Nuorena olin koulukiusattu. Sitten ratkesin juomaan alkoholia kunnes päädyin hoitoon. Bentsodiatsepiinien avulla pääsin alkoholista eroon ja aloitin kuntoilun. Mielialani nousi. Kunnes alkoi toistuva kuumeilu ja sydäntykytykset. Lopetin salilla käynnin, kävelin ja hölkkäsin kevyitä lenkkejä. Hommasin ajokortin. Löysin vaimon ja tein kaikkia töitä mitä kouluttamaton sai. Sitten sairastuin vielä pahemmin. Hirveitä rytmihäiriöitä jotka oli viedä tajun ja kestivät pitkään. Sairaalassa ne eivät jääneet filmille.
Sairastettuani 4 vuotta rattijuoppo törmäsi autooni ja jätti minulle pysyviä vammoja.
Sairastelu kuitenkin jatkui.
Meni pari vuotta ja tervehdyin, olin iloinen. Sitten vaimo lähti. Aloin juoda ja vetää kamaa. Vaimo tuli takaisin ja minulta salaa osti ex-poikakaverilleen auton. Eihän tässä oo enää mitään järkeä. Ihan sama mitä tekee. Oon niin saakelin kyllästynyt koko vitun maailmaan.
Sairastettuani 4 vuotta rattijuoppo törmäsi autooni ja jätti minulle pysyviä vammoja.
Sairastelu kuitenkin jatkui.
Meni pari vuotta ja tervehdyin, olin iloinen. Sitten vaimo lähti. Aloin juoda ja vetää kamaa. Vaimo tuli takaisin ja minulta salaa osti ex-poikakaverilleen auton. Eihän tässä oo enää mitään järkeä. Ihan sama mitä tekee. Oon niin saakelin kyllästynyt koko vitun maailmaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se menee vaan niin että vahvemmat kestävät enemmän.
Sulla on ollut rankkaa omalla tavallasi, jollain muulla omallaan.
Mullekin on sattunut ja tapahtunut vaikka mitä mutta vielä porskutan jotenkuten.
Kyllä muakin välillä ottaa päähän mutta pärjättävä on silti.
Luonteeni on sellainen että kestän aika paljon, tosin enhän voi tietää tuleeko mullakin raja jossain vaiheessa vastaan.
Tietenkään en odottele sitä rajan vastaan tuloa, elän päivä kerrallaan.
Etukäteen kun ei voi tietää paljoa mistään mitään.
Oot oikeessa. Päivä kerrallaan mentävä ja yritettävä nauttia pienistä hyvistä asioista. Toivottavasti ei tuu rajat vastaan vaan jaksetaan painaa eteenpäin. Pakko porskuttaa kun täällä ollaan!
-Aloittaja-
Olen pahoillani siitä mitä olet joutunut kokemaan. Kun luen, minussa herää arvostus sinua kohtaan. Olet taistellut.
Ei se mitään ettei välillä jaksa... Koeta ajatella että ottaisit itsesi syliin, tai että joku ottaisi... En osaa paremmin tätä viestiä välittää, kun tällä vertauksella.
Suututtaa etenkin tuo koulukiusaaminen, että sitä aina vaan sallitaan, se tuhoaa ihmiset. Moni kärsii kouluväkivallan vaikutuksista koko ikänsä. Se vaikuttaa kaikkiin ihmissuhteisiin, kun ei voi enää luottaa.