Eli tarkoitus olisi hankkia veneeseen käyttöön gps laitteisto ja haluaisin nyt kuulla kokemuksia tiettyjen laitteiden hyvistä/huonoista puolista. Lisäksi otan mielelläni vastaan neuvoja minkälaista järjestelmää kannattaisi alkaa kasaamaan.
Tarkoitus olisi käyttää kannettavaa tietokonetta näyttönä ja karttaohjelmien pohjana. Minkälainen GPS vastaan otin olisi hyvä valinta tähän ratkaisuun? Kannattaako sijoittaa käsi GPS:ään jonka voi sitten kytkeä tietokoneeseen vai pärjääkö myös pelkällä GPS vastaanottimella jonka sitten kytkee tietokoneeseen ? Vaatimuksena olisi kuitenkin ulkoinen antenni. Kuinkahan hyvin USB väylään liitettävät antenni/vastaanotin yhdistelmät kestävät ulkona?
Lisäksi kiinnostaisi tietää laitteiden tarkkuuksista. Jos laitteessa on joko WAAS tai DGPS ominasuus jolla luvataan tarkkuutta 1-5 metriä, niin onko tämä ominaisuus aina käytössä, vai vaaditaanko siihen myös käytettävältä kartta ohjelmistolta vastaavia ominaisuuksia ? Tarkoituksena olisi käyttää CD - Merikartta sarjaa.
Kaiken näköisiä kokemuksia ja ehdotuksia otetaan vastaan...
Tarkoitus olisi käyttää kannettavaa tietokonetta näyttönä ja karttaohjelmien pohjana. Minkälainen GPS vastaan otin olisi hyvä valinta tähän ratkaisuun? Kannattaako sijoittaa käsi GPS:ään jonka voi sitten kytkeä tietokoneeseen vai pärjääkö myös pelkällä GPS vastaanottimella jonka sitten kytkee tietokoneeseen ? Vaatimuksena olisi kuitenkin ulkoinen antenni. Kuinkahan hyvin USB väylään liitettävät antenni/vastaanotin yhdistelmät kestävät ulkona?
Lisäksi kiinnostaisi tietää laitteiden tarkkuuksista. Jos laitteessa on joko WAAS tai DGPS ominasuus jolla luvataan tarkkuutta 1-5 metriä, niin onko tämä ominaisuus aina käytössä, vai vaaditaanko siihen myös käytettävältä kartta ohjelmistolta vastaavia ominaisuuksia ? Tarkoituksena olisi käyttää CD - Merikartta sarjaa.
Kaiken näköisiä kokemuksia ja ehdotuksia otetaan vastaan...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Näen asian näin:
- Akun (tai veneen) sähkönsaantiin ei aina voi luottaa (oikosulku, sulake tms.) voi estää akunvoiman käyttöä. Paristo ( varaparistot) turvallisempia.
- Kannettavan käyttö vie yllättävän paljon ampeereita. Lisäksi pitäisi hankkia muunnin joka nostaa 12 V jännitteen 19 voltin tasolle, koskee uusimpia kannettavia.
- Kannettavan toiminnallisuus (liikkuvia osia (kovalevy), herkkyys tärinälle, kosteuudelle tekevät siitä paljon häiriöalttiimpi kuin esim. karttaplotteri (jonka sähkönkulutus myöskin on paljon pienempi). TeollisuusPC kestää paremmin mutta on paljon kalliimpi.
Eli tältä pohjalta, erillinen GPS (joka myös toimii paristoilla, voidaan käyttää erillisenä) jolla on liitännät:
-ulkoiseen antenniin (ei kannata asentaa maston huippuun, maston heilumisliike tekee enemmän haittaa kuin hyötyä. Joku kohta (esim.takakaide) josta on joksenkin "vapaa" näkyvyys taivaalle on parempi vaihtoehto (märkä pressu tai purje on näköeste).
-liitäntä tietokoneeseen (esim. USB) jos aikoo käyttää karttaohjelmia siinä.
-liitäntä VHF:n: selektiivinen hätäkutsu.
Useimmat karttaplotterit täyttävät nämä perusvaatimukset (tavalla tai toisella). Ei voi kopioida ohjelmistoja ja karttamoduuleja, lisäkustannus, mutta ovat kuitenkin tehty kestämään.
Huonoin vaihtoehto (ja vaarallisin) on pelkkä ulkoinen USB-antenni tietokone. Ei navigointiväline vaan tekninen leikkikalu.
Pelkkään sähköiseen navigointiin ei saa koskaan luottaa (jopa laitteiden valmistajat huomauttavat tästä). Aina välillä nämä sivut lakkaavat toimimasta, koneesi kuivassa tasalämpöisessä kodissasi reistailee...haukut kaikkia mahdollista, vaikka kyseessä ei ole vaimosi, teidän kuuden lasten ja (tässä tapauksessa toivottavasti) sinun hengestäsi!. Turvallisuus maksaa joskus, mutta viikatemies (tai tässä tapuksessa Ahti), ei lähde hinnasta tinkimään. 200 €, koko perhe samaan hintaan!
Tuo tarkkuus 1-10 m merellä on vailla merkitystä! Sumu voi olla sakea mutta ei noin sakea (varsinkaan kun itse tietää että on hyvin lähellä rannikkoa, ellet 30 m päässä näe maata, heitä hyvä mies ankkuria ja odota hetken (sakeassa sumussa on aina tyyntä). Ei karttojen tarkkuus riitä siihen että GPS:llä ajaisit 30 cm päähän laiturista ja huutaisit vaimollesi: hyppää rohkeasti vaan, kyllä siellä pitäisi olla laituri!.
Tavallaan kysymyksesi oli asiallinen, siihen loppuosaan suhtaudun kuitenkin hieman tylysti: Ajatteleminen ei ole kielettyä!
tylysti kirjoitettu, huomasin kuin luin viestini julkaistettuna (ei ehkä ollut tarkoitus).
Moni on hukkunut, keinohengityksellä palautettu maan päälle syvyyksistä. Miltä se tuntuu? Tieto löytyy::
Ensin yrittää olla hengittämättä, tietäen mitä odottaa. Kun kipu nousee liian suureksi, vaistomaisesti vetää keukkot täyteen kylmää vettä (harhaluulo: täyteen ilmaa). Keuhkojen täytyttyä jääkylmällä vedellä tulee rauhallinen olo, muutaman minuutin kuluttua aivot, jotka viestittävät hapen puutteesta, tekevät vielä pari epätoivoista kouristuksenmaista yritystä hengittää vettä samalla tavalla kuin ilmaa, ei onnistu. Loppuosasta et tarvitse huolehtia, väsyymyyden tunne ja poisnukkuminen. Siunattuun maahan tai ravun ruoaksi, "maasta (tai merenpohjasta) olet tullut, ja ankuripohjaksi sinun on muututtava...! Aamen."
Miksi leikkiä tai tinkiä näistä turvallisuus asioista? Lopputulos ei missään tapauksessa ole yhtä "hauska" kuin tämä viesti!
Onko noiden plottereiden kartoissa kuinka paljon eroja? Löytyykö vertailuja alan lehdistä? Ovatko plottereiden kartat paperikarttojen kaltaisia (eli näkyvätkö esim.kivet)?
Itse olen katsellut lähinnä vaihtoehtoja Eagle Intellimap 500c (Navionicsin kartat) ja Garmin GPSMAP 172C (BlueChart kartat).
Onko kokemuksia edellämainituista laitteista tai kartoista?
Ja kyllä, omistan myös paperikartat... Plotteri tarkoitus hankkia tueksi.
sähköiset kartat ovat noin kaksi-kolmikertaisesti tarkempia kuin painetutut(mitattuja syvyyslukemia mahtuu enemmän).
Tämä on vain näennäinnen turvallisuus. Jos tiheästi painettujen syvyyslukeamien ero on suuri, väliin mahtuu myös kareja! Vrt vanhat venäläiset merikartat: Vesialueet täynnä numeroita; kuitenkin samoilta alueilta löydetään joka painoksessa uusia kareja.
Ei merikartta mikään absoluuttinen totuus ole. Siellä kerrotaan minne ei kannata mennä, ei minne mahdollisesti voidaan mennä! Pikkuhiljaa kun tämä asia tuli kuntoon väylällä liikkuvien kohdalla, uusi aalto näitä GPS-idiootteja ilmestyy: "kyllä GPS osoitti että sieltä voi kulkea!". Navigointivälineiden tasoa kehittyy, karilleajojen määrä lisääntyy, oikeitten purjehtijoitten vakuutusmaksut nousevat, mitä saatana olemme tehneet väärin?
Arto Paasilinna kirjoitti:" vaikka niitä hulluja sodassa paljon kuolivatkin, kyllä niitä tuntuu riittävän..(lainaus: Ulvoova mylläri)"
ei ollut haukkua gps ja sitä käyttäviä idiootteja, vaan kysyä asiallisia kommentteja aiheesta. myöskään arto paasilinnan kommentit eivät voisi vähempää kiinnostaa joten olen pahoillani jos olet purtesi karille ajanut tyhmyyttäsi gps:n luottaen.
Mitä lisäinfoa vuodatuksesi antaa kysyjälle? Ei sulla taida olla oikeata tietoa digitaalikarttojen eroista, ennakkoluuloja ja muutosvastarintaa senkin puolesta. Ja paljon kaunaa muita vesilläliikkujia kohtaan.
Mitä olis tapahtunut, jos "GPS-idiooteilla" olis ollu pelkät paperikartat? Vähemmän karilleajoja?
Jos tarkoitat Merenkulkulaitoksen veneilijän karttasarjoja, niin kyllä nämä uudemmat cd-kartat taitavat olla ihan siitä samasta digitalisoidusta materiaalista tehtyjä kuin paperikarttasikin. Romppukarttaa saa aina putkella zoomattua, mutta ei se siitä yhtään sen tarkempaa tee kuin mitä paperikartta on.
Kuule, kyllä ne kaikkien muidenkin digitaalisten karttavalmistajien tuotteet on tehty siitä samasta Merenkulkulaitoksen paperikartoista skannatusta materiaalista. Joku voi vaan erehtyä luulemaan, että tarkkuus paranee, kun lopputulosta hieman editoidaan ja heitetään mukaan pari peruskartoilta skannattua kiveä.
Suosittelen käsi-GPS:ää pattereilla ja siihen ulkoista passiiviantennia. Silloin näet sijainnin myös suoraan GPS:n näytöltä. Kannettavan virranotto invertterillä ja toimiva akku black-outia varten. Sitten kassiin vara-GPS uusilla pattereilla. Paperikartalta oikea sivu auki ja samoin päin kuin tietsikan näyttö. Jos tietsikka delaa, niin on helppo jatkaa maisemanavigointina.
Toki ainahan voi käyttää pelkkää harppia ja astelevyä, mutta omasta ja läheistensä turvallisuudesta huolehtiva ei pelkästään sellaisia käytä rutiinisti. Niillä on posauteltu väärän saaren rantamatalikolle ihan riittävän usein. Juuri oli uutisissa kun Ahvenanmaalla olivat eksyneet sumussa ja mukana vain kännykkä. GPS:llä olis koko jengi päässy suoraan saunaan ja ilman kalliita etsintöjä.
CD-Merikartta on hyvä hankinta, mutta se ei tue USB-liitäntää. WAAS(EGNOS) ei vielä toimi Euroopassa joten sen voit tänä kesänä unohtaa. DGPS:ään en laittaisi lisäropoja vaan keskittyisin laittamaan antennin esteettömään kohtaan venettä. Lopuksi: on aika samantekevää mitä laitteita ostat, kunhan opettelet käyttämään niitä. Opiskelu ei vie kuin pari tuntia, mutta kannattaa takuulla.
Vähän aiheen ohi mutta muistui mieleen että magneettikompassi tykkää kovasti kännyköistä, kompassin katse (eli neula) kääntyy kännyä kohti sen hanakammin mitä lähempänä puhelin on. Puhelimen sijainti suhteessa kompassiin saattaa hyvinkin sanella kulkusuuntaa ellei asiaa huomioi.
Mistä tuollainen tieto?Itselläni neljättä vuotta meri-cd:tkäytössä.USB tomii hyvin.
Onko noita karttoja saatavan netistä siis, imuroituna voisi sitten siirtää sen mms kortille.
Korttien hinta on pes...tä 300 €.
Kunnon plotterille ja kartalle tulee hintaa 1000€
säästäisi siis sen 300 €.Itse koneen hinta on ok.
Hieman omia ajatuksia kun olen juuri hommannut kannettava GPS yhdistelmän.
Vanha GPS oli hyvin heikko ja se teki lakon aina kun sitä olisi tarvinnut (sumu, sade, pilvet, märkä purje - pimeään en koskaan joutunut). Tuossa laitteessa ei myöskääm ollut NMEA-liitäntää. Normaalisti navigoin paperikortin avulla, GPS on vain lisä erikoistilanteisiin.
"Tarkoitus olisi käyttää kannettavaa tietokonetta näyttönä ja karttaohjelmien pohjana. Minkälainen GPS vastaan otin olisi hyvä valinta tähän ratkaisuun?"
Ratkaisuni oli GPS jonka voin kantaa myös mukanani erämaahan joten näytötön ei käynyt. GPS:n karttaa en myöskään arvosta, mutta NMEA-liitäntä koneesta tulee löytyä jotta paikan saa tarvittaessa ulkoiselle laitteellekin.
Ulkoiseksi laitteeksi löytyi komeron perältä Olivet ECHOS P75 (Pentium 75 MHz, 32MHz RAM muistia, 540MB kovalevy, CD-asema, perus VGA-näyttö 640x480 ja Windows 95) joka syö 12-24VDC sähköä. Karttaohjelmaksi SeaClear II (ilmainen netistä) ja kartoiksi Meri CD (jonka SeaClear tuntee osaa muuntaa omaan natiiviformaattiin). GPS:n tilasin Tanskasta (on 50 euroa halvempaa näin): Garmin GPS 60 (kartaton), joka on aiva uusi malli. SeaClearin saa myös ohjaamaan autopilottia reittiajolla jos on tällaisesta kiinnostunut.
Tarkoitus on sijoittaa kannettava kabiiniin niin että sen näkee vielä istumalaatikosta, mutta on kuitenkin suojassa vedeltä ja auringolta (heikko näytönkirkkaus). GPS:ää ajattelin myös pitää sisällä, mutta saas näkee riittääkö herkkyys. Joka tapauksessa kannettava on tarkoitus käynnistää vain jos tilanne sitä vaatii ja silloinkin vain tukemaan normaalia navigointia. GPS voi sensijaan pyöriä jatkuvasti ja siitä on hyvä ottaa silloin tällöin uusi aloituspiste merkintälaskulle erityisesti jos on isommilla vesillä/ulkomerilegillä.
Tilanteita jossa GPS tukee hyvin: Merisavurintama vyöryy päälle, sade ympäröi tai matka viivästyy hieman ja hämärä tai pimeys häiritsee. Tuollaisessa kelissä kun ei havaitsekaan sitä reimaria joka olis pitänyt juuri sivuuttaa etelän puolelta, on olo melkoisen hutera. Puuttuuko se reimari, onko tullut vain sortoa vai onko sumu niin tiheä ettei se vain näy kovin pitkälle.
Veneilijä
MORO!
Tekeekö tuollaisilla gps-kuorilla mitään eli kuinka hyvin tuo yhdistelmä toimii käytännössä? Yhdistelmä olisi kätevä sillä puhelinhan kulkee yleensä mukana ja siihen löytyy myös yleensä latausmahdollisuudet veneestäkin....
Tarkoituskena ei ole lähteä mihinkään pitkälle seikkailemaan vaan tuo laite olisi normaalin kartan luvun tukena.
sivulta:
http://galileo.ksp.fi/oh6vm/gps/uutta.html
Höpö,höpö-hehkutusta, kun ei toimi Suomessa.
GPS:stä kannatta Waas kytkeä pois käytöstä!