Kasvot ikkunan takana voisivat olla sinun -
takanani liikkuva hahmo muodostaa päälleni synkän varjon.
Te ette minuun voi vaikuttaa,
sillä kaikkea mielellään ei voi edes lemmenkuningatar valloittaa.
Käsi kaulallani voisi olla sinun,
kuristaisitpa minut, minä vain toivon,
mutta eiväthän satuhahmotkaan oikeasti piirissä pyöri,
haaveilijan elämästä taitaa tulla työni.
Hiuksesi laskeutuvat minuun,
leikannut on ne pois, tekijä veriteon.
Monta käärmettä voisi tanssia nuotion tulessa.
Monta synkkää tarinaa minun mielikuvissa.
Kukaan ei voi sinun kauneutta peittää,
olet valo minun pimeään.
Eikä maailmasta voi kylmempää
kukaan löytää tähän lämpimään.
Kaikkien öitten, kaikki synkät varjot,
minut ovat saaneet ikkunoitten oudot hahmot.
Veren tekijällä voi ehkä olla isoin sydän,
mutta ei ole mieli sama rakkauden näkijän.
Olisiko vielä yksinäisempää,
jos pimessä sohisi joka nyrkin lyömää.
Mahtaisiko mieli pahan ontua,
vastustaisiko notkuvia raivoja ?
Pelkoa ei saa pahalla varoittaa,
se harhailemaan saisi liian paljon tuskaa.
Veitsikö minun mieltäni haavoitti,
päivä ja musta yö taas ohitseni sohaisi.
Monta, monta mielikuvaa,
ympäri pyörii ja palaa mustaan.
Ei lemmengoljatti pahinkaan,
saa sinua mielestäni unohtumaan.
takanani liikkuva hahmo muodostaa päälleni synkän varjon.
Te ette minuun voi vaikuttaa,
sillä kaikkea mielellään ei voi edes lemmenkuningatar valloittaa.
Käsi kaulallani voisi olla sinun,
kuristaisitpa minut, minä vain toivon,
mutta eiväthän satuhahmotkaan oikeasti piirissä pyöri,
haaveilijan elämästä taitaa tulla työni.
Hiuksesi laskeutuvat minuun,
leikannut on ne pois, tekijä veriteon.
Monta käärmettä voisi tanssia nuotion tulessa.
Monta synkkää tarinaa minun mielikuvissa.
Kukaan ei voi sinun kauneutta peittää,
olet valo minun pimeään.
Eikä maailmasta voi kylmempää
kukaan löytää tähän lämpimään.
Kaikkien öitten, kaikki synkät varjot,
minut ovat saaneet ikkunoitten oudot hahmot.
Veren tekijällä voi ehkä olla isoin sydän,
mutta ei ole mieli sama rakkauden näkijän.
Olisiko vielä yksinäisempää,
jos pimessä sohisi joka nyrkin lyömää.
Mahtaisiko mieli pahan ontua,
vastustaisiko notkuvia raivoja ?
Pelkoa ei saa pahalla varoittaa,
se harhailemaan saisi liian paljon tuskaa.
Veitsikö minun mieltäni haavoitti,
päivä ja musta yö taas ohitseni sohaisi.
Monta, monta mielikuvaa,
ympäri pyörii ja palaa mustaan.
Ei lemmengoljatti pahinkaan,
saa sinua mielestäni unohtumaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.