Hei!
KK Sakasseisojani on nyt 1-vuotias, ja asunut pienen ikänsä maalaismaisemissa.
Käymme päivittäin lenkillä, jonka pituus vaihtelee 1km-5km. Okei, ei siinä mitään. Koira kävele hienosti vierellä. Miksipä se vetäisi, kun asumme maalla,
mutta:
Kun kävelemme kaupungilla (emme keskustassa), tulee vastaan pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä, toisia koiria jne...
Koiramme kanssa ei voi kävellä kaupungilla, ellei matkallaan kaada vähintään yhtä ihmistä/koiraa kumoon.
Koiramme vetää kuin berhantilaisen voin, vaikka se on nuori. Vetääkö se siksi, että asiat kaupungissa ovat sille uusia (paljon ihmisiä, paljon autoja, paljon melua, paljon muita koiria)?
Miten koira oppisi siihen, että muitakin on?
Ei tunnu kivalta kävellä naama punaisena pitkin katuja, kun siinä samalla vielä muutama vastaantulija kumotaan nurin.
Koiraamme ei yksinkertaisesti jaksa pidätellä.
PS. Koirallamme on kuristuspanta
Kiitos kaikista neuvoista... Kaikkea kokeillaan.
KK Sakasseisojani on nyt 1-vuotias, ja asunut pienen ikänsä maalaismaisemissa.
Käymme päivittäin lenkillä, jonka pituus vaihtelee 1km-5km. Okei, ei siinä mitään. Koira kävele hienosti vierellä. Miksipä se vetäisi, kun asumme maalla,
mutta:
Kun kävelemme kaupungilla (emme keskustassa), tulee vastaan pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä, toisia koiria jne...
Koiramme kanssa ei voi kävellä kaupungilla, ellei matkallaan kaada vähintään yhtä ihmistä/koiraa kumoon.
Koiramme vetää kuin berhantilaisen voin, vaikka se on nuori. Vetääkö se siksi, että asiat kaupungissa ovat sille uusia (paljon ihmisiä, paljon autoja, paljon melua, paljon muita koiria)?
Miten koira oppisi siihen, että muitakin on?
Ei tunnu kivalta kävellä naama punaisena pitkin katuja, kun siinä samalla vielä muutama vastaantulija kumotaan nurin.
Koiraamme ei yksinkertaisesti jaksa pidätellä.
PS. Koirallamme on kuristuspanta
Kiitos kaikista neuvoista... Kaikkea kokeillaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Muutamia neuvoja sinulle, toivottavasti auttavat.
"Koiramme vetää kuin berhantilaisen voin, vaikka se on nuori. Vetääkö se siksi, että asiat kaupungissa ovat sille uusia (paljon ihmisiä, paljon autoja, paljon melua, paljon muita koiria)? "
Kyllä. Koirasi todennäköisesti stressaantuu uusista asioista ympärillään ollessanne kaupungilla. Oletteko käyttäneet koiraanne kaupungilla pentuna? Jos ette, se ei ole oppinut kokemaan kaupunkiympäristöä turvalliseksi ja nyt käyttäytyy kuvatun lailla.
No, peli ei ole menetetty, mutta vaatii sinulta kovasti työtä. Eli homman nimi on se, että koirasi tulisi asteittain tottua vilkkaampaan ympäristöön. Sinun kannattaisi viedä koirasi ensin vain vähä-ärsykkeiseen ympäristöön, ja jatkaa siitä pikkuhiljaa vilkkaimmille seuduille. Lisää vaikeutta harjoituksissa vain kun koirasi ei enää stressaa aiempaa harjoitusta. Kannattaa harjoitella usein samoilla paikoilla ennenkuin vaikeutat harjoitusta. Hyvän lopputuloksen saaminen saattaa kestää useitakin viikkoja koirastasi riippuen.
Et tarvitse kuristuspantaa, olethan jo huomannut ettei se auta vetämisongelmaan. Kuristuspanta voi itse asiassa pahentaa vetämistämistä. Näin se menee: koira on stressaantunut, se vetää. Panta aiheuttaa ikävän tunteen kaulassa, koira yhdistää tunteen paikkaan ja alkaa pian kokemaan lisääntyvää stressiä ja vetää edelleen. Vaihda siis panta tavalliseen!
Ei myöskään kannata kieltää koko ajan koiraa vetämisestä. Kun koira on kovin stressaantunut se ei pysty vastaanottamaan juuri mitään ja omistajan ärjyminen stressaa koiraa yhä vaan. Palkitse koira heti kun se ei vedä, älä huomioi koiraa kun se vetää!
Koiran kulkiessa nätisti maalla voitte myös harjoitella kontaktinottoa, myöhemmin kun koirasi stressi laantuu kaupungissa, tästä on hyötyä teille molemmille. Tiedätkö miten kontaktia harjoitellaan?
Tahtoisi tietää? =)
Laitat namuja kumpaakin nyrkkiin ja levität kätesi sivuille. Nosta nyrkkisi suurinpiirtein pääsi (silmiesi) korkeudelle. Voit olla aluksi vaikka kyykyssä koiran vieressä. Koirasi alkaa tuijottamaan nyrkkejäsi, ja kun se aivan sekunniksi vilkaisee naamaasi, mielellään silmiäsi, anna namu heti. Toista useita kertoja. Harjoitellessasi ole itse ihan hiljaa, vasta myöhemmin voit lisätä vihjesanan katsekontaktin ottoon. Muista toki kehua koiraa, kun se tekee oikein!
Voit vaikeuttaa harjoitusta vähitellen. Vie nyrkit kauemmaksi kasvoistasi. Kun koira oppii jujun, voit myös pidentää aikaa jonka koirasi täytyy tuijottaa silmiisi. Oikein vaikea harjoitus koirallesi on, kun pidät namua nyrkissäsi koiran kuonon edessä ja koiran täytyy silti katsoa silmiisi, ei namuun. Kontaktia voi harjoitella vaikka aina kun annat koirallesi ruokaa -koira ottaa kontaktin ja saa heti ruoan.
Vihdoin, kun koirasi on oppinut kontaktinoton, voit harjoitella sitä esim. koiran seuratessa sinua. Aluksi riittää ihan muutama, yksikin, askel. Tästä harjoituksesta on hyötyä aina kun haluat kiinnittää koirasi huomion itseesi. Onnea!
... ja eikun reenaamaan... =)
Meillä on samaa ongelmaa, joten olen toiminut juuri niin kuin edellisen vastauksen antaja sinuakin neuvoi.
Vaihda panta, kuristuspanta ei toimi.
Se on aivan totta. Nahkapanta ehdottomasti parempi. Samoin tavallinen hihna, ei se flexijuttu.
Ota herkkuja mukaan, ei arkinappeja. Seisoskelette kadun reunassa, ei ihan vilkkaammassa paikassa ja sanot PAIKKA tai ISTU tai mitä sitten haluatkin käyttää. Annat vaikkapa lihapullan/nakinpalasen tai mitä sitten käytätkin herkkuna, ja PIDÄT HUOLEN ETTÄ KOIRA NÄKEE KUN HAUKOTTELET. Pidä silmiäsi puoliummessa, haukottele, nuoleskele huuliasi äläkä katso koiraan.
Esittämäsi eleet on koirien kielellä rauhoittavia. Olet myös hyvin rauhallinen. Seisoskelette vain.
Jossain vaiheessa tunnet vedon hieman löystyvän. juttelet koiralle hölöpölöä monotoniseen ääneen, vaikkapa tyyliin: Onpas täällä paljon väkeä. Jäädääs tähän vähä katteleen. Hohhoijaa kun ramaseekin.
Kävelette askeleen, pari, toistat kuvion.
Kun teidän läheltä joku menee ohi, käännät koiran huomion itseesi päin ja sanot vaikka näin: Katotaas mitä täältä taskusta löytyy? Olisko lihapullia? Ai katso kun hyviä pullia, mitäs jos istut. Istu. Hyvä, noin, ota pulla.
Jos koira siitä huolimatta pomppaa/vetää ohittajaa kohti, sanot vaan tiukasti OHI. Toistat sanaa monesti. Ja sen verran tiukasti, että se tajuaa että nyt ei menny sen käytös ihan hyvin.
Kyllä se siitä oppii. Vie vaan ikuisuudelta tuntuvan ajan.
Meillä tätä on nyt harjoiteltu jo kuukauden päivät. En uskalla vielä ajatellakaan että menisin Hesan keskustaan... Edessä sekin kuitenkin on.
Tilanteessa kun makupalat ei enää auta ja voimat eivät riitä,niin tässä yksi pakote mitä koira varmasti tottelee..
Eli omatekoiset valjaat ; pistät koiran hihnan (hihna kaulapannassa normaalisti kiinni) vatsan alta ja pujotat sen käsilenkistä läpi. Tästä pitäisi tulla eräänlainen "lenksu" tai solmu koiran lantion ympärille eli talutat koiraa peräpäästä. Tarkoituksena siis on että normaali kädensija säätelee kiristystä ja sinä pidät kiinni suurinpiirtein hihnan keskiväliin muodostuvasta suuremmasta lenkistä. Pakote on sen verran suuri että koira ei pysty käyttämään takapään voimia ja pysyy siis hallinnassa. Tämä ei siis ole koulutusmuoto vaan eräs tapa mitä voi käyttää kun voimat (hermot) todellakin loppuvat =) Tarkempi selitys mahdollinen, joskin vaatii aivotyötä ja lepoa. Onnea yritykselle!
..koiralle ei enää ulkona makupalat maistu, niin koira on silloin erittäin stressaantunut. Miksi pitäisi sellaisessa tilanteessa käyttää pakotteita? Ok, pakote toimii hetken. Koira lopettaa mahdollisesti vetämisen, mutta kun pakote eli tässä tapauksessa talutinlenkki otetaan pois, jatkaa se edelleen vetämistä. Katosiko koiran stressi minnekään? Ei, vaan mahdollisesti jopa lisääntyi.
Ainoa pysyvä muutos käyttäytymiseen on opettaa koiralle, ettei uutta paikka tarvitse pelätä tai stressaantua siitä. Siinä auttaa asteittainen totuttaminen uuteen tilanteeseen.
Onko se sitten parempi vaihtoehto että ihmiset ja koirat ovat kumossa kun ei jaksa enää pidellä kiinni?
Totta kai koira on stressaantunut, mutta auttaako sekään asiaa että ohjaajalla menee täysin hermot kun ei pysty koiraa hallitsemaan?
Mainitsin mielestäni että tämä ei ole koulutuskeino vaan hetken apu kun voimat todellakin loppuvat koiran kiinni pitämiseen..
Pointti oli se että ohjaaja saa sen pienen hetken lepotauon,että jaksaa taas yrittää eteenpäin.
...mutta tosi työlästä. Helpommalla pääsee, kun ostaa kunnon valjaat. Ei poista tietenkään ongelmaa, mutta koiraa on helpompi käsitellä. Ei tarvitse niin paljon voimaa käyttää akuuteissa tilanteissa, ja on tietenkin kaulaystävällinen vaihtoehto.
Kyllä ne koirat oppivat vähitellen, kun itse jaksaa sinnikkäästi keksiä keinoja, kuinka saisi koiran rauhoittumaan kaikkien uusien äänien, hajujen ja näköhavaintojen aikana. Oma iso koiranikin oli pari vuotiaaksi asti kuin sekopää - nyt 10 vuotisena itse rauhallisuus, mitä monet ihailevat.
Aivan, sanoitkin että talutinlenkki on vain hetken apu. Mutta, minusta siitä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä aloittajan ongelmassa. Kuten ensimmäisestä viestistä kävi ilmi, koira osaa jo kulkea hyvin normaaleissa tilanteissa. Koira vetää vain kun uusi paikka, äänet tai hajut stressaavat sitä liikaa. Kun aloitetaan muokkaamaan koiran käyttäytymistä on ensin vältettävä menemästä paikkoin, jotka selvästi kiihdyttävät koiraa. Pitää aloittaa hiljaisista paikoista ja vähitellen harjoitusta vaikeuttaen. Mihin siis talutinlenkkiä edes tarvitaan, koska koulutuksen alussa ei pidä mennä sellaisiin paikkoihin joissa sekä omistajan että koiran hermo kiristyy. Asteittaisen etenemisen idea on siinä, ettei missään vaiheessa ylitetä koiran stressin sietokykyä niin että se alkaa vetämään.
Aloittajalle vielä sanoisin, että jos sopivan harjoitteluohjelman tekeminen tuntuu liian vaativalta, kannattaa kääntyä koiraterapeutin puoleen.
Kyllä vedonestovaljaista on mielestäni iso apu tässä tapauksessa. Edellä olevia sinänsä hyvin päteviä koulutusmenetelmiä käyttäen veto saadaan varmasti kärsivällisellä koulutuksella ajan kanssa loppumaan. Keskustelun aloittajalla on kuitenkin nimenomaan akuutti tarve saada veto loppumaan (koira kaataa kaupungissa ihmisiä ja toisia koiria)ja tähän tarkoitukseen vedonestovaljaat ovat paras apu. Koira, joka omistajan hallitsematta kaataa ihmisiä kun aiheuttaa aikamoista koirakriittisyyttä josta kaikki koiranomistajat saavat osansa...
en lukenut kaikkia vastauksia, joten en tiedä mitä sinulle on jo vinkkastu, mutta kehoittaisin sinua kokeilemaan kainalovaljaita toiselta nimeltään vedonestovaljaat. jos et jaksa koiraa pidellä, täytyy sinulla olla jokin apuväline, että saat sen pysymään hanskassa. toki koulutusta, mutta kyllä tiukassa tilanteessakin sinun tulee hallita koira oli se koulutettu tai ei. yksi apu on myös kuonopanta.
Mulla on lk ss ja on havaittavissa samoja ongelmia.. Se on vaan tosiasia että saksanseisojat vetävät aika lailla (olin juuri eilen kuuntelemassa luentoa jossa juttelin muiden saksanseisojien omistajien kanssa asiasta), varsinkin nuorina.. Sen poisopettaminen on aika homma. Meillä koira vetää pääasiassa sen takia että se pelkää vilskettä (liikaa ihmisiä, pyörät ja rullaluistelijat on pelottavia). Muutettiin äsken pienemmältä paikkakunnalta suureen kaupunkiin. Ennen koira käveli nätisti, mutta ei enää. Voin lohdutella että kyllä edistystä on jo tapahtunut - ennen esim. autot oli pelottavia, mutta ei enää.. Myös yksittäisten ihmisten ohittaminen sujuu hyvin - isot lapsilaumat tms on vielä pelottavaa.
Saksanseisojille suositellaan puolikuristavaa tai kuristavaa pantaa (itse en tykkää puolikuristavasta sen takia että koira pääse siitä helposti pois) ja nahkaista hihnaa - ei missään nimessä flexiä.
Meillä ihmisten ja pyörien ohi mennään käskyllä "ohita" nami kehu. Jos koira vetää pysähdy ja jatka matkaa vasta kun se ei enää vedä. Harjoittele tätä ensin rauhallisella paikalla, sitten vilkkaamalla. Käske koiran pysähtyä aina ennen suojatietä. Ylitätte tien vasta sun käskystä. Tärkeätä on että pysyt itse rauhallisena.