on todella vaikea lähestyä kun on heikommilla. Pitäisi olla sitä ja tätä. Jos en kelpaa niin en sitten.
Tulisit mua vastaan..
Anonyymi
40561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
💕🃏Ikuisesti sinun olen 🃏💕
Tulisit vastaan? Kenestä mahtaapi olla kyse?
Miten sua pitäis tulla vastaan?
Mitä tarkoitat tuolla heikommilla?
Laita ne paperit niin saadaan olla tekemisissä ja päästään niihin meidän hetkiin. Rakastan sinua ja olen ollut monta vuotta sitten varma että haluan olla sun kanssa koko loppuelämä
Mitkä paperit?
Vankilassako sä oot?
Mitähän aloittaja tarkoitat tuolla "pitäisi olla sitä ja tätä"? Minulle ainakin on yhdentekevää, mitä hänellä on. Hän on arvokas minulle sellaisenaan, vaikka ei olisi kuin rikkinäiset vaatteet päällään. Tai vaikka ei olisi niitäkään. Tiedän, että meillä olisi aina riittävästi, jotta pärjäisimme. Kunhan vain itse kelpaisin, koht suht haastavan luonteeni kanssa. Pahantahtoinen en ole, toivottavasti hän ei ajattele minusta niin.
Ja häntä olisin valmis tulemaan vastaan, tietäisi vain miten? Oma itseluottamus asiaan kärsinyt myös. Mutta oletan vahvasti, että tässä olisi perusta sellainen, mihin voisi rakentaa. Mitä ei ennen ollut. Enkä saisi muistella vanhoja enää yhtään, niin olen luvannut itsellenikin. Pari päivää taas olen ollut jonkinlaisessa langennessa tilassa. Selvinpäin kuitenkin, vaikken ihan selväpäinen kuitenkaan :(
En olekaan enkä edes olisi halunnutkaan niin..voi perkele saatanan narsistit, en pääse niistä ikinä eroon
Miksi sinun pitäisi olla sitä tai tätä? Onko hän sitä vaatinut vai vaaditko sinä enemmän ITSE itseltäsi? Mitäs jos riittäisit hänelle juuri sellaisena kuin olet?
en tule vastaan, tiedätkö "joka toiselle kuopan kaivaa, siihen itse tonnisillansa lankeaa"
Jeesus on ainoa totuus, mieti retkes keskenäs.
Hän elää!
https://www.youtube.com/watch?v=IAj6F9qUe0M
Ei minulta
No jos olet A nainen niin se on yksi viesti vain ja...
Helppo?
Millä kirjaimella nimesi alkaa?
Anna kirjain kuka miettii näin?
T eli tee
Sori. Väärä kirjain.
Tulen vaikka ryömien tikkari suussa vastaan :)
Menikö naiselle?
Joo
Naisen aloitus, varmasti.
Kuka käski mennä jäälle?
Riippuu millaiseen ihastuit. Jospa hän ajattelee samoin mutta eri asiasta. Mietin tänään sitä, että mulla ja hänellä on varmaan eri asiat mitkä loisi sitä epävarmuutta. Itselläni naisena se on se olenko riittävän ihastuttava hänen silmissään. Mies voi miettiä ihan toisenlaisia juttuja.
Kelpaat
Niin ei kai siihen muuta tietä ole kuin paljastaa itsensä ja tulla hyväksytyksi tai sitten ei. Ehkä intuitio kuitenkin kertoo jonkin aavistuksen toisen suhtautumisesta, toki voi mennä pieleenkin. Sitten voi jatkaa kuitenkin matkaa rauhallisesti kaikkensa tehneenä.
En usko että tämä olisi mulle, mutta itse tulisin mielellään vastaan. Tilanne on vain se etten koe voivani olla oma itseni (ei kenestäkään ihmisestä johtuen) ja olo on lievästi sanottuna ollut aika huono. Haastavaa. Jopa tänne kirjoittaminen tuntuu pahalta. Toivoisin ymmärrystä.
Enkä koe tarvetta esittää mitään muuta, vaan en pysty olemaan itseni uupumuksen vuoksi. Enkä koe voivani ilmaista itseäni vapaasti.
Et tiedä mitä ajattelen.
Mitä tässä pitäisi tehdä, rikkoa ja rakentaa vai?
Jonkin verran ärsyttää tämän kaltaiset kommentit. Minä en ole koskaan, en siis koskaan hypännyt suhteesta seuraavaan suoraan. Olen osannut olla ihan yksikseenkin. Jotenkin tuollainen ällökiimainen läheisriippuvuushyppely ihmisestä seuraavaan kuvottaa suunnattomasti. Miksi kuvittelit että tämä aloitus liittyisi tuon kaltaiseen toimintaan? Enkä ole itse tämän ketjun aloittaja.
Menisit itse vastaan. Turha on toista syyttää jos itse vain odottaa.
Niin. Kuten sanottu se on vaikeaa ja itseluottamus huono ja kun toisen tilannetta ei tiedä. Ehkä vain unohdan kun tää ikävöintikin on perseestä. Syö energiaa. Sitäpaitsi oli helpompi kun ei kaivannut.
Minun olemassaolollani ja vastaantuloilla ei ole ollut merkitystä tähänkään asti, joten . . .
Jokaisella meistä on omia vastoinkäymisiä, jotka vaikeuttavat epäselvissä tilanteissa lähentymiseen. Ehkä hetkikään ei ole paras mahdollinen, jos ei ole omaan tilanteeseen tyytyväinen, silloin ei hae mahdollisia lisä murheen tuojia elämäänsä. Mitään ei voi ensivaikutelmasta päätellä, arki tuo totuuden vasta julki, valitettavasti.
Ihminen ei voi myös jäädä kiinni syyllisyytensä. Se ei tuo mitään elämään. Ei paranna elämää. Jos haasteellista on tavallaan jatkuvasti parisuhde ei välttämättä ole muutos huonompaan. Ihmiset elää, kehittyy ja kasvaa kriisien kanssa ja ilman myös parisuhteessa ja voivat reagoida hyvinkin eri tavoin ja jokaisella se traumareppu selässä. En usko itse, että sinkkuus on se ainoa selviytymiskeino ja automaattisesti olisi lisämurhetta. Edes lapsille. Noin yleisesti.
Tarkoitan, että jos ajatellaan tulevaisuutta ja tilanne on nyt haastava, jos se on edelleen sitä parin, viiden tai kymmenen vuoden päästä niin siinä menee se aktiivinen elinaika ohi. Ellei sitten vanhuksena ryöpsähdä joku villitys mutta itse ainakin ennemmin haluisin ja ikääkin on. Olen valmis ottamaan muutaman lisämurheen jos onnea tulee myös. Elämä on valintoja. Tietysti jos on aktiivinen, painava lisämurhe, jonka kanssa kamppailee niin ehkä voi olla liikaa.
Itse myös sitä mieltä, että vuosia jatkunut sinkkuus voi myös laukaista pahaa oloa. Kyllä yksinäisyys voi tehdä onnettomaksi ja toinen siinä rinnalla voisi varmasti parantaa elämänlaatua. Vastentahtoisesti itse olen elellyt sinkkuna jo pitkään, kun en halua elämääni kuin hänet yhden ❤️ jota niin kovasti rakastan. Päivä päivältä kurjempi ja yksinäisempi olo. Toki yritän olla mukana elämässä, mutta onhan se ikävä läsnä paljon.
Tulin juuri vastaan... Saunassa nimittäin.