Tämmöinen mielipidekirjoitus oli paikallispravdassa.
Satamapäällikkö Jukka Vaahtoluoto jätti eläkkeelle siirtyessään idean Haislahteen sijoitettavasta risteilysatamasta. Eduskunnan päätöksen mukaan Saimaan kanavasulkujen pidentäminen mahdollistaa suurempien matkailija-alusten pääsemisen sisävesistölle. (Itä-Savo 16.1.).
Samassa lehdessä EU:n kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjät Sari Kaasinen ja Veera Kolehmainen kehottivat paikallista kulttuuriväkeä hyödyntämään vielä viimeiset hetket innovoidakseen uutta Saimaa ilmiö -hankkeeseen, joka pitää sisällään teemat Veden voima, Yhdistävät sillat ja Itäinen ilo.
Jo vuosikymmeniä on Savonlinnassa pyritty löytämään paikkaa uudelle ostoskeskukselle. Tila on rajallinen, koska saarilla elämme. Hyvä, että ajatus tällaisen rakentamisesta kaupunkikeskustan ulkopuolelle on haudattu: kaupungin ydinkeskustan hiljenemisen voi huomata vaikkapa Kuopiossa Matkuksen vuoksi. Toisaalta kivijalkakaupat ovat menettäneet kilpailuasemiaan verkkokaupan yleistyessä, ja siksi ostoskeskuksilta haetaan pelkkien ostosmahdollisuuksien lisäksi myös muuta, kuten elämyksiä.
Haislahden alueella nämä kaikki ajatukset olisi mahdollista yhdistää. Alueelle voisi rakentaa Saimaa-teemaisen, hevosenkengän mallisen ostoskeskuksen, joka ympäröisi Haislahtea molemmin puolin. Alueelle on nimittäin syntynyt viimevuosina paljon tyhjää tilaa mm. puretun viljasiilon, vajaakäyttöisen parkkipaikan, katujen ja Kauppalinnan rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi. Pilkkakoskenkadun ja Talvisalonkadun voisi poistaa osittain ajokäytöstä.
Uuden matkustajasataman päähän voisi sijoitella myös nykyisen ruokakauppakompleksin toisella tapaa. Samoin vastapuolella oleva nykyinen kahvila voitaisiin sijoitella osittain veden päälle. Nykyisen Kauppalinnan omistaja voisi rakennuttaa kompleksiin sopivan kauppahallin, basaarin, jossa alueen käsityöläiset ja alkutuotannon harjoittavat voisivat myydä tuotteitaan.
Näitä kaikkia ulokkeita yhdistäisivät kanavat, läpinäkyvät kävelysillat, joissa Saimaan vesi voisi virrata seinämissä ja avoimissa putouksissa. Kävelysillat voisivat toimia myös Savonlinnan taidemuseon näyttelytilana. Vesi olisi keskeinen elementti niin tilataideteoksina kuin myös sisätilojen äänielementtinä, jossa ei muuta kuuluisi.
Savonlinnan mahdollisuudet matkailun ja kulttuurin saralla ovat sen kaltaisia, mitä monessa kaupungissa voidaan vain kadehtia.
Satamapäällikkö Jukka Vaahtoluoto jätti eläkkeelle siirtyessään idean Haislahteen sijoitettavasta risteilysatamasta. Eduskunnan päätöksen mukaan Saimaan kanavasulkujen pidentäminen mahdollistaa suurempien matkailija-alusten pääsemisen sisävesistölle. (Itä-Savo 16.1.).
Samassa lehdessä EU:n kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjät Sari Kaasinen ja Veera Kolehmainen kehottivat paikallista kulttuuriväkeä hyödyntämään vielä viimeiset hetket innovoidakseen uutta Saimaa ilmiö -hankkeeseen, joka pitää sisällään teemat Veden voima, Yhdistävät sillat ja Itäinen ilo.
Jo vuosikymmeniä on Savonlinnassa pyritty löytämään paikkaa uudelle ostoskeskukselle. Tila on rajallinen, koska saarilla elämme. Hyvä, että ajatus tällaisen rakentamisesta kaupunkikeskustan ulkopuolelle on haudattu: kaupungin ydinkeskustan hiljenemisen voi huomata vaikkapa Kuopiossa Matkuksen vuoksi. Toisaalta kivijalkakaupat ovat menettäneet kilpailuasemiaan verkkokaupan yleistyessä, ja siksi ostoskeskuksilta haetaan pelkkien ostosmahdollisuuksien lisäksi myös muuta, kuten elämyksiä.
Haislahden alueella nämä kaikki ajatukset olisi mahdollista yhdistää. Alueelle voisi rakentaa Saimaa-teemaisen, hevosenkengän mallisen ostoskeskuksen, joka ympäröisi Haislahtea molemmin puolin. Alueelle on nimittäin syntynyt viimevuosina paljon tyhjää tilaa mm. puretun viljasiilon, vajaakäyttöisen parkkipaikan, katujen ja Kauppalinnan rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi. Pilkkakoskenkadun ja Talvisalonkadun voisi poistaa osittain ajokäytöstä.
Uuden matkustajasataman päähän voisi sijoitella myös nykyisen ruokakauppakompleksin toisella tapaa. Samoin vastapuolella oleva nykyinen kahvila voitaisiin sijoitella osittain veden päälle. Nykyisen Kauppalinnan omistaja voisi rakennuttaa kompleksiin sopivan kauppahallin, basaarin, jossa alueen käsityöläiset ja alkutuotannon harjoittavat voisivat myydä tuotteitaan.
Näitä kaikkia ulokkeita yhdistäisivät kanavat, läpinäkyvät kävelysillat, joissa Saimaan vesi voisi virrata seinämissä ja avoimissa putouksissa. Kävelysillat voisivat toimia myös Savonlinnan taidemuseon näyttelytilana. Vesi olisi keskeinen elementti niin tilataideteoksina kuin myös sisätilojen äänielementtinä, jossa ei muuta kuuluisi.
Savonlinnan mahdollisuudet matkailun ja kulttuurin saralla ovat sen kaltaisia, mitä monessa kaupungissa voidaan vain kadehtia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hieno ja kaikin puolin kannatettava idea. Kunnon kauppakeskus vetää asiakkaita koko maakunnasta ja vetää kaupunkimme uuteen nousuun. Lisäksi kannattaa rakentaa makeanveden akvaario, jossa kävijät saavat katsella järviemme kalakantaa ilmielävinä. Kauppakeskukseen voisi myös yhdistää padel-areenan ja keilahallin.
Eikä pidä unohtaa kahviota.
Mutta oikeasti pitäs soitetlal Jethrolle, niin saatas asiat pikaisesti liikkeelle.
Vajaampaa ideaa ei ole aikoihin nähty.
Ostoskeskusten aika on ohi ja niin on myös huvimatkailun.
Sinä et sitä tiedä etkä siitä päätä. Huvimatkailu tulee elpymään entistäkin vilkkaammaksi korona-ajan mentyä ja ostoskeskuksista tulee taas rentoutumis- ja elämyskeitaita. Kun turvavälit ovat historiaa, kaikki ottavat ilon irti oikeista fyysisistä kontakteista ja virtuaaliset jäävät unholaan.
Tosiasiahan on, että sinä et sitä tiedä, mutta useat tulevaisuutta tutkivat tahot ovat samaa mieltä kanssani. Ostoskeskuksista ei tule enää koskaan mitään vetonauloja. Varsinkaan savonlinnassa. Matkailu tulee vähenemään sitä mukaa kun hiilineutraaliustavoitteet etenee.
Matkailua tullaan vastaisuudessa tekemään juurikin luontoa suojelevasti ja puhtaimmilla aineilla kuin saastuvat bensa ja diesel.
Heh, kaikkea voi suunnitella:)