Onko kellään kokemusta päiväsairaalasta, millaisia paikkoja ne on, onko hyötyä ym.?
sairaala
yppöyksinäinen
92886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ovat aikuisten päivähoitopaikkoja. Potilaat osittain huonommassa kunnossa kuin suljetulla. Osastolla on turinointia, askartelua ja yleistä makoilua.
näin ole! Päiväosastolla ihmiset tulevat päiväksi esim. tutkimuksiin, kulkevat kotoaan tai ovat muutaman päivän tutkimuksissa. Ei meillä ainakaan askarrella ja sen semmoista, meillä päiväosastolla ollaan tutkimusten välit ja saadaan lopuksi palaute ja esim. kuntoutussuunnitelma. Ei todellakaan huonokuntoiset ole päiväosastolla, vaan osastolla ja suljettuosasto ei kuulu asiaan millään tavalla.
Mikäli tässä nyt haetaan avo-osasto kytköstä, metsään mennään. Päiväosasto ei ole avo-osasto!
Sitä en tiedä, että mikä ero on avo-osastolla ja suljetulla osastolla, mutta nopeasti netistä katsottuna vaikuttikin, että avo-osasto toimii ympäri vuorokauden siinä, jossa päiväosasto on todellakin paikka johonka mennään viettämään arkipäivisin aikaa.
Päiväosastolla on monesti mm. ruokailu. Päiväosastolla käynti on monesti maksullista mm. ruokailun vuoksi jne..
Päiväpotilaana olon muodot vaihtelevat sairaaloittain. Joissain sairaaloissa päiväpotilaat käyvät samalla osastolla, jolla toiset yöpyvätkin.
Päiväpotilas voi käydä myös suljetulla eli pakkohoito-osastolla. Esimerkiksi helsinkiläisessä Auroran sairaalassa rikotaan lakia ja ihmisoikeussopimuksia niin, että kaikki potilaat ovat käytännössä pakkohoidossa.
avo-osastolla on ovet auki. päivän aikana saa poistua osastolta ja viikonloppuina ja pyhinä saa poistua osastolta enintään vuorokaudeksi.
suljetulla on yleensä huonommassa kunnossa olevia potilaita ja ovet ovat suljetut ympäri vuorokauden.
Suljetulla kun ovet ovat aina kiinni, niin tavallisestihan sitä voisi kuvitella, että on olemassa jokin konkreettinen syy pitää ihmistä lukittuna, mutta käytännössä nämä suljettujen osastojen potilaat ovat hädin tuskin edes viinaan meneviä, eikä varmastikkaan taustoilta löydy ylinopeutta kummempia ongelmia. Samalla voimme lukea mm. päivän iltalehden verkkoversiosta miehestä, joka humallassa ja lääkkeissä on ammuskellut naapureitaan järeällä käsiaseella.
Normalistihan ajatellaan, että suljettu sairaalahoito on viimeinen keino johon ryhdytään, mutta esim. tarkkailukäytäntö, jossa asiakas otetaan suoraan suljetulle "haista" perusteilla, niin kertokoot puolestaan asenteista.
Kumpi mahtaa siis olla toden-näköisempää. Se, että ihminen tarvitsee kerran elämässä ilman mitään odotuksia suljettua sairaalahoitoa vai se, että ihminen, joka tarvitsee jatkuvasti avopalveluita, että hän pitäisi myös joskus sulkea osastolle?
Päiväsairaalassa käydään arkipäivisin kotoa käsin, n.8.00-15.00 välinen aika vietetään siellä.
Päiväsairaaloitakin on erilaisia, mutta yleensä niissä on järjestetty yhteistä toimintaa askartelua, musiikkiterapiaa ym.
Päiväsairaaloissa on oma psykologi, sosiaalityöntekiä ym. henkilökuntaa.
Päiväsairaalasta riippuen siellä voi käydä 4 viikosta kahteen vuoteen.
Päiväsairaala on maksullinen (n.12 euroa päivä, sisältää yleensä aamupalan, kahvin ja lounaan).
minervaaaltoileva ja muutama muukin kirjoitti ihan asiaa siitä, mikä päiväsairaala noin pääpiirteittäin on. Itse olen ollut päiväsairaalassa alias päiväosastolla. Kokemukseni oli todella positiivinen. Työntekijät olivat mukavia ja omahoitaja oli aivan huippu. PO:ssa käydään viikoittain omahoitajakeskusteluja. Myös toiset "kävijät" olivat ihania ihmisiä, joiden kanssa sai jutella syntyjä syviä tai heittää mustaa huumoria ym.
Tässä kys. PO:ssa oli monennäkösiä ryhmiä ja toimintamahdollisuuksia. Etukäteen kartoitettiin, mihin kaikkiin kenenkin olisi hyödyllistä osallistua. Itse osallistuin kaikkiin. Oli ruokailu-, siivous-, musiikki,- runo-, kuvataide-, draama-, liikuntaryhmiä ym... Sai myös askarrella, tehdä puutöitä, nukkua, pelata pelejä, lukea... Välillä tehtiin retkiä ja pidettiin elokuva/herkutteluhetkiä..kaikkea kivaa. PO:ssa opin olemaan mukana ryhmässä omana itsenäni sekä ilmaisemaan sisälläni olevia tunteita ym. asioita. Löysin taas jonkinlaisen tasapainon ja siirryinkin seuraavaksi yksityiseen psykoterapiaan, jota myös suosittelen lämpimästi. KELA ja sosku maksoi kohdallani about neljän vuoden terapian. Päiväsairaalassa on myös ruokailu. Meillä se oli aina sairaalassa samaan aikaan kuin lääkäreillä. Itse en tykännyt järjestelystä, koska olin siellä aina paniikin partaalla, joten sain syödä omia eväitäni. Tämä kys. päiväsairaala sijaitsi sairaala-alueella, mutta ihan omassa rivitalossa. Olin siellä hoidossa n. 4 kk putkeen sen jälkeen muutaman kerran lyhyessä intervallihoidossa. Muistoni ovat todella hyvät ja jos elämääni vielä tulee pahempi kriisi niin koen että minulla on aina mahdollisuus mennä PO:lle. Se jo ajatuksena lohduttaa. Päiväsairaalassa opin myös paljon ihmisenä olemisesta, elämän hauraudesta, toisten arvostamisesta, kiitollisuutta, empatiaa jne. SUOSITTELEN jos elämäntilanne tukea tarvii!!!