Minulle tehtiin LASIK-leikkaus noin 5 vuotta sitten ja pääsin eroon melko vahvasta likinäköisyydestä (yli -8.0). Näköni oli hyvä sen 5 vuotta, mutta puolisen vuotta sitten todettiin harmaakaihi, mikä leikattiin kummastakin silmästä kolmisen kuukautta sitten.
Harmaakaihileikkauksessa näkötarkkuutta ei saatu kuntoon eli näkö on kummassakin silmässä nyt noin -3.0. Leikkaavan lääkärin mukaan tekomykiöiden optiikkaa ei saatu tarkaksi aikaisemmin tehdyn LASIKin takia.
Onko jollekin käynyt samoin? Osaisiko esim. Silmälääkäri kertoa, onko tämä normaalia ja miksi tekomykiöiden optiikkaa on vaikeaa laskea oikein, jos silmän pintaa on LASIKissa hiottu.
Olen todella pettynyt tähän tulokseen, varsinkin kun näkö edelleen huononee eikä tunnu tasaantuvan ollenkaan. Nyt en näe kunnolla lähelle (lukea), en kunnolla kauas ja joudun hankkimaan kaksiteholasit alle nelikymppisenä.
Toinen kysymys koskee silmälasien linssejä. Onko olemassa jotain erityisiä linssejä, jotka helpottaisivat pimeässä näkemistä, sillä autolla ajo pimeässä on nykyään todella vaikeaa?
Harmaakaihileikkauksessa näkötarkkuutta ei saatu kuntoon eli näkö on kummassakin silmässä nyt noin -3.0. Leikkaavan lääkärin mukaan tekomykiöiden optiikkaa ei saatu tarkaksi aikaisemmin tehdyn LASIKin takia.
Onko jollekin käynyt samoin? Osaisiko esim. Silmälääkäri kertoa, onko tämä normaalia ja miksi tekomykiöiden optiikkaa on vaikeaa laskea oikein, jos silmän pintaa on LASIKissa hiottu.
Olen todella pettynyt tähän tulokseen, varsinkin kun näkö edelleen huononee eikä tunnu tasaantuvan ollenkaan. Nyt en näe kunnolla lähelle (lukea), en kunnolla kauas ja joudun hankkimaan kaksiteholasit alle nelikymppisenä.
Toinen kysymys koskee silmälasien linssejä. Onko olemassa jotain erityisiä linssejä, jotka helpottaisivat pimeässä näkemistä, sillä autolla ajo pimeässä on nykyään todella vaikeaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Tekomykiöiden optiikkaa ei saatu tarkaksi..." on väärä ilmaisu. Tekomykiöt ovat nykyään korkealaatuisia ja lukemat pitävät paikkansa. Eli niiden optisissa ominaisuuksissa ei ole nykyään paljoakaan valittamisen arvoista. Kullekin silmälle vain pitää löytää se oikea vahvuus.
Näöntarkkuus on myös eri asia kuin taittovirhe. -3,0 taittovirhe ei tarkoita sitä, että näöntarkkuudessa sinänsä olisi vikaa. Oikeilla silmälaseilla näöntarkkuus voi olla erinomainen. Ja jos laseillakaan näöntarkkuus ei ole hyvä, ei vika ole yleensä tekomykiössä vaan esim. sarveiskalvossa, jälkikaihissa (linssipussiin leikkauksen jälkeen kehittyvä samentuma, joka voidaan laserilla poistaa) tai silmänpohjan ikärappeumassa tai voimakkaan likinäköisyyden aiheuttamassa silmänpohjarappeumassa.
Kun lähdetään leikattavaan silmään valitsemaan tekomykiötä, on tiedettävä sarveiskalvon taittovoima, silmän pituus sekä tekomykiön paikka silmän sisällä ja lisäksi haluttu taittovirhe leikkauksen jälkeen.
Silmän pituuden mittaus sekä tekomykiön paikka ovat LASIK-leikatuilla samat kuin muillakin kaihipotilailla. Ongelman voi muodostaa sarveiskalvon taittovoiman määrittäminen. Perinteisesti se mitataan siten, että mitataan sarveiskalvon kaarevuus ja tämä vielä siten, että mitataan vain sarveiskalvon pinnan kaarevuus. Sarveiskalvon sisäpinnan kaarevuus poikkeaa kuitenkin ulkopinnan kaarevuudesta. Koska tämä ero on kuitenkin yleensä suhteessa ulkopinnan kaarevuuteen on laskelmissa sarveiskalvon optiseksi tiheydeksi valittu todellisuudesta poikkeava luku, jonka avulla laskelmat on tehty ja tämä "virheellinen" optinen tiheys valittu sellaiseksi, että tämän vakion virhe kompensoi laskuissa sisä- ja ulkopinnan välisen kaarevuuseron. Tämä toimii hyvin luotettavasti. Poikkeuksen muodostavat LASIK- ja PRK- potilaat, joilla sarveiskalvon ulkopinnan kaarevuutta on muutettu eli ulkopinnan ja sisäpinnan muodot eivät ole enää "luonnollisella" tavalla kytköksissä toisiinsa - tällöin perinteisellä laskukaavalla saavutetaan aivan vääriä tuloksia. Lisäksi ulkopinnan kaarevuuden mittaaminen on virhealtista riippuen siitä, miltä alueelta sarveiskalvoa mitat otetaan ja kuinka suuri leikattu optinen alue on.
Tällaisissa tapauksissa olisi hyvä tietää sarveiskalvon taittovoima ennen leikkausta ja leikkauksessa korjattu taittovirhe (siis taittovirheen muutos). Tällöin saadaan "korjattu" taittovirheen voimakkuus, joka voidaan ottaa linssilaskelmissa huomioon. Jos näitä tietoja ei ole saatavilla, joudutaan turvautumaan mittaustuloksiin ja esim. vanhoihin silmälasiarvoihin arvioiden tekemiseen tai mitata sarveiskalvon kaarevuus ja sitten laittaa tunnetun kaarevuuden omaava kova piilolasi silmään ja mitata sitten tämän avulla taittovirhe (muutos tilanteesta ilman ja piilolasin kanssa). Nämä menetelmät ovat enemmän virhealttiita.
Pimeällä näkemistä saattaa helpottaa lasien hyvä heijastuksenesto. Muuta erikoista kikkaa pimeässä näkemisen parantamiseen ei ole lukuunottamatta mustuaisen supistamista, joka taas haittapuolena rajoittaa näkemistä eikä siksi ole etenkin autolla ajettaessa suositeltavaa.