lue lisää

Mainitsit VR:n (eli junaliikenteen) ja Matkahuollon alennushintaisista matkalipuista. Eläkeläiset saavat aina alennusta matkalipuistaan, jos heillä on alennukseen oikeus (esim. riittävän korkea ikä). Eläkeläiset voivat kuitenkin ostaa myös kaikille tarkoitettuja alennuslippuja, jotka ovat välillä eläkeläislippujakin halvempia. Näitä lippuja myydään lähinnä internetissä, mutta voit tietenkin käydä kyselemässä niitä myös VR:n tai Matkahuollon asiakaspalvelupisteestä (ainakin kaupungeissa saattaa olla jonoa).

Tällä hetkellä alennuslippuja on kuitenkin erittäin huonosti tarjolla ja alennukset eivät ole yhtä hyviä kuin aiemmin. Tilanne johtuu varmaankin pandemiasta. Myös VR ja bussiyhtiöt ovat kärsineet pandemiasta, koska niin paljon ihmisiä on tehnyt etätöitä, erilaiset työmatkat ovat vähentyneet, opiskelijat matkustavat nyt vähemmän, vapaa-ajan matkoja tehdään vähemmän jne. Matkustamistahan on kehotettu välttämään.

Sen vuoksi, jos joku tällä hetkellä katselee Suomen pitkän linjan bussien ja junien hintoja, niin ne näyttävät kyllä aika korkeilta minunkin silmään. Myös vuoroja on nyt vähennetty pandemian vuoksi aika paljon.

Kyllä tämä pandemia jossain vaiheessa saadaan rokotuksilla kuriin ja virus joutuu väistymään. Sen jälkeen talousasiat ja muutkin yhteiskunnan toiminnot palaavat entisiin uomiinsa. Ainakin minä uskon niin.

Anonyymi kirjoitti:

Parainen on mukavampi paikka ja vuokrat edullisempia, jos haluaa Turun lähellä asua. Kaarina on kuin Turun lähiö. Parainen on oma paikkansa, jossa meri on kaikessa läsnä.

Parainen OLI JOSKUS kauan aikaa sitten ns. mukava paikka asua, mutta eipä ole enää joskus on voinut ollakin asiat kunnossa mutta eipä ole ollut enää pitkiin aikoihin,
syy on kaupungintalolla virkamiesportaan käyttäytymisestä,
muuttoliike muualle on seuraus hallintoelimien toimien vaikutuksesta.

Toivottavasti ovat tyytyväisiä että ovat saaneet suomenkielisten poistumaan paikkakunnalta
jne....

Anonyymi kirjoitti:

Parainen OLI JOSKUS kauan aikaa sitten ns. mukava paikka asua, mutta eipä ole enää joskus on voinut ollakin asiat kunnossa mutta eipä ole ollut enää pitkiin aikoihin,
syy on kaupungintalolla virkamiesportaan käyttäytymisestä,
muuttoliike muualle on seuraus hallintoelimien toimien vaikutuksesta.

Toivottavasti ovat tyytyväisiä että ovat saaneet suomenkielisten poistumaan paikkakunnalta
jne....

Lue lisää

Ruotsia puhuvalle, joka aloittaja ilmeisesti on, Parainen voisi olla hyväkin paikka, tarkemmin virkamieskuntaa tuntematta. Ei ne muuallakaan niin hääppöisiä ole.

Eikös tupakan poltto kannattaisi lopettaa ?
Varsinkin jos on vähävarainen!

Suomessa siihen voi saada apuakin terveysasemalta. Nykyään on lääkkeitä, jotka auttavat vierottautumisessa. Lisäksi on olemassa terveysohjausta ja vertaistukiryhmää. Kannattaa kysyä omalta terveysasemalta. Noita apuja on tarjolla ihan ilmaiseksi täällä Suomessa. Joka paikkakunnalla ei välttämättä ole ryhmiä, mutta silloin terveydenhoitaja antaa yksilötukea. Internetissä on myös nettiryhmiä lopettamisen tueksi.

https://stumppi.fi/

Osaatko neuvoa, mistä sellaisen halvemman asunnon löytäisi Ruotsin puolelta? Muutkin saavat neuvoa! Mitä oon kattellut niin aika kalliita ovat, jos vakituista asuntoa etsii eikä mitään väliaikaista. Ystävä vaihtoi asuntoa halvempaa, mutta sitten vuokranantajafirma myytiin isommalle firmalle, joka heti nosti vuokria rajusti. Sen jälkeen vuokra oli kalliimpi kuin se ystävän entinen asunto. Hän läksi sitten Norjaan heti kun vaan kuuli työpaikasta siellä.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko neuvoa, mistä sellaisen halvemman asunnon löytäisi Ruotsin puolelta? Muutkin saavat neuvoa! Mitä oon kattellut niin aika kalliita ovat, jos vakituista asuntoa etsii eikä mitään väliaikaista. Ystävä vaihtoi asuntoa halvempaa, mutta sitten vuokranantajafirma myytiin isommalle firmalle, joka heti nosti vuokria rajusti. Sen jälkeen vuokra oli kalliimpi kuin se ystävän entinen asunto. Hän läksi sitten Norjaan heti kun vaan kuuli työpaikasta siellä.

Lue lisää

Tämähän se minuakin kiinnostaisi, että minne sitä kannattaisi eläkeläisen Ruotsissa muuttaa, jotta saisi asumiskulujaan alemmas ja olisi mahdollisuus harrastaa. Kotipaikan turvallisuus ja rauhallisuus on myös tärkeitä asioita. Ihan kamalia on, kun ihmisiä ryöstetään kadulla päivänvalossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämähän se minuakin kiinnostaisi, että minne sitä kannattaisi eläkeläisen Ruotsissa muuttaa, jotta saisi asumiskulujaan alemmas ja olisi mahdollisuus harrastaa. Kotipaikan turvallisuus ja rauhallisuus on myös tärkeitä asioita. Ihan kamalia on, kun ihmisiä ryöstetään kadulla päivänvalossa.

Lue lisää

Niin, kertokaapas viisaat, missä Ruotsissa olisi sellainen paikka, jossa olisi a) edulliset asuinkustannukset, b) turvallista ja rauhallista sekä c) mahdollisuus harrastaa.

Maaseudulla on välillä halpoja asuntoja tarjolla. Kaikki ne paikat eivät ole turvallisia, mutta osa on ainakin toistaiseksi turvallisia. Mistäs sen koskaan tietää, jos naapuriin tulee pakolaiskeskus tai joku riehuva yhteisö asumaan. Monet maaseudulla sijaitsevat halvan asumisen paikat ovat kuitenkin melko onnettomia tai niin sanotusti tuhon tiellä. Yli sata Ruotsin kuntaa on käytännössä konkurssin partaalla. Ruotsin valtio ei ole halukas konkurssikuntia rahoittamaan, vaikka pakkohan valtion on niin tehdä. On kuitenkin todennäköistä, että valtio ei anna niille kunnille yhtään ylimääräistä rahaa. Lisäksi valtio saattaa asettaa rahan saamisen ehdoksi vaikka sen pakolaiskeskuksen sijoittamisen kyseiseen kuntaan. Pakolaiskeskus puolestaan saattaisi tarkoittaa turvallisuuden ja rauhallisuuden menetystä, vaikka ei kuulemma pitäisi olla niin kyyninen. Kannattaa muistaa, että kun kunta on konkurssikypsä, kuntalaiset saavat yleensä varsin heikkoja palveluita (mm. terveys, koulutus, päivähoito, julkisten tilojen ja paikkojen siisteys, julkinen liikenne, kulttuuri, liikunta). Lisäksi kunta saattaa rahapulansa vuoksi korottaa maksuja kuten uimahallimaksu, kiinteistövero, vesimaksu, parkkimaksu, kirjaston varaus- ja sakkomaksut, teatterimaksut, julkisen liikenteen maksut yms.

Kun toivottiin harrastusmahdollisuuksia, niin mielenkiinnon kohteet ovat meillä ihmisillä niin kovin erilaisia. Joku lukee kuukaudessa kymmenittäin kirjoja Bookbeatista maksaen sinne kuukausimaksun. Sitähän voi harrastaa vaikka yksinään tunturin laella asuen, jos vain nettiyhteys toimii. Joku harrastaa sauvakävelyä. Sekin onnistuu missä vain. Kolmas tykkää istua kaljabaarissa. No niitä kapakoitakin löytyy melkein mistä vain. Television katsominenkin on harrastus ja piirtäminen sekä koiran/kissan hoito. Nuo onnistuu vaikka syrjäisellä maaseudulla. Jos kuitenkin tarvitsee julkista liikennettä, hyviä kirjastopalveluita, uimahallia, kuntosalia. golf-kenttää, palloilusalia- tai kenttiä, luistelurataa, valaistuja latuja, laskettelurinteitä, ohjattuja harrastusryhmiä, joogapaikkaa, ravirataa, museoita, teattereita tai konserttipaikkoja, niin silloin maaseutu ei ole oikea paikka. Paitsi joissain maaseutupaikoissa toteutuu golf-kentän, laskettelurinteen tai jonkun muun tarpeen kriteerit.

Antakaa nyt tosiaan niitä vihjeitä hyvistä asuinpaikoista Ruotsissa. Varmaan useampikin ruotsinsuomalainen olisi kiinnostunut. Puskaradion mukaan ainakin Göteborgissa, Malmön seudulla, Boråsissa, Eskilstunassa, Västeråsissa, Södertäljessä, Botkyrkassa, Suur-Tukholmassa ja Uppsalassa on ruotsinsuomalaisia, joita kiinnostaisi muuttaa nykyistä rauhallisempaan paikkaan.

Vain Haaparanta on tähän mennessä mainittu. Minusta Haaparannan vuokrahinnat eivät ole erityisen halpoja. Olen kuullut myös, ettei se olisi niin rauhallinenkaan paikka. Ei tosin ilmeisesti kauhean rauhatonkaan paikaan. Haaparannan etuna on, että voi hyödyntää myös Tornion puolelta kirjastoa, uimahallia ja muita harrastuksia. Mutta en ymmärrä, miksei saman tien muuttaisi Suomen puolelle johonkin mukavaan paikkaan. Esimerkiksi Oulusta löytää tälläkin hetkellä saunallisia kaksioita alle 500€/kk. Eli halvemmalla kuin Haaparannan saunattomat vuokra-asunnot. Oulu on Haaparantaa suurempi kaupunki, jossa on laajalla skaalalla harrastus- ja kulttuuritarjontaa. Muita paikkakuntia tai hintoja en nyt edes mainitse, koska niistä on puhuttu toisissa ketjuissa. Totean vain, että Suomesta saa kivoja koteja alle 400 eurollakin ja yksiöitä jopa alle 300 eurolla.

Eli laittakaa nyt niitä vinkkejä, mihin Ruotsissa kannattaisi muuttaa. Tiedän ruotsinsuomalaisia naisia, jotka eivät käy enää ollenkaan lenkillä, koska pelkäävät ryöstäjiä ja väkivaltaa. He käyvät lähinnä kaupassa ja silloinkin pelkäävät niitä reissuja. Millaista on elämä, jos joutuu istumaan illat ja viikonloput kotona, koska pelkää liikkua kotipaikkakuntansa valaistuilla kaduilla aina pimeän aikaan ja kesäiltaisinkin? Kaikki eivät tietenkään pelkää, mutta eri alueilla Ruotsissa onkin erilaista. Osa pelkää enemmän ja on ymmärrettävää, että esimerkiksi yksin asuvat ovat usein pelokkaampia kuin pariskunnat. Rauhallisilla rivitalo- tai omakotitaloalueilla asuvat pariskunnat, jotka julkisen liikenteen sijasta kulkevat omalla autolla, eivät aina ollenkaan käsitä, miten turvatonta elämä ongelmalähiöissä ja niiden liepeillä voi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko neuvoa, mistä sellaisen halvemman asunnon löytäisi Ruotsin puolelta? Muutkin saavat neuvoa! Mitä oon kattellut niin aika kalliita ovat, jos vakituista asuntoa etsii eikä mitään väliaikaista. Ystävä vaihtoi asuntoa halvempaa, mutta sitten vuokranantajafirma myytiin isommalle firmalle, joka heti nosti vuokria rajusti. Sen jälkeen vuokra oli kalliimpi kuin se ystävän entinen asunto. Hän läksi sitten Norjaan heti kun vaan kuuli työpaikasta siellä.

Lue lisää

Skåne , 284 00
3h k parveke länteen 71 kvm
kolmas kerros ei hissiä
vuokra 3.290 /kk johon autotallipaikka

Hp. 400.000 Skr
Per-kel

Anonyymi kirjoitti:

Skåne , 284 00
3h k parveke länteen 71 kvm
kolmas kerros ei hissiä
vuokra 3.290 /kk johon autotallipaikka

Hp. 400.000 Skr
Per-kel

Onko tuo siis omistusasunto vai vuokra-asunto? Vai bostadsrättsbostad? Mitä tarkoittaa "Hp."? Voisiko olla lyhennys suomenkielisestä sanasta "hintapyyntö"? Mietin vaan, että jos kyseessä ei ole vuokra-asunto, niin silloinhan kuukausimaksu ei ole vuokra vaan suomalaisittain "kuukausivastike".

Sinulla on ilmeisesti ainakin yksi toinen henkilö taloudessasi jakamassa tilaa ja kustannuksia. Kuukausittainen maksu vaikuttaa aika pieneltä. Ilmeisesti velkaakaan ei ole omaa asuntoa vastaan tai taloyhtiön lainan velkaosuutena? Vuokrat ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin omistusasuntojen vastikkeet. Toisaalta omistusasuntojen asukkaat joutuvat maksamaan asuntojensa korjaukset. Kyllähän vuokralaisetkin joutuvat vuokraan sisällyttäen maksamaan talon remontteja, mutta vuokralaisilla on myös helpompi karata asunnoista, jos asunto on huonokuntoinen, remontti epäonnistuu tai remonttikulut nousevat pilviin. Nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä asumiseen liittyen.

Nuo summat ovat kyllä hyviä, mutta niistä ei vielä selviä asukkaiden tulot, muut välttämättömät menot eikä se, riittääkö rahaa hurvitteluun. Kiitos kuitenkin luvuista. Ehkä joku toinenkin kertoo omia lukujaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuo siis omistusasunto vai vuokra-asunto? Vai bostadsrättsbostad? Mitä tarkoittaa "Hp."? Voisiko olla lyhennys suomenkielisestä sanasta "hintapyyntö"? Mietin vaan, että jos kyseessä ei ole vuokra-asunto, niin silloinhan kuukausimaksu ei ole vuokra vaan suomalaisittain "kuukausivastike".

Sinulla on ilmeisesti ainakin yksi toinen henkilö taloudessasi jakamassa tilaa ja kustannuksia. Kuukausittainen maksu vaikuttaa aika pieneltä. Ilmeisesti velkaakaan ei ole omaa asuntoa vastaan tai taloyhtiön lainan velkaosuutena? Vuokrat ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin omistusasuntojen vastikkeet. Toisaalta omistusasuntojen asukkaat joutuvat maksamaan asuntojensa korjaukset. Kyllähän vuokralaisetkin joutuvat vuokraan sisällyttäen maksamaan talon remontteja, mutta vuokralaisilla on myös helpompi karata asunnoista, jos asunto on huonokuntoinen, remontti epäonnistuu tai remonttikulut nousevat pilviin. Nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä asumiseen liittyen.

Nuo summat ovat kyllä hyviä, mutta niistä ei vielä selviä asukkaiden tulot, muut välttämättömät menot eikä se, riittääkö rahaa hurvitteluun. Kiitos kuitenkin luvuista. Ehkä joku toinenkin kertoo omia lukujaan.

Lue lisää

Bostadsrätt tuo ja kuukausivastike .- Vaimon tuo asunto ,itte asutaan rivitalossa , ei sinne muuteta kun ei oo hissiä , vaimolla heikot jalat :( Saatiin lapsilta perinnöksi :D

Anonyymi kirjoitti:

Bostadsrätt tuo ja kuukausivastike .- Vaimon tuo asunto ,itte asutaan rivitalossa , ei sinne muuteta kun ei oo hissiä , vaimolla heikot jalat :( Saatiin lapsilta perinnöksi :D

Lue lisää

" Saatiin lapsilta perinnöksi " ??????? Ohoh ???????. Ohoh.

Just tällaisia kirjoituksia tarvittaisiin tänne palstalle. Tarkoitan hyviä neuvoja meillekin, jotka asutaan Ruotsissa. Kun jää eläkkeelle jää sivuun monista tiedotuksista. Maailma on niin muuttunutkin internetin myötä. Ei ole enää samanlaisia brosyyrejä kuin ennen. Monella keillä on lapsia ja lapsenlapsia, niin he saa tiedot niiltä nuoremmilta. Mutta muut jää helposti sivuun. Mulla on vain yksi aikuinen lapsi, mutta hänpä muutti jo vuosia sitten Norjaan. Siksi oon minäkin miettinyt, että mitä teen täällä Ruotsissa enää. Suomeen muuttoa olen harkinnut. Toisaalta Suomesta olisi vielä pidempi matka käydä Norjassa tai heidän minun luona kylässä. Aika hankalaa tämä on. Suomessa asuvan koulukaverin lapset on nekin muuttaneet kauas. Poika muutti Etelä-Suomesta Lappiin, tytär asuu jossain Sveitsissä tällä hetkellä. Vai pitäisikö sitä vain itseään ajatella ja muuttaa, missä olisi itsellä paras. Hulluahan se tavallaan on Ruotsissa pysyä sen vuoksi, että muutaman kerran vuodessa olisi lyhyempi matka vierailla Norjassa. Toistaiseksi oon vielä yrittänyt keksiä, miten saisin tehtyä elämästäni mukavampaa täällä Ruotsissa.

Kiitos tästä kirjoituksesta.

On myös nettisivu, josta näkee erilaisia eläkeläisten alennuksia ja etuja. Esimerkiksi melkein kaikista pääsylipuista (elokuvat, teatterit, konsertit, kylpylät, museot yms.) saa eläkeläisalennusta. Junista ja busseista saa eläkeläisalennuksia.

https://www.senioriedut.fi/

KIitos. Tällainen tieto on tarpeen. Kiitoksella otetaan vastaan samanlaiset laskut toisilta kaupungeilta.

Yllä oleva lista kannattaa laittaa ylös. Googlella voi etsiä vastaavia hintoja sieltä paikkakunnalta, minne ehkä haluaisi muuttaa. Käy myös hyvin, jos pohtii parin kolmen paikkakunnan väliltä minne muuttaisi. Kun etsii noita tietoja kaikilta niiltä paikkakunnilta, löytää yleensä myös siinä sivussa muutakin hyödyllistä tietoa. Eihän se yleensä ole eurosta eikä kahdesta kiinni, mihin kannattaa muuttaa. Kyllä kyllä sillä on väliä, onko julkisia liikenneyhteyksiä olemassa, onko lähellä uimahallia, myydäänkö uimahalliin kausikorttia, missä ja millaiset hiihtoladut on tarjolla, onko kirjasto tai kirjastoauton pysäkki lähellä, saako soutuveneelleen paikan läheltä kotia jne. Riippuen siitä millaisia asioita kutakin kaipaa.

Anonyymi kirjoitti:

Yllä oleva lista kannattaa laittaa ylös. Googlella voi etsiä vastaavia hintoja sieltä paikkakunnalta, minne ehkä haluaisi muuttaa. Käy myös hyvin, jos pohtii parin kolmen paikkakunnan väliltä minne muuttaisi. Kun etsii noita tietoja kaikilta niiltä paikkakunnilta, löytää yleensä myös siinä sivussa muutakin hyödyllistä tietoa. Eihän se yleensä ole eurosta eikä kahdesta kiinni, mihin kannattaa muuttaa. Kyllä kyllä sillä on väliä, onko julkisia liikenneyhteyksiä olemassa, onko lähellä uimahallia, myydäänkö uimahalliin kausikorttia, missä ja millaiset hiihtoladut on tarjolla, onko kirjasto tai kirjastoauton pysäkki lähellä, saako soutuveneelleen paikan läheltä kotia jne. Riippuen siitä millaisia asioita kutakin kaipaa.

Lue lisää

Kunnan veroprosentti voi myös vaikuttaa, vaikka pienistä tuloista toki ei mene paljon kuntaveroakaan, joten ero ei varmaankaan ole vuosittaisissa veroissa ehkä merkittävä.

Kyllä apteekki ja terveyskeskus/terveysasema löytyy todella monista edullisen asumisen paikoista. Täällä on esitelty (mm. Masentunut ruosumuori-ketjussa) varmaan parikymmentä paikkaa, joissa on kumpikin lähellä mahdollisia asuntoja.

Mutta miksi sairaala pitäisi olla lähellä?

Tulee heti mieleen mm. Kouvolan kaupungista entisen Kuusankosken alue, että siellä on sairaala. Samoin on esitelty mm. Harjavaltaa, Sastamalaa, Mikkeliä, Lappeenrantaa ja Pieksämäkeä, joista löytyy sairaalat.

Vaikka olisi sairaalahoidon tarpeessa, ei se lähin sairaala välttämät kuitenkaan ole edes se sairaala, mihin täytyy milloinkin hakeutua. Ei Suomen terveydenhoito toimi enää samalla tavalla kuin joskus 1960-luvulla. Esimerkiksi synnytyksiä hoidetaan vain tietyissä sairaaloissa, kuten myös tekonivel-leikkauksia, elinsiirtoja jne. Osa pienemmistä jutuista, mitä aiemmin hoidettiin sairaalassa, hoidetaan nykyään jopa siinä lähimmällä terveysasemalla. On järkevää, että osaamista keskitetään niin, että esimerkiksi polvileikkauksia tekee vain rajattu määrä lääkäreitä, jolloin heille kertyy paljon kokemusta siitä työstä. Kyllä minä ainakin mielelläni matkustan hoidon perässä pidemmällekin, jos pääsen pätevämmän hoidon äärelle. Sitä paitsi terveydenhoidollisiin taksimatkoihin saa yhteiskunnan taloudellista tukea (ns. Kela-kyydit) tai ambulanssikyydin ellei pysty omin keinoin matkustamaan oikeaan paikkaan.

Aiemmin myös vanhuksia ja monia vammaisia asutettiin vuosikaupalla sairaaloissa sekä muissa suurissa laitoksissa. Nykyään heidät sijoitetaan mahdollisimman kodinoloisiin hoivayksiköihin elleivät he voi asua kotonaan.

Toki vaatii tietynlaista luonnetta asua esimerkiksi saaristoalueilla sekä tietyillä alueilla mm. Lapissa, missä matkat terveydenhoidon palvelupisteisiin ovat poikkeuksellisen hankalia tai pitkiä. Toisaalta sielläkin on "aina" eletty ja pärjätty. Joillekin se on elämäntapa. Muuten en oikein osaa sanoa, miksi sairaalan läheisyys olisi kauhean tärkeä asia ellei sitten ole jo valmiiksi jotain sellaista sairautta, joka edellyttää käymään sairaalassa hyvin usein tai joka voi aiheuttaa tavallista herkemmin kiireellisen hoidon tarvetta.

Tietenkin voi olla muiden asioiden yhteydessä hyvä selvittää, missä on lähin ympärivuorokautinen päivystysyksikkö ja kuinka nopeasti sinne pääsee omalla autolla, taksilla, ambulanssilla tms. Matka-aika ei ole suoraan verrannollinen etäisyyksiin, koska pienemmissä paikoissa ei välttämättä ole esimerkiksi yhtään ruuhkia eikä edes liikennevaloja matkaa hidastamassa, kuten isommissa kaupungeissa.

Suomessa on muuten vuonna 2020 otettu käyttöön valtakunnallinen Päivystysapu, johon tulee soittaa ennen päivystykselliseen terveydenhoitoon lähtöä ellei ole kyseessä hätätilanne, jolloin soitetaan hälytysnumeroon (112). Kannattaa tutustua kyseisiin ohjeisiin.

https://stm.fi/116117fi

Tässä on uutinen Suomen laajan ympärivuorokautisen päivystystoiminnan sairaaloista. Ne ovat keskussairaaloita ja yliopistollisia sairaaloita. Mukana on kartta, josta näkee kuinka kauan matka-aika miltäkin paikkakunnalta kestää kyseisiin sairaaloihin. Kartta ei jostain syystä näy suomenkielisestä uutisesta, mutta ruotsinkielisessä uutisessa se näkyy. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suppeampaa päivystyksellistä sairaanhoitoa antavia paikkoja on enemmän. Lisäksi kaikkein vakavimpia ja kiireellisimpiä sairaankuljetuksia tehdään myös helikopterin avulla.

https://svenska.yle.fi/artikel/2015/11/15/manga-far-langt-till-fullskalig-jour-kolla-laget-dar-du-bor

https://yle.fi/uutiset/3-8460959

Suppeampaa päivystyshoitoa tarjotaan vuorokauden ympäri monilla eri paikkakunnilla, mutta en onnistunut löytämään niistä paikoista kattavaa listaa. Siksi laitan tähän linkkejä muutamien paikkakuntien päivystysyksiköistä:

Valkeakoski:
https://www.tays.fi/fi-fi/paivystys/Tays_Valkeakosken_paivystys

Hyvinkää:
https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/hyvinkaan-sairaala/paivystys

Varkaus:
https://www.varkaus.fi/hyvinvointi-ja-terveys/sairastaminen/jos-sairastut-tai-loukkaannut/kiireellinen-hoito-ja-päivystys-2

Kokkola:
https://www.soite.fi/yhteispaivystys

Oulainen:
https://www.ppshp.fi/Toimipaikat/Oulaskangas/Yhteispaivystys/Pages/default.aspx

Kai­nuun kes­kus­sai­raa­la päi­vys­tys­po­lik­li­nik­ka, Kajaani:
https://sote.kainuu.fi/toimipisteet/yhteispaivystys

Joensuu:
https://www.siunsote.fi/paivystys

Sallan & Kemijärven seutu:
https://www.salla.fi/palvelut/hatatilanteet-ja-paivystys/

Ivalon & Inarin seutu (tässä on kiinnostava reportaasi yöpäivystyksestä Lapissa):
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/yo-outin-ja-liisan-kasissa-tallaista-on-suomen-pohjoisimmassa-ymparivuorokautisessa-laakaripaivystyksessa


Täällä on tietoa terveydenhuollon matkakulujen korvaamisesta:

https://www.kela.fi/matkat

Terveyskeskus ja apteekki ovat tärkeitä. Nykyään on myös nettiapteekkeja, joista voi ostaa myös reseptilääkkeitä.

Sairaalan sijasta on olennaista, missä sijaitsee lähin päivystysyksikkö. Lähimmät perustason päivystysyksikön ja lähimmän laajan päivystyksen yksikön sijainnit kannattaa tarkastaa ennen kodin hankintaa. Varsinkin siinä tapauksessa, jos on sellainen sairaus, minkä vuoksi kiireellisen hoidon tarve voi syntyä yllättäen. Esimerkiksi eräs tuntemani sydänsairaan lapsen perheen ei ole halunnut muuttaa liian kauas yliopistosairaalasta. Toisaalta joillekin on sairaalan läheisyyttäkin tärkeämpää asua rakkaissa maisemissa esimerkiksi saaristossa tai jossain pitkien matkojen takana tuntureilla. Elämänvalintoja.

Ei muuten pidä paikkaansa, että edulliset asunnot sijaitsisivat kaukana päivystyssairaaloista ja kalliit asunnot sairaaloiden lähellä. Saariston Nauvosta ei löydy kovin halpoja asuntoja, vaikka matka Turun sairaalaan voi kestää jopa nelisen tuntia. Matkalla kun on kaikenlaisia hidasteita losseista lähtien. Äskettäin täällä oli linkki Taipalsaarella sijainneesta kunnan vuokraamasta rivitaloasunnosta, jonka vuokra taisi olla 270€/kk. Muistaakseni asunto oli pieni kaksio ja vuokran päälle saattaa tulla lisäkuluja lämmityksestä. Sieltä alueelta ambulanssikyyti Lappeenrannan sairaalaan kestää YLE:n uutisen mukaan noin 30 min.

YLE:n uutisessa mainitut matka-ajat tarkoittavat käsittääkseni ambulanssikyytejä. Useimmista paikoistahan pääsee jopa puolta nopeammin sairaalaan omalla kyydillä (esim. omainen, naapuri, taksi). Paradoksaalista kyllä, ambulanssilta kestää kauemmin, koska sen täytyy ensin ajaa potilaan luokse. Toisaalta potilaan luokse päästyään, ambulanssin miehistö voi heti aloittaa hoitotoimenpiteet, mihin taas esimerkiksi taksikuski ei pysty.

Syrjäseuduilta on monesti lähdetty sairaalaan omalla kyydillä ja viimeistään tien päältä tilattu ambulanssi, joka tulee jossain vaiheessa matkaa vastaan. Esimerkiksi jonkun verran on syntynyt vauvoja tällä tavalla maailmaan tien päällä. Alla on kerrottu Keuruun Haapamäellä asuvan perheen toisen lapsen syntymästä omassa autossa. Paikalle tilattu ambulanssi saapui paikalle poikavauvan ollessa jo viiden minuutin ikäinen. Myös Etelä-Suomessa syntyy lapsia joskus tien päällä. Ohessa on juttu Hangossa asuvasta vauvasta, jonka äiti ei ehtinyt Lohjan synnytyssairaalaan, vaan lapsi syntyi tien päällä ambulanssihenkilökunnan ja kätilön avustamana. Toisaalta lapsia syntyy joskus tien päällä, vaikka matka sairaalaan olisi vain 10 minuuttia, kuten Kangasalan perheen kohdalla tapahtui. Kaikki synnyttäjät eivät edes ehdi lähteä matkaan. Tiedän lapsen, joka syntyi sukulaisten kylpyhuoneeseen, kun synnytys alkoi niin nopeasti. Kyseinen synnytys tapahtui paikassa, josta ei ole varmaan kymmentä kilometriä synnytyssairaalaan. Ohessa on juttulinkki myös Espoossa tapahtuneesta pikaisesta syntymästä. Espoossa on synnytyssairaala ja lisäksi lähellä on kaksi muuta synnytyssairaalaa (Helsinki & Lohja).

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007056782.html

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1252394

https://kangasalansanomat.fi/parjasten-poika-syntyi-matkalla-sairaalaan-1759

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suloinen-tyttovauva-syntyi-pikavauhtia-kotona-espoossa-ehti-ihastelemaan-kevatta-niin-sutjakasti-etta-laakarikopterikin-peruttiin/7795730

https://yle.fi/uutiset/3-10770390

Täytyy muistaa, että Suomi on harvaanasuttu maa ja tietyissä osissa maata välimatkat ovat pitkiä. Tämä tulee usein yllätyksenä monille ei-suomalaistaustaisille maahanmuuttajille. Myös osa suomalaisista tai suomalaistaustaisista paluumuuttajista hämmästelee asiaa, koska he ovat tottuneet entisen kotimaansa käytäntöihin. Hollannista Suomeen muuttanut tuttu lapsiperhe ihmetteli Suomessa montaa asiaa. Moneen ihmettelyyn löytyi vastaus, kun verrattiin Hollantia ja Suomea kartalta. Hollannissa on yli 17 miljoonaa asukasta ja se kuuluu sekä Euroopan että maailman tiheimmin asuttuihin alueisiin. Suomessa on vain 5,5 miljoonaa asukasta pinta-alaltaan varsin suurella alueella. Suomessa on omaa rauhaa, tilaa, ruuhkattomuutta, hiljaisuuttaa sekä muitakin hienoja asioita. Kiireelliselle ensihoidolle sekä palo- ja pelastustoimelle pitkät välimatkat ovat kuitenkin suuri haaste. Ongelmiin on tietysti yritetty kehittää ratkaisuja (mm. ambulanssihelikopterit, lääkäriambulanssit, vapaapalokunnat), mutta elämä Suomessa on erilaista kuin maailman suurkaupungeissa.

Yhdysvaltalainen ystäväni ihmetteli, miten kaikki suomalaiset lapsista asti vaikuttivat hänen silmäänsä niin osaavilta erityisesti turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Hänen kotimaassaan huoltomies käy vaihtamassa valaisimeen lamput, eivätkä ihmiset yleisesti osaa sen enempää uida kuin antaa ensiapuakaan. On hyvin ymmärrettävää, että Suomessa opetetaan jo kouluissa ensiaputaitoja, onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja varautumista (ruots. prepping).

Tässä on hyviä vinkkejä! Listassa on monta asiaa, joita voi tehdä oikein hyvin nyt koronan aikana kotona. Esimerkiksi papereiden järjestäminen, kaappien siivoaminen, tavarasta eroon hankkiutuminen sekä tiedon etsiminen ovat hyviä pandemia-ajan kotipuuhia.

Jotkut hyväntekeväisyysjärjestöt hakevat tavaralahjoituksia kotoa asti. Vaatteita voi viedä vaatteiden keräyslaatikoihin ilman ruuhkia tai tartuntavaaraa. Koteihin on usein kertynyt myös sellaista tavaraa, joka kuuluu kierrätyspisteisiin: Pahvia, metallia, lasia yms. Seuratkaa kierrätysohjeita. Myös kaupankäynti nettikirppareiden kautta käy nyt kuumana. Saatat saada tarpeettomia huonekaluja tai muita tavaroitua myytyä sitä kautta.

Monia asiakirjoja voi tilata puhelimitse tai sähköisesti, eikä tarvitse mennä toimistoihin jonottamaan. Myös Suomeen päin asioiminen onnistuu usein puhelimen ja internetin kautta.

Kannattaa laskea raha-asioita. Myös muutolle kannattaa tehdä budjetti. Asiakirjat, kuten passien uusiminen yms. maksavat myös jonkin verran.

Kyllä asiat järjestyvät, mutta muutto ja kotimaan vaihtaminen ovat aika suuria urakoita.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on hyviä vinkkejä! Listassa on monta asiaa, joita voi tehdä oikein hyvin nyt koronan aikana kotona. Esimerkiksi papereiden järjestäminen, kaappien siivoaminen, tavarasta eroon hankkiutuminen sekä tiedon etsiminen ovat hyviä pandemia-ajan kotipuuhia.

Jotkut hyväntekeväisyysjärjestöt hakevat tavaralahjoituksia kotoa asti. Vaatteita voi viedä vaatteiden keräyslaatikoihin ilman ruuhkia tai tartuntavaaraa. Koteihin on usein kertynyt myös sellaista tavaraa, joka kuuluu kierrätyspisteisiin: Pahvia, metallia, lasia yms. Seuratkaa kierrätysohjeita. Myös kaupankäynti nettikirppareiden kautta käy nyt kuumana. Saatat saada tarpeettomia huonekaluja tai muita tavaroitua myytyä sitä kautta.

Monia asiakirjoja voi tilata puhelimitse tai sähköisesti, eikä tarvitse mennä toimistoihin jonottamaan. Myös Suomeen päin asioiminen onnistuu usein puhelimen ja internetin kautta.

Kannattaa laskea raha-asioita. Myös muutolle kannattaa tehdä budjetti. Asiakirjat, kuten passien uusiminen yms. maksavat myös jonkin verran.

Kyllä asiat järjestyvät, mutta muutto ja kotimaan vaihtaminen ovat aika suuria urakoita.

Lue lisää

Kannattaa miettiä huolellisesti, mitä tavaroita aikoo tuoda Ruotsista Suomeen. Nimittäin se tavaran kuljetus maasta toiseen maksaa rahaa!

Kun muutin Suomeen 2013 yksin, sain kaikki tavarani mahtumaan farmariautoon. Auton katolla oli kyllä suksiboksissa vähän tavaraa (mm. sukset, mailoja, luistimet, pari kypärää) ja auton perässä oli pyöräkoukussa polkupyörä. Kyselin kyllä ensin muuttopalveluita, mutta ne hinnat olivat niin korkeita, ettei ne minun tavaratkaan olleet sen arvoisia.

Esimerkiksi sänky oli jo ollut käytössä yli kymmenen vuotta. Se oli notkollaan ja pari kertaa olin sitä lisäruuveilla kiristänyt ja oikaissut. Sängyn kuljetus Suomeen olisi varmaan maksanut 150-250€, jos olisin laskenut sille oman osuuden koko muuttohinnasta. Lähetin tietenkin sängyn Ruotsissa kierrätykseen - valitettavasti siitä meni kierrätysmaksu - ja ostin Suomessa uuden sängyn. Samoin sohva, pari nojatuolia, ruokapöytä ja tuolit. Totesin ettei niitä kannata Ruotsista Suomeen kuljettaa. Suomestakin saa sekä uusia että käytettyjä edullisesti. Sain huonekaluja jopa Ruotsissa hieman myytyä, joten vielä vähemmän niitä kannatti tuoda Suomeen. Vaatteet, astiat, elektroniikkaa ja muut pientavarat sain pakattua tiiviisti farmariautoon. Olin yhteydessä vakuutusyhtiöön, mistä varmistin, että vakuutukseni kattaa muuton aikaiset mahdolliset varkaudet. Lähinnä pelkäsin, että laivamatkan aikana autoon voitaisiin murtautua tai esimerkiksi polkypyörä varastaa auton perästä. Autokansilla on kuitenkin valvontakameroita, mikä myös suojaa kuormaa matkan aikana.

Yllä kuvatulla tavalla muutto tuli edulliseksi ja helpoksi. Myös tavaroiden purkaminen Suomen asuntoon sujui helposti. Vähän se oli tietysti epämukavaa ihan alussa, kun ei ollut sitä sänkyä, sohvaa ja muita kalusteita. Aluksi nukuin ilmatäytteisellä varavuoteella. Muutamien viikkojen aikana olin jo onnistunut hankkimaan uudet kalusteet. Koska en osaa ommella, verhojen saaminen oli hankalin juttu. Lopulta kaverin vaimo kertoi, että Eurokangas-nimisessä kangaskaupassa on verhojen ompelupalvelu. Sieltä sain hyvät verhot.

Sitä vaan varoittelen, että älkää maksako itseänne kipeäksi ainakaan huonokuntoisten tavaroiden kuljettamisesta. Muuttopalvelut saattavat olla niin kalliita, että samalla rahalla ostaa itselleen kokonaan uudet huonekalut.

Hyvä vitsi, mutta ei toimi. Ruotsia pidetään turvallisena maana ja jos Ruotsin päättäjiltä kysytään, Ruotsi on maailman turvallisin maa. He tosin itse asuvat aidatuissa taloissaan hälytysjärjestelmien ja turvakameroiden keskellä sekä kulkevat julkisilla paikoilla henkivartijoiden suojelemana...