Tiedät, että olen romantikko.
Tässä biisissä on jotain yltiökaunista minuun korviini lauseessa "siinä sängyn laidalla, kun me kerran suudeltiin, aina uskoin ihmeisiin". Vaikka tämä biisi ei ehkä muutoin sovellu sinuun ja minuun. Laitan sen kuitenkin.
https://youtu.be/PI8s1NpI18E
No joo. Kuumottelivathan poskeni silloin useinkin. Ehkä joskus nykyäänkin. Nykyään lähinnä mietin, mikä aika kuusta on kierron suhteen vai onko muutoin vaan kuuma😉
Vanha kansa sanoo, että joku aattelee, kun poskia kuumottaa.
Ensirakkauteni kanssa se oli ihmeellistä, ihan tuosta vaan posket alkoivat kuumottaa ja lehahtivat jopa punaisiksi, sitten hän soitti tms.
Myöhemmin, suhteessa sinuun, en ole pitänyt sitä niin ihmeellisenä, tavallaan se oli jo niin tuttua ja normia ja jotenkin selvää, että tietenkin sinä elämäni rakkaus, tunnut lämpönä sydämessäni ja poskillakin. Aika ajoin, useinkin jopa polttavana kuumeena. Ihon alla. Sielussa. Kerran katoit mua niin, että punastuin. Sulla nyt vaan on sellainen vaikutus. Kaiken sen jälkeen, sait mut punastumaan.
En kehdannut lisätä hörhöpisteitä, silloin kun vielä. Onneksi et tuntenut mua parikymppisenä, silloin vasta hörhö olinkin. Tai hippi. Hylly oli täynnä kaiken maailman hörhökirjoja, nyttemmin olen suurimman osan hävittänyt tai myynyt. Osan salaisuuksistani kätken itseeni.
Viimeksi tilasin Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen, siinä ei ole mitään hörhöä, se on surullisinta maailman historiaa, ehkä en edes pysty lukemaan, mutta se on yksi aarteistani, kulunut kirja antikvariaatista. Kerran elämä oli niin raskasta, että luin vain iltasanomia.
Nykyään jopa minä pyrin enemmän loogiseen ajatteluun. Aina se ei onnistu. Rakkaudessa etenkään. Kaiken logiikan mukaan me emme olisi ikinä tavanneetkaan. Tiedäthän. Siis treffattu.
Tässä biisissä on jotain yltiökaunista minuun korviini lauseessa "siinä sängyn laidalla, kun me kerran suudeltiin, aina uskoin ihmeisiin". Vaikka tämä biisi ei ehkä muutoin sovellu sinuun ja minuun. Laitan sen kuitenkin.
https://youtu.be/PI8s1NpI18E
No joo. Kuumottelivathan poskeni silloin useinkin. Ehkä joskus nykyäänkin. Nykyään lähinnä mietin, mikä aika kuusta on kierron suhteen vai onko muutoin vaan kuuma😉
Vanha kansa sanoo, että joku aattelee, kun poskia kuumottaa.
Ensirakkauteni kanssa se oli ihmeellistä, ihan tuosta vaan posket alkoivat kuumottaa ja lehahtivat jopa punaisiksi, sitten hän soitti tms.
Myöhemmin, suhteessa sinuun, en ole pitänyt sitä niin ihmeellisenä, tavallaan se oli jo niin tuttua ja normia ja jotenkin selvää, että tietenkin sinä elämäni rakkaus, tunnut lämpönä sydämessäni ja poskillakin. Aika ajoin, useinkin jopa polttavana kuumeena. Ihon alla. Sielussa. Kerran katoit mua niin, että punastuin. Sulla nyt vaan on sellainen vaikutus. Kaiken sen jälkeen, sait mut punastumaan.
En kehdannut lisätä hörhöpisteitä, silloin kun vielä. Onneksi et tuntenut mua parikymppisenä, silloin vasta hörhö olinkin. Tai hippi. Hylly oli täynnä kaiken maailman hörhökirjoja, nyttemmin olen suurimman osan hävittänyt tai myynyt. Osan salaisuuksistani kätken itseeni.
Viimeksi tilasin Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen, siinä ei ole mitään hörhöä, se on surullisinta maailman historiaa, ehkä en edes pysty lukemaan, mutta se on yksi aarteistani, kulunut kirja antikvariaatista. Kerran elämä oli niin raskasta, että luin vain iltasanomia.
Nykyään jopa minä pyrin enemmän loogiseen ajatteluun. Aina se ei onnistu. Rakkaudessa etenkään. Kaiken logiikan mukaan me emme olisi ikinä tavanneetkaan. Tiedäthän. Siis treffattu.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllä olen sitä milloin hoitoon?
Jos koet tuon trollimiähen naiseksi tai tutuksi naiseksi, niin heti kun olet valmis
Saatko orgasmeja tuosta häiriköinnistä? Miten sulla normielämässä sujuu sosiaalinen kanssakäyminen? Onko haastavaa?
Riippuu kenen kanssa kanssakäymisestä puhutaan. Pääsääntöisesti sujuu hyvin, poikkeuksiakin on. Lämmin kiitos huolenpidosta, rakastan johdattelevia kysymyksiä.
Et älyllä loista?
Ole hyvä!
https://youtu.be/xsQS90g9-G0
Sinun linjasi alkaa monotonisoitua samantahtisesti niiden (provo) kirjoitusten kanssa, joilla itseäsi suggeroit.
Sun kannattais hakeutua hoitoon. En ole aloitaja.
Ei siis oikeita treffejä?
Vaan muutta tavattu, useinkin, vaan siitäkin aikaa kulunut?
Useatkin oikeat treffit. Loogisesti ajateltuna niin ei ois pitänyt käydä.
-aloittaja
Tuli tunne että kirjoittaja yrittää esittää jotain kultturelliä muttei oikein ole sitä. Tuo biisi on yksi inhokeistani. 😊
Minä en ainakaan ole kultturelli, vaan ronski ja sopimaton, mutta kulttuuria se on alakulttuurikin. Itse en avaa trollin linkkejä, sillä sillä on varmasti paska musamaku.
Ei kappalee huonokaan ole :)
Kylläpä oli kaunista ja koskettavaa ❤️
Kiitos.
-aloittaja
Ja kyllä, aloittajan pitää olla todellinen romantikko, kun tuota kaunista tekstiä tuottaa 🥰 Tuollainen
todella koskettaa minua, syvästi koskettaakin. Tuota kappaletta on tullut kuunneltua ja pidän kyllä juurikin kyseisestä lauseesta 🥰
Kuulostat epätodelliselta.
Ei tuo sloitusteksti nyt mitenkään erityisen kaunis ole. 😀
Onhan se hienon kuuloinen biisi, mutta sanoma lopulta sellainen, että saa ihmisen surulliseksi ja huonovointiseksi, jos samaistuu laulajan tuntoihin.
Totta.
-aloittaja
Ohi aiheen, mutta hassua, miten kuulostat kirjoitustyylisi puolesta aivan eräältä, jonka kanssa viestittelin oikein antoisasti tuossa pari päivää. Liekö sattumaa.
Täysin sattumaa, mitä muutakaan?
En ole henkilö, jonka kanssa viestittelit. Ehkä tyylini ei ole kovin persoonallinen.
-Aloittaja
Ei kovin moni minusta kirjoita tuollaiseen - miten sen nyt sanoisi? - lauserakenteeltaan leikkisästi töksähtelevään tyyliin. Pidän siitä. Tällaisesta. Vaikka sattumaa onkin.
Se on minun tietoinen tyyli, kyllä.
-aloittaja