Selittäisikö joku, miksi myös pitkät liukuvat veneet kulkevat nopeammin kuin lyhyet liukuvat.
Jotkut pienet veneet eivät koske veteen kuin hetkittäin, vaan moottori kiidättää niitä vedenpinnan yllä. Silti pitkät liukuvat veneet yltävät suurempiin nopeuksiin.
Miten voi olla mahdollista, että kun vastusta ei ole lainkaan, nopeus on silti hitaampi kuin silloin, kun on vastusta?
Jotkut pienet veneet eivät koske veteen kuin hetkittäin, vaan moottori kiidättää niitä vedenpinnan yllä. Silti pitkät liukuvat veneet yltävät suurempiin nopeuksiin.
Miten voi olla mahdollista, että kun vastusta ei ole lainkaan, nopeus on silti hitaampi kuin silloin, kun on vastusta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Laitapa jokin esimerkki sellaisesta purjeveneestä jossa moottori kiidättää niitä vedenpinnan yllä. Ei ole vielä tullut sellaisesta mitään infoa vastaan.
Sailjet 40 nousee 300 hp koneellaan ainakin liukuun ja 20 kn vauhtiin, mutta ei sekään sentään vedestä kokonaan irtoa.
Mulla on 2,3 hp Honda -perämoottori jollaan. Sillä entinen 2,70 m V-pohjajolla nousi just liukuun yksin keskeltä ajaessa. Nykyinen 2,40 pitkä muutoin samanlainen kumijolla ei liukuun nouse.
Mikä tämän mahtaa aiheuttaa?
Jollaa piti pienentää jotta kulku purjeveneen keulaan onnistuisi kun jolla on kannella kulussa.
Ariel 336.
Isommissa on isommat purjeet.
Ei tämä koske purjeveneitä vaan yleensä runkomuodon ja rungon pituuden ja leveyden vaikutusta eri nopeuksilla.
Kaikki kai liittyy jotenkin yhteen, joten liittynee purjehdukseenkin.
Kyllä, mutta pikaliipparipuolella on ne plaanajat paremmin asiasta perillä.
Tämä koskee harrastus/veneily/purjehdus osaston mukaisesti purjeveneitä. Moottoriveneille on ihan oma keskusteluosionsa.
Pitkät liukuvat moottoriveneet eivät kulje nopeammin kuin lyhyet liukuvat, jos koneteho ja propulsiotapa ovat molemmissa samat, vaan päinvastoin hitaammin. Märkäpinta, paino ja koneteho ovat ratkaisevammat tekijät, vaikka jotain vaikutusta on muillakin seikoilla, kuten propulsiotavan vaikutuksella propulsiohyötysuhteen, ja märkäpinnan muodolla. Lisäksi märkäpinta vaihtelee kulkuasennon ja nopeuden mukaan, joten ei pidä käyttää väärässä olosuhteessa mitattua arvoa laskennassa.
No ei ne kulje. Vai millaisista veneistä puhut? Onhan noita 100 solmua kulkevia 4 m veneitä, mutta eihän niihin voi matkustajia ottaa ja eivät aallokkoa kestä.
Väitänpä kuitenkin, että jos otetaan vaikkapa 5 metrinen Puster ja siihen 50 hp prutku ja mitataan nopeus, sitten jatketaan runko 6 metriseksi ja mitataan nopeus, se ei kulje samalla koneella lujempaa vaan muutaman solmun hitaammin.
Tosinopeat veneet ovat pitkiä ihan sen takia, että niillä ajo-ominaisuudet ovat riittävän turvalliset myös aallokossa, eli ne eivät kippaa selälleen aaltoon osuessaan kuten joku 3 metrinen pulka tekisi heti jossain 80 solmun nopeudessa.
Kyllä normaali v-pohjainen vene, ylitehoisella moottorillakin varustettuna kulkee koko ajan vedessä. Kaukaa katsottuna kylläkin voi kulku joskus vaikuttaa "liitelyltä". Moottorissahan ei ole mitään sellaista kantopintaa joka kannattelisi veneen, kuljettajan ja moottorin painoa ilmassa.
Ei kulje koko ajan vedessä. Hyvä jos potkuri kulkee mutta aina ei sekään.
Ralliautokin kulkee koko ajan maata pitkin, eihän siinä ole mitään, mikä pitäisi sen ilmassa. Kun vauhtia on tarpeeksi ja ajaa töyssyyn, niin kyllä se vaan voi lentää kauniisti tai jopa ympäri, kun sopivasti töyssystä lähtee.
Nopeakulkuiselle veneelle on merellä aina tarjolla töyssyjä, ja niistä kyllä lähtee niin, että voi karata lapasesta.
Voisiko aloittaja mainita esimerkin lyhyestä liukuvasta ja sitä nopeammasta pitkästä liukuvasta veneestä.
Onhan noita pieniä kilpaveneitä (ei välttämättä mitään sarjoja), jotka ovat ikään kuin siiven muotoisia ja jotka kulkevat niin kovaa, että ne kevenevät ja jopa hetkittäin kulkevat veden pinnan yläpuolella.