Muistatko ne viimeiset sanat?
.
.
Huomenta..
Anonyymi
31<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
En.
Tottakai muistan.
duläö tua eng
Eli suomeksi huolehdi itsestäsi
❤️❤️
Sanoin etten unohda sinua.Lupaukseni olen pitänyt.
Joo: "Kiitos" ... "Kiitos vaan itsellesi"
Ei kiinnosta tollaiset
Ei ollut aloituksessa mainittu millaiset kiinnostaa/ei kiinnosta. Nuo kiittelyt olivat meidän viimeiset sanat.
On tullut maiskuteltua kyllä ja sopii täydellisesti hetkeen.
" Hei " (ja kuinka voisinkaan unohtaa sitä hymyä)
Hymy lehti
Mikä lehti?
Ei , kyllä hän on ihan oikea ihminen joka hymyili niin että sydämessä tuntui.
T:sama
En halua päästää irti kun tiedän ettet ole enää ikinä siinä.
En ei kiinnosta
Hyvää yötä ja kaiholla katselin perääsi niin kauan kun näin
En ole kalju hmm lainkaan, itse olet tamma hevonen pystykorvilla
”Hali”
”Niinniinniinniin!”
Ei mun tähtihetkiä🙄
Jotain kiittelyä se varmasti oli hänen puoleltaan :) Itse olin virkaa tekevä osapuoli.
ai vapaa-ajalla baarissa? ;)
Ei. Ei ole tullut liikoja baareissa pyörittyä. :)
Mitä virkaa teit?
Ei siitä sen enempää. Ei kuitenkaan mitään myyntiin liittyvää. ;)
Anna vielä lisävinkki :)
Kerrohan sinä joku asia mistä voisin arvailla, sinun vuoro ;)
Sanoin hänelle, että on ollut mukava tutustua.
Sanoitko, harmi jos on mennyt multa jotenkin ohi ;)
En usko että oli sinulle.Hän kyllä kuuli sanani ja vastasi myös.
Itselleen tärkeän ihmisen sanoja ei unohda.
En ole varma muistanko oikein. Saattoi olla, että sanoin: ” Pidä itsesi hengissä ja Moikka!”. Hänen vikat sanat taisi olla hiljainen ”Moi”. Vähän ennen tuota hän taisi sanoa kädet puskassa: ”Sua varmaan pitää mennä.” (puhelimeni piippasi viestiä ja olimme jutelleet jo 15 min).
Jäi olo, että hänkin jäi sinne vähän myöhempään, että ehtisi sanoa kahden Heipat. Jotain tunteita tuo hetki hänessä aiheutti, en vaan tiedä oliko se enemmän helpotusta vai kipua tulevasta. Jostain käsien puska kertoi, joltain hän suojasi itseään: omilta tunteiltaan vai minulta?
Me kumpikin tiesimme, ettemme ole yhteydessä pitkään aikaan. Itse olin jo omat optioni käyttänyt ja tiesin hänen tarvitsevan ajan oman itsensä ja oman elämänsä suunnan etsimiseen. Oma suruni ja kipuni siitä, ettemme näe on kuitenkin pieni asia verrattuna siihen mitä tiesin hänen tarvitsevan onnensa saavuttamiseksi. En tiedä miten hän maailmansa näkee ja mistä hän kokee onnensa löytävän kun palaa. Kunnioitan häntä ja tulen kunnioittamaan hänen näkemystään kun taas kohtaamme. Ikävä silti on ja on ollut!
Jotain tyyliin.
Minä : *huokaus " Heippa."
*Kops kops kops
Hän: "Minun nimi"
*Kops kops
*Ovi kiinni
😀😀😀
Muistan; "Ajatelin sanoa, älä tule haudallenikaan, mutta tule sittenkin"
Voi erkki kun muistaisinkin, varmasti moi hei näkemiin. Puhelimessa kuitenkin puhuimme.
Jälkikäteen piti laittaa vielä viestiä kiitokseksi,mutta kiireessä unohtui. Nyt ei enään ole numeroa. Muistelen että lokakuussa olisimme jutelleet viimeisen kerran.