Kun poikkean tältä uudelta tieltäni, alan voimaan todella huonosti. Käännän selän Jumalalle ja otan takaisin vanhan ajattelutavan. Hetkessä kaikki hyvä katoaa. Uusi elämä ei ole helppoa elämää, mutta se on parempaa elämää. Voin tuossa muutaman päivän erittäin huonosti. Pystyn nyt jälkeenpäin ymmärtämään, mistä huono oloni johtui.
On välillä pelottavaakin, että on tarjottu oikea polku, mutta silti en ota sitä kiitollisena vastaan. Välillä olen polvillani, mutta ei se nöyryyden ja kiitollisuuden olotila silti pysy, kuin tietyn ajan. Haluaisin muuttua. Olen heikko. Haluan elää Jumalan kautta, Hänen viitoittamaansa polkua. Uskon kyllä, mutta olen kärsimätön ja turhautunut.
On välillä pelottavaakin, että on tarjottu oikea polku, mutta silti en ota sitä kiitollisena vastaan. Välillä olen polvillani, mutta ei se nöyryyden ja kiitollisuuden olotila silti pysy, kuin tietyn ajan. Haluaisin muuttua. Olen heikko. Haluan elää Jumalan kautta, Hänen viitoittamaansa polkua. Uskon kyllä, mutta olen kärsimätön ja turhautunut.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Se on Pyhä henki joka näyttää sinulle heikkoutesi ja kutsuu takaisin Jumalan yhteyteen, pidä siitä kiinni kaikin voimin. Vanha ihmismieli ja liha sotivat uudestisyntynyttä ihmistä ja hengen elämää vastaan, vähän kuin riuhtovat väärään suuntaan, mutta luota Jumalaan. Hän kykenee auttamaan että kestät koetuksen.
Kaikki minä voin hänessä joka minua vahvistaa. Fil 4:13.
Kaikella on aikansa taivaan alla ja Jumalalla on hallintavalta. Voit luottaa että kaikki tapahtuu juuri kuten pitääkin, ennaltamäärätysti. Odota Jumalaa, ole kärsivällinen, hän viitoittaa sinulle tien jota kulkea, kun on oikea aika.
Kiitos! Ja elämässä on muutenkin haasteita, joista en selviä ilman Häneen turvautumista. On niin paljon asioita, joita pitäisi jaksaa hoitaa. Ja ilman Hänen johdatustaan, en niistä asioista mitenkään selviä.
Eiköhän se kaikille ole välillä lumessa tarpomista. Kannattaa mennä seurakuntaan.
En oikein osaa. Enkä tietäisi, mihin niistä. Henkilökohtainen jumalsuhde tärkein. Tietysti olisin iloinen, jos saisin uskovia ystäviä. Mutta olen aika outo persoona, enkä lähde kaikkeen mukaan.
Voit rukoilla siihen johdatusta, että pitäisikö sinun mennä johonkin seurakuntaan ja mihin, sitten itse tietysti yrittää olla vähän edes aktiivinen. Joissakin seurakunnissa monesti on luotettavia uskovia joille voi kertoa jos tarvitsee apua uskossa elämiseen. Suosittelen yrittämään mennä, omaan tahtiin kuitenkin, kyllä se vielä onnistuu. Sielläkin on kaikki kuitenkin vain ihmisiä, ja kaikenlisäksi uskossa olevia, eivät he tuomitse toisia niinkuin maailman ihmiset tuomitsevat.
No tuostakin on vähän poikkeavia kokemuksia. Olen tavannut erittäin epävakaita ja tuomitsevia ihmisiä, jotka ovat "uskossa". En voi mennä ihmisten pariin, jotka tuomitsevat läheiseni, joka on homoseksuaalinen. Ei sellaista asiaa voi ihminen itse valita. Kamalaa on ollut kuulla, että Jumala pystyy parantamaan, kunhan uskon ja rukoilen. Että sellaisia seurakuntalaisia ja lähimmäisiä.
Jeesus kuoli ristinpuulla meidän lankeavien ihmisten, sinunkin, syntien tähden, ne on jo sovitettu. Hyvä osa tulee tämänjälkeisessä. Siihen asti elämä on kilvoittelua, johon Jumala antaa eväitä ja Jeesus varustaa. Aidosti omaa suhdettaan elävään kolmiyhteiseen Jumalaan miettivä kuuluu epäilevänäkin Jumalan rakkauden vaikutuspiiriin.
Siunausta matkasi!
Kiitos, siunausta sinulle myös!
Maailma ja kuin sinäkin on noussut 5D todellisuuteen, et osaa sitä vielä joten sinulla on kaipuu 3Dhen. Mutta et pääse enää takasin vanhaan, se on estetty. Olet välitilassa niinsanotusti ja harhailet. En osaa itsekään neuvoa sinua, muuten että anna ajan kulua.
Sitä käy monelle uskovalle varsinkin jos ei pitkään ole ollut uskossa. Luottamus ja usko horjuu kun joutuu koetukseen. Mutta Jumala ei anna meitä koetella yli voimiemme.
Usko asiaan
Asiapitoisuuteen uskova ei..... sillä tavalla
Välitilalta tämä tuntuukin. Kun ei kuulu siihen vanhaan todellisuuteen enää, eikä uutta ole saanut vielä rakennettua.
Kyllä, juurikin noin. Odotellaan ja rakennetaan uutta.
Mielenkiintoista, hyvin mielenkiintoista rakkaani..
Minä olen sun kaverisi. Pyritään parempaan. Ystävät täytyy valkata, ettei mene metsään ja eksy.
Vaikka olisi välillä vaikeaa, mut koko ajan tulee elämästä helpompaa. Ja iloisempaa.
Tuntee uusia positiivia tunteita.
Kaveri? Joo ohitan tämän.
❤⭐.
Ja kommentti ei ole ap:ltä. Kunpa kaikki huomaisivat mainita sen itse, vaikka anonyymeinä mennäänkin.
Itse olen 27 -vuotta ollut ns. uskovainen. Olen todennut, että ihmisen on mahdoton uskoa jos ei saa sitä lahjana.
...Mutta kannattaahan sitä kilvoitella, kun tietää totuuden.
Lahjasta sen verran että kyse lienee näkemyksestä. Usko ei liene vain sattuman kauppaa. Lahjalla tarkoittanet jotain kokemusta joka kertoo mistä on kyse ja joka antaa syyn uskoa.
Tarkoitan, että usko on mun mielestä melko haastavaa tai mahdotonta jos ei saa siihen voimaa tai kykyä. Olen niin skeptinen luonne luonnostaan, että kasvatuksesta huolimatta koen sen haastavana. Ihmeiden näkeminen voi auttaa kyllä, mutta sokeasti uskominen ts. vahva näkemys tai näkeminen niin kuin ihminen sen kokee ei ole lainkaan helppoa, vaikka itse niin haluaisikin.
Se on siis Jumalan lahja.
Kyllä ihan oikeasti uskoviakin koetellaan. Olen kokenut muutoksen, en mitään niin dramaattista kuitenkaan, että kaikki olisi yht'äkkiä aivan toisin. Jotenkaan en ymmärtänyt kommenttisi pointtia. Et kai sinä vain yritä kertoa, että uskot jotenkin "paremmin" tai "aidommin"? Eiköhän uskoontulon kokeminen ole jokaiselle hyvin henkilökohtainen tapahtuma ja kaikille erilainen. Niin ja kyllä pidän tätä lahjana ja siunauksena, vaikka niitä epäilyksen hetkiäkin on tullut. Onhan niitä tullut uskoville tiettävästi aina. Sinulla on tietysti oikeus omaan mielipiteeseesi.
Tarkoitan sitä, että toinen on helpompi manipulaation kohde kuin toinen. On ihmisiä, joihin voidaan vaikuttaa helpommin kuin toisiin.
Pointti on se, että ajattelen uskon olevan lahja, joka annetaan lapsenmielisille. Raamattu puhuu tästä.
Enkä suinkaan asetu yläpuolelle. Päinvastoin. Totean vain, että olen ollut pitkään uskossa ja näen asiat näin tällä hetkellä, tiettyjen asioiden uskominen on minulle vaikeaa, yhä vaikeampaa tuntuu olevan tällä hetkellä. Olen siksi alkanut pitää uskoa Jumalan lahjana, koska sitä ei luonnostaan minussa ole.
Lahja ja osa Jumalan käsikirjoitusta. Kun sen ymmärtää on hyvällä tiellä. Kyse on hitaasta elämisestä nopeasti liikkuvassa maailmassa.
Ehkäpä kyse ei olekaan ihmeistä sinänsä vaan oman itsemme rajallisuudesta. Nykyihminenkin tarvitsee jotain joka ohjaa ja antaa turvaa. Oman toiminnan ja rajallisuuden käsittäminen on mielestäni lähtökohta uskomiseen. Unohdamme helposti että melkein kaikessa on kyse henkimaailmojen asioista.
Ydinkysymys skeptisyyden osalta liittynee aina siihen ovatko "ihmeet" mahdollisia mutta en usko että se on edes mikään ongelma. Tätähän ei-uskovaiset usein käyttävät syynä olla uskomatta ja niin sen pitääkin olla. Eivät ihmiset tarvitse niinkään ihmeitä.
Olemme rajallisia omassa tahdossamme. Hengellisessä ulottuvuudessa sen sijaan moni asia mahdollistuu. On lohdullista että voi olla jokin mikä antaa voimaa ja suuntaviivoja. Jokin mikä on odottanut aikaansa näyttää merkityksen.
Hyvin kirjoitat.
Olen se, jonka vastausta kommentoit.
Olet todellakin oivaltanut tärkeitä asioita. helpotti suunnattomasti kun ymmärsin oman pienuuteni tässä valtavassa kuviossa, jota en tietenkään voi ymmärtää. Saan olla osa jotain, jota en joudu kuitenkaan pyörittämään. Elämäni oli tullut siihen pisteeseen, etten tiedä miten olisin siinä jatkanut. Olin elänyt ymmärtämättömänä aivan väärään suuntaan ja kummallisin keinoin elämääni ja koettelemukset tuntuivat liian rankoilta ja niiden jatkumo tuntui loputtomalta ja täysin vääjämättömältä.
Jossain kohtaa kun voimat olivat jo loppu, enkä pystynyt kuin surkuttelemaan kurjaa kohtaloani ja lohduttomasti itkemään, laskeutui ylleni rauha. Sellainen rauha, jota en ollut koskaan aikaisemmin kokenut. Jostain tuli sisimpääni uudenlainen ymmärrys, että ei tarvitse jatkaa enää sitä vanhaa polkua, nyt saan hengähtää. Ja jostain tuli uusia työkaluja, viisautta, joka ei ollut omaani, vaan tuli jostain ikäänkuin ulkopuolelta. Tunne oli voimakas.
Loputtoman kiitollinen olen muutoksesta. Voi kunpa vielä saisin pitää tämän kiitollisuuden olotilan ja pysyä oman kokoisena ja nöyränä. Huomaan, että kun saan vaikkapa täällä keskusteltua muiden kanssa, oma uskoni vahvistuu. Jumala suuruudessaan toimii myös toisten ihmisten kautta. Siunausta kaikille.
Ap
Siunausta! 💛