Aihe

Rohkea vai pelkäävä?

Anonyymi

Kumpi olet enemmän? Uskallatko kertoa oman mielipiteesi vai hiljennytko? Onko myöskin eroja, keitten seurassa hiljenet?

27

175

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mistä tulikaan mieleesi kysellä tästä asiasta? ;)

    • Anonyymi

      Riippuu kyllä hyvin paljon seurasta. Tosin en koe omalla kohdallani liityvän mitenkään rohkeuteen. Kyllä mä tarvittaessa lauon ihan missä vaan ja kelle vaan. Kyse on itellä siitä, että koenko mä siitä olevan mitään hyötyä, tai onko siinä mitään järkeä. Jos nyt vaikka satun sellaseen seuraan, että tiedän ettei mun mielipiteellä oo paskan vertaa väliä, niin en vaivaudu sanomaan mitään.

    • Anonyymi

      olen koko elämäni ollut "mykkä" ;D Tässä vasta opettelen pikkuhiljaa olemaan avoimempi, töissä varsinkin se tuottaa haasteita.

    • Anonyymi

      Palstalla kovaa, muuten mykkä. 😶

    • Anonyymi

      Uskallan kertoa. Yleinsä en vaan halua kertoa. Suomessahan esimerkiksi oikeistokonservatismi on "kiellettyä". Tämä maa on niin vasemmalla, että kun eduskunnassa vaihdettiin istumajärjestystä siitä nousi hirveä "haloo", aivan kuin korkea verotus ja valtiovalta (vasemmistolaisuus) olisi joku Jumala ja itsenäiset ihmiset alhaisine veroasteineen (oikeistolaisuus) olisi joku saastainen ja paha juttu, johon koskeminenkin on tuomioksi. Ihmisille muodostuu uskontoja.

      • Anonyymi

        ...
        Valtio on muuten jumalana todella huono, se on seissyt jokaisen hirmuhallinnon takana. Samaten media on aina aivopessyt ihmiset mukaan valtion hullutuksiin. Näin tulee nytkin käynään.


    • Anonyymi

      Miehen seurassa menin ihan lukkoon ja halusin karkuun. Siitä johtui, että olin niin tökerö.

    • Anonyymi

      Jos ne uskaltaa kysellä.

    • Anonyymi

      Mielipiteeni uskallan kertoa, mutta joskus on parempi vaan olla hiljaa. Aina ei ole hyvää sanottavaa.

    • Anonyymi

      Joo. Asiakkaille en voi sanoo henk.koht
      mielipiteitäni. Täytyy sensuroida aika paljon ja vaijeta.

      Muuten uskallan sanoa mitä vaan kelle vaan joka esim. Näkyy etten välttele mielipiteen sanomista täälläkään vaikka tiedän että trollaaja on aika kontrollifriikki joka ei suvaitse täällä kuin hänen kanssa samaa linjaa meneviä mielipiteitä. Saa raivarit ja alkaa kiusaa ja tappeleen kun kirjoittajan mielipide ei miellytä häntä. Silti sanon täällä rehellisen mielipiteeni enkä mielistele rölliä.

      Oikees elämässä toisinaan en jaksa turhista alkaa vääntään jos tiedän et henkilö on tuon trollin kaltainen kontrollointiin pyrkivä suuttuja jonka on vaikee suvaita ja kestää muiden erilaisia mielipiteitä vaan ottaa nokkiinsa niistä alkean tappeleen. Mä vaikenen laiskuuttani jos asia on mulle se ja sama. Tärkeet asiat kyllä sanon kesti toinen tai ei.

      Ystävissäni on esim. Kasvissyöjiä ja itse olen sekasyöjä ja näkemykseni mukaan eräskin on niin laihassa kunnossa että minusta hän leikkii hengellään keventämällä ruokavalioo entisestään. Minusta hänelle on puhkeamassa ortoreksia. Mutta koska hänen on vaikee keskustella asiasta ottamatta nokkiinsa oon kohteliaasti hiljaa. Kyllä hän itsekin syömishäiriö epäilyjen takia on psykologilla jo käyny kun muutkin heittäny epäilyä esille. Ei mun tarvi sanoo sitä enää kun tyyppi hermostuu siitä.

      Mutta siinä menee raja jos se kontrollointi alkaa koskea munkin ruokavalion muuntelua kasviksiin päin. Sit mun suu aukee ja alan lataan suoraa mielipidettä ja perusteluissa tulee esille sit jo näkemykseni hänen syömishäiriöstään. Tikkulaiha joka entisestään keventää on hälytyssignaali joka pitäs huomata!

      • Anonyymi

        Uskoisin, että on todella vaike jutella tuollaisista ruokavalioasioista. Itse luin joskus erään syömishäiriötä sairastavan blogia ja tyyppi oli tyyliin vähän yli 30 kg. Ja hänellä oli jo menny jotkut arvot sellaisiksi, että kuolema kolkutteli. Ja ilmeisesti kuolikin, kun blogi päättyi ja taisi joutua sairaalaan. Hän ei suostunut syömään oikeastaan mitään lihottavaa, vain jonkun verran kasviksia ja sieltä aika ison määrän kurpitsaa, lisänä pepsiä. Kaaduttuaan luut murtui. Kävi kyllä jollain ravitsemusterapeutilla tms ja periaatteessa häntä ei olisi saanut pitää vapaalla, kun elimistön tila oli jo mikä oli, mutta huiteli esim. ulkomailla vaihto-oppilaana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskoisin, että on todella vaike jutella tuollaisista ruokavalioasioista. Itse luin joskus erään syömishäiriötä sairastavan blogia ja tyyppi oli tyyliin vähän yli 30 kg. Ja hänellä oli jo menny jotkut arvot sellaisiksi, että kuolema kolkutteli. Ja ilmeisesti kuolikin, kun blogi päättyi ja taisi joutua sairaalaan. Hän ei suostunut syömään oikeastaan mitään lihottavaa, vain jonkun verran kasviksia ja sieltä aika ison määrän kurpitsaa, lisänä pepsiä. Kaaduttuaan luut murtui. Kävi kyllä jollain ravitsemusterapeutilla tms ja periaatteessa häntä ei olisi saanut pitää vapaalla, kun elimistön tila oli jo mikä oli, mutta huiteli esim. ulkomailla vaihto-oppilaana.

        Joo. Alussa noihin liittyy kieltovaihe ja sairauteen kuuluu myös yritykset kontrolloida myös muiden ruokavalioita eikä sairastunut tajua että oma ruokailu on muuttunut pakkomielteiseksi ja sairaaksi

        Yks tuttu on anoreksiasta toipunu ja hänen kanssaan jo voi puhua järkevästi. Hän ymmärtää syömiseensä liittyvät epänormaaliudet ja pystyy niitä jo myöntään eikä hallinnoi missään nimessä muiden lautasia.

        En koskaan oo hänen kuullu mua määräilevän vähäkalorisempiin ruokiin jos on nähnyt mut suklaata mättämässä. Hän ei ohjaile muita

        Mut kertoi et oli aika jolloin yritti määrätä koko perheen syömään samoin kuin hän. Liittyi anoreksian oireisiin


    • Anonyymi

      Riippuu tilanteesta ja paikasta ja porukasta. Joskus olen hiljaa, toisinaan mua ei kuunnella vaikka mitä sanoisin, kohdellaan kuin ilmaa. Jos koen ettei mun hyödytä turpaani aukasta, niin olen hiljaa. Parempina itseään pitävien seurassa olen hiljaa, ei sellaset arvosta tälläsen alemman luokan paskan sanomisia, katsovat ärtyneesti, nokkavartta pitkin ja kääntävät selän ja jatkavat puhumista tärkeämpinä pitäminään henkilöiden kanssa.

    • Anonyymi

      Tottakai uskallan sanoa mielipiteeni jos minulla sellainen on. Lisäksi olen melkoinen jääräpää. Siksi perusteluiden pitää olla hyvät, jos joku haluaa muuttaa mielipiteeni.

    • Anonyymi

      Ihmiset kuulevat mitä haluavat kuulla. Ajanhukkaa avautua.

    • Uskallan kertoa mielipiteeni aina 😸

    • Anonyymi

      Olen tarvittaessa harkiten vaikeneva eli en ole pelkäävä. Usein suurinta rohkeutta tarvitaan hiljaa olemiseen. Kaikkea ei tarvitse sanoa.

    • Anonyymi

      Kelpaanko sinulle vaikka olen pelokas? 😔😳

    • Anonyymi

      Yllätyitkö?

      • Anonyymi

        En . Pelokkuus on suloista


      • Anonyymi

        Olin uhkarohkea...


    • Anonyymi

      Olen vähän epäsosiaalinen tapaus, vaikkei ehkä uskoisi, kun puhun työkseni päivät pitkät.
      Vapaa-ajalla en kestä kovaäänisiä ihmisiä. Uskallan kertoa mielipiteeni, mutta kaikille en koe tarpeelliseksi näkemyksiäni asioista eritellä. Hiljaisuuttakin on monenlaista. On ihmisiä, joiden seurassa voin olla hiljaa ihan vaan siksi, että rauhoitun ja voin vain olla. Sanoja ei aina tarvita. Ja sitten on ne toiset, joitten seurassa mykistyn eri tavalla: yltiötyhmät, kovaääniset öykkärit, jotka kehuvat koko ajan itseään ja omia saavutuksiaan

      • Anonyymi

        Ei vitsit, ihan kun minä :D


    • Anonyymi

      Vsikeinta minulle on yleensä keskustelunaloitus. Jos joku rohkenee aloittaa, kyllä minä vastaan ja jatkan.

    • Anonyymi

      Isotissinen seurassa

    • Anonyymi

      En oikein osaa pitää suutani kiinni. Haluan täyttää vaivaantuneen hiljaisuuden puhumalla oli mulla mielipidettä asiaan tai ei. Osaan puhua jo samalla kun vasta muodostan sitä mielipidettä. Mutta hänen miehen edessä mä hiljenin kerran, en vaan saanut sanaa suustani. Vieläkin mietin pitääkö mua ihan tyhmänä siksi.

    • Anonyymi

      Jos olen varma mielipiteestäni tai faktasta, uskallan tuoda sen esiin. Yleensä kuitenkin asioissa niin monia puolia, etten lähde sellaisiin väittelyihin mukaan. Ja valitettavasti seurakin vaikuttaa, korkea status, sukupuoli, ikä.. Kuitenkin sen verran introvertti ja epäsosiaalinen, että keskustelulla ei ole minulle itseisarvoa. Ihmisten läsnäolo, kysymykset voivat myös hämmentää hitaammin reagoivaa, jolloin ei ehdi muodostaa kantaansa asiaan, tämän olen saanut kokea nahoissani. Vasta jälkikäteen huomaa, mitä olisi pitänyt sanoa, se ei välttämättä rohkeuden puutetta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      43
      11024
    2. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      140
      7521
    3. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      208
      6235
    4. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      23
      3455
    5. Karanteenimääräyksiä rikkovaa ei rangaista.

      Ulkomailta tuleva koronatartuttaja saa Suomessa liikuskella ja juhlia estoitta. Omantunnon kysymys on noudattaako karanteenimääräyksiä toista on mones
      Maailman menoa
      150
      2410