Mitä mieltä veneen rungon kosteusmittauksesta? Ja entäpä sitten kun tulos on kaikkea muuta kuin kuiva?
kosteusmittaus
comfortina
179317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kosteusmittaus ei merkitse mitään, jos mittaaja ei ole ammattilainen, joka kokemuksella pystyy kertomaan onko aihetta toimenpiteisiin ja määrittelee samalla työn suuruuden.
Ammattilaisia on vähän, mittaajia paljon.
Joo-o...mutta eikö mikä tahansa mittaaja/mittari anna suuntaa antavaa viestiä ja kenties aiheen tilata se pätevä mittaaja.Mistäs muuten sellaisen löytää?
kävi, kun rakenteesta ei tiedetty tarpeeksi.
Pohjan epoksit piti uusia, ja mittaaja tuli kosteusmittareineen paikalle. Mittari meni ääriasentoon ja mittaja sanoi, että runko on niin märkä muutamasta kohdasta, että se täytyy kuivata koneellisesti.
Vene oli sisällä hallissa ja ympärille rakennettiin teltta. Rakennuskonevuokraamosta vuokrasimme absorptiokuivurin, jonka piti imeä kaikki kosteus teltan sisältä ja tietysti rungosta.
Viikon kuluttua mittaus osoitti vielä täyttä kosteutta taas joillakin alueilla. Kuivaus jatkui. Taas viikon kuluttua mitattiin. Mittari näytti samoja arvoja.
Minua alkoi epäilyttää. Mittari oli kuitenkin testattu ja kunnossa.
Sitten selvisi, että rungossa on metallivahvikkeita, jotka antavat kosteusmittauksessa täydet kosteusarvot?
Laminaatti oli kuitenkin kuiva. Hyvin on pysynyt epoksit ja myrkyt.
Että ennen mittausta täytyy tietää monta asiaa, ettei käy niinkuin meillä. Lisäkustannuksia tuli aikalailla.
Jos kertoisit missäpäin suomea vaikutat, niin olisi helpompi arvata lähin ammattilainen.
Voisit kysellä vakuutusyhtiöiden valtuuttamista lujitemuovikorjaamoista. Helsingistä vaikka Lindgreenin Jokelta.
Mistä löysit märkää?
Jos rungossa on oikeasti kosteutta, pelkkä kuivaaminenkaan ei aina riitä. Pinta pitäisi tutkia osmoosivaurion varalta ja avatata mahdollisesti kuituun saakka. Sitten lukuisia huuhteluita makealla vedellä ja kuivaamisia, jotta kaikki väkevä osmoosirakkuloiden neste saadaan rakenteesta pois.
Ei itse mittari mitään kerro. Se mittaa vain materiaalin suhteellista kapasitanssia.
Pitää siis tietää mikä kulloinkin on normaalinäyttämä, eikä naapuri vene suinkaan kerro normaalitasoa.
Jos nyt välttämättä haluaa mittailla, niin etsi poikkeamia eri kohtien välillä. Varalaita ja pohja antavat sitten eri tuloksia.
Finnboatin sivuilta löytyy venetarkastajia jotka varmasti osaavat mitata jos on tarvis. Hyvämaineinen vakuutusyhtiöiden valtuuttama telakka osaa varmasti myös auttaa.
Kannattaa kääntyä sellaisten ammattilaisten puoleen jotka tekevät ammatikseen nimenomaan veneen korjauksia ja kosteusmittauksia. Rakennusten kosteuskartoittajat eivät varmaankaan tunne vene ja lasikuitu asioita niin hyvin.
Vesilinjan alapuopuoleinen osa lähes kokonaisuudessaan,noin puoli metriä vesilinjan yläpuolelta melkein koko veneen pituudelta, kansirakenteet olivat kuivat.Kaikki läpiviennit, samoin peräsin.Ammattilainen suoritti mittauksen,totesi, että Suomessa kumma kyllä suhtaudutaan kovin vähätellen kosteusasioihin, usein vene vaihtaa jopa omistajaa edellisen tietäessä tulevasta remontista..Toisin on kuulemma mm. Hollannissa.
Lasikuituveneessä on aina kosteutta veden alapuolisissa osissa, vaikka vene olisi kuinka hyvin gelcoatattu ja primeroitu. Osa kosteudesta tulee tiivistymisen myötä veneen sisäpuolelta, kun vesi on viileämpää kuin ilma ja runko jäähtyy sisältä ja vesi tiivistyy sisältä laminaatin pintaan ja osa imeytyy kuidun pintakerrokseen. tyypillinen esimerkki tuossa yläpuolella: "ammattilainen" mittaa metallirakenteen kosteudeksi ja kallis ja turha kuivatus tehty.
kosteutta?
Onko pinnassa vaurioita, jotka antavat aihetta epäillä ylimääräistä kosteutta?
Kosteusmittarin kanssa saadaan helposti aikaan enemmän hysteriaa kuin mitään muuta.
Amatööri ja kosteusmittari on pelästyttävä yhdistelmä.
Olen ollut kaksikymmentä vuotta katsastajana, mutta en lähde kosteusmittarin kanssa heilumaan ilman selkeätä epäilystä vauriosta.
Minulla on pientä rakkulaa, halkaisija 3-5mm, lähinnä lähellä peräsintä pohjassa. Nämä näkyvät lähinnä syksyisin noston aikoihin, keväällä ei enää.
Tästä huolestuneena pyysin pääkaupunkiseudulla yhtä venekorjauksen ammattilaista mittaamaan. Arvot olivat 10-25 luokkaa, ja hän kyllä huomautti että lähellä metalliosia tulokset eivät ole luotettavia. Kysyin toimenpidesuositusta, ja sanoi että riippuu - mikäli vene itsellä vielä 10 vuotta, niin voisi korjata pitkän kaavan mukaan. 5000 EUR häneltä. Tai jos myyn lähivuosina, niin ei tarvitse tehdä mitään. Kuulemma arvot lähempänä 35 ovat pahoja. Teimme juuri tämän kalibroinnin: naapurivene näytti 10-15 arvoja :)
Lopuksi sanoi että voidaan keväällä mitata uudelleen, josko olisi kuivunut.
Mitähän sitä tekisi?
Tossa pitäs poistaa gelkkari pinnasta, kuivatella ja huuhtoa kunnolla useaan kertaan ja lopuksi maalata muutama pahsu kerros esim. hempelin hard protektia pohjaan. Muodostaa vettäläpäisemättämän kerroksen. Sitten vain light primerit ja myrkyt.
Perustatko toimenpidesuosituksesi siihen, että silmillä näkyy rakkuloita vai siihen, että mittari näytti jotain lukua?
Ja auttaako jos gelcoattia ei ota pois, vaan vain maalit?
Sekä että. Jos rakkuloita näkyy, on osmoosi jo kunnolla vauhdissa.
Osmoosissa syntyvissä rakkuloissa on hapanta nestettä. Happamuusero imee lisää kosteutta rakenteeseen ja rakkulat suurenevat. Suositeltu korjaustoimenpide on pinnan avaaminen ja happamuuden huuhtelu pois rakenteesta ja kuivaus. Avattua pohjaa siis pestään useaan kertaan makealla vedellä, jotta jäämät saadan pois. Pesujen välillä pohjan annetaan kuivua. Lopuksi vettä pitävä pinnoitus, primerit ja myrkyt. Esim. Hempelin high protect muodostaa useaan kertaan maalattuna riittävän pinnotteen ja kunnon kosteussulun. Muutama Light primerilla vedetty kerros tehostaa suojaa ja tekee myrkylle hyvän tartuntapinnan.
Jos olisin itse ostamassa vanhaa purjevenettä, niin teettäisin kosteusmittauksen veneen rugosta ja kansirakenteista.
Rungon kosteusvaurio tai osmoosi on melko helppo todeta, mutta kansirakenteet monesti unohtuvat. Lähes kaikkien matkaveneiden kansirakenteet ovat kerrosrakenteisia ja niissä on lukemattomia läpivientejä (kaidetolpat, helat, valot luukut ym.) ei tarvitse olla montakaan huonosti tehtyä liitosta niin vettä kulkeutuu kannen väliin. suljettu rakenne kuivuu todella huonosti ja vesi kulkeutuu kanne välissä mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Kanne korjaaminen on hankalaa ja kallista.
Mm. Comfortiinan rustit menevät kannen läpi ja niitä on todella hankala saada tiiviiksi, joten niiden ympärys on hyvä tarkastaa. Comfortiinan rakenne ei muutenkaan ole mitenkään korjausystävällinen, joten mielummin kannattaa tutkia hieman tarkemmin kuin ostaa sika säkissä. Vaikka Rutsalaiset veneet ovat melko hyvässä maineessa niin melko paljon on osmoosi ja ns. näkkileipäveneitä.
Lasikuidun mittaukseen on olemassa hyvä mittari "Tramex Skipper". Sellaisia käyttää ainakin korjaamot ja venetarkastajat...
Mitä se tarkoittaa?
VItun ammattilaiset. Jos haluat välttämättä päästä painajaisista, tilaa sooda/hiekkapuhallus loppukesästä pohjaan. Anna kuivua talven ja vedä keväällä 1-kerros epoksimaalia pintaan. Sen jälkeen kolojen paikkaus epoksikitillä. Ja lopuksi 2-3 kierrosta epoksimaalia päälle myrkyt. Avot. Mä oon purjehtinut 30 vuotta ja rakentanut 6 lasikuitulaminaattipurjevenettä itse. Suomessa ei ole pääsääntöisesti lasikuituruttoa nähty ollenkaan. Niin ja pienet kolot gelcoatissa puhalluksen jälkeen ovat airingin aiheuttamaa, eli kuplia jotka ovat syntyneet gelcoatin levitysvaiheessa. Lasikuituveneen rungossa on aina kosteutta, oli sitten uusi ta vanha paatti. Veneliikkeen mies kyllä kauhistelee aina kaikkea jotta saa säikyteltyä veneenomistajan turhiin remontteihin. Ja ei tartte olle Hemppeliä! Voi olla Tikkurilaa tai Internationalia. Kaikilta valmistajilta löytyy hyviä maaleja. Jos se on veden alle suunniteltu maali ja merkki on yleisesti tunnettu niin maali on hyvää.