Kertokaapas, voiko karttoja tutkimalla mistään päätellä miten tiheästi merenpohjaa on kullakin alueella luodattu? Olettaisin, että ainakin siellä missä on piirretty syvyyskäyriä, on myös luodattu paljon tiheämpään kuin mitä karttaan on lukemia merkitty - tuskin käyriä tyhjästä nyhjäistään.
Toinen juttu mitä ihmettelen on kivien merkinnät. Peruskartassa on monia kiviä mitä merikartassa ei, ja toisinpäin. Onko kyse tiedonkulun puutteesta vai vai erilaisista merkitsemistavoista - tulkinnoista mikä on kivi ja mikä ei. Joskus joku sanoi että uusissa kartoissa on kaikki alle kahden metrin matalat merkitty kiviksi - silti sieltä löytyy syvyysmerkintöjä tyyliin 0,7 eikä mitään kiven merkkiä. Mitähän ovat meinanneet?
Toinen juttu mitä ihmettelen on kivien merkinnät. Peruskartassa on monia kiviä mitä merikartassa ei, ja toisinpäin. Onko kyse tiedonkulun puutteesta vai vai erilaisista merkitsemistavoista - tulkinnoista mikä on kivi ja mikä ei. Joskus joku sanoi että uusissa kartoissa on kaikki alle kahden metrin matalat merkitty kiviksi - silti sieltä löytyy syvyysmerkintöjä tyyliin 0,7 eikä mitään kiven merkkiä. Mitähän ovat meinanneet?
Vastaukset 11
Vanhimmat
saattavat oll melko suuria ( /- 1m, seuraa uutisia). Tästä syystä ei ole kovin järkevää merkata matalikon syvyydeksi 0.2 m; merkataan se syvyys jolloin se useimmiten pysyy veden alla (normaalivesipinta).
Samasta syystä kivet merkataan eri suurennuuksissa eri tavalla. Jos suuressa (korjaan: pienessä mittakaavassa. merkataan että kivi on vedenpinnassa se käytännössä aina tietää (koska avomerellä jopa tyyneellä ilmalla aina käy puolen metrin korkuinen aallokko) että kiven ympärillä on tyrskyjä vaikka se muodollisesti on puoli metriä veden pinnan alapuolella.
Aina merkinnät kuitenkin tarkoittavat samaa: siellä on kari, älä kaivaa vertaa nenästäsi, pysy loitolla!
.....nämä kartta-asiat käydään riittävän seikkaperäisesti läpi.
Ei sielläkään kaikkea ehditä opiskelemaan.
...kylläkin.
"Kertokaapas, voiko karttoja tutkimalla mistään päätellä miten tiheästi merenpohjaa on kullakin alueella luodattu?"
Uusissa sinisissä kartoissa (ainakin CD-mallissa, paperisia en vielä omista) on olemassa kartat joissa kartta-alue jaetaan kolmeen eri kategoriaan: A luokka on parhaiten tutkittu ja C-luokassa saattaa esiintyä pahojakin virheitä. Yleensä väylien lähellä on luotauksia tehty tiheästi ja ovat siten A-luokassa.
"Toinen juttu mitä ihmettelen on kivien merkinnät. Peruskartassa on monia kiviä mitä merikartassa ei, ja toisinpäin."
Käsitykseni: Merikortit perustuu vain vanhoihin venäläisiin luotauksiin ja sen jälkeen MKH:n tekemiin luotauksiin. Maakartat jotka nykyään tehdään ilmakuvien perusteella voivat sisältää lisäinformaatiota, mutta ei sitä tietoa voi ottaa merikortteihin, joita käytetään matkustajalaivojen navigointiin.
"sieltä löytyy syvyysmerkintöjä tyyliin 0,7 eikä mitään kiven merkkiä."
No jos syvyys on merkitty, niin miksi sitä kiven merkkiä enää lisätä sotkemaan luettavuutta.
Miksi merkitä kiveksi sellaista matalaa, joka ei erityisesti erotu ympäristöstään? Uusiin ("sinisiin") merikortteihin liittyy tarkkuusluokitus (A/B/C), joka kertoo, miten luottavainen syvyystietojen suhteen voi olla. On syytä muistaa, että merikartat on tehty lähinnä kaupallisen liikenteen tarpeisiin ja siksi ne ovat erittäin väyläkeskeisiä. Peruslähtökohta on, että merkityillä väylillä MKL takaa syvyystietojen luotettavuuden, kaikkialla muualla ne ovat vain viitteellisiä ja siellä ajellaan omalla vastuulla.
Lisäksi pitää muistaa, että peruskartat ja merikartat ovat aivan eri instanssien valmistamia. Ensinmainittujen tukena käytetään paljolti ilmakuvausta. Se paljastaa usein kiviä, jotka eivät ole luotauksissa löytyneet; tyypillisesti ne kivet ovat kuitenkin paikoissa, joita MKL ei katso tarpeelliseksikaan luotailla, koska ne ovat väylien ulkopuolella.
Minulla on sellainen käsitys, että MKL ei juurikaan oma-aloitteisesti mittaile yhtään mitään väylien (tai suunniteltujen väylien) ulkopuolella, mutta resurssien mukaan kyllä tarkistaa esim. veneilijöiltä tulleet ilmoitukset.
Kyllä MKL mittaa myös väylien ulkopuolelta. Olen ostanut dataa eräästä järvestä. Koko alue oli mitattu matalikoita lukuunottamatta 20-40 m linjajaolla alle 10 m pistevälillä ja matalikkojen ympäristöt tarkemmin.
Nuo mitat pitävät aika tarkkaan paikkansa.
Niissä kiven merkeissä on kyllä säästelty... Kävin syksyllä hakemassa yhden veneen pois kiveltä (kivikosta), joka on ollut merkittynä vanhoihin (vihreisiin) karttoihin muttei enää uusiin (sinisiin). Kivi tuntui olevan olemassa...
Paikka on paikallisten tiedossa alueena, jonne ei kannata mennä lähitienoillekaan. Karttaan se oli merkitty 2,0-2,7m:n matalaksi. Ko. veneen syväys oli noin 1,0 metriä ja hinausta valmistellessamme pelastusaluksen kaiku kävi 0,7 metrissä.
Tilanne on hiukan kiusallinen, koska kiviä tosiaan ihan tarkoituksella puuttuu kartoista.
Itse ajoin kivelle viime kesänä kohdassa, jossa 5 m väylä menee kahden saaren välistä (leveys 200-300 m) ehkä 30-50 m rannasta ja n. 100 m väyläviivasta. Tiesin kiven olemassaolon, mutta vauhtia oli alle 1 kn ja kisa käynnissä...
Ko. kivi löytyi yhdestä 80-luvun kartasta, muttei vanhemmasta eikä uudemmista. Ilmeisesti poistettu "selkeyden vuoksi", koska on lähes suoraan linjan jatkeen alla ja toki melko lähellä rantaa.
Pistää toki hieman miettimään miten uskaltaa luovia/oikoa väylien reunamilla.
Merikarttojahan ei saa kuka tahtojaan piirrellä, eikä edes korjailla olemassaolevia kuin omiin tarpeisiin. Mittaustieto perustuu tsaarinaikaisiin luotauksiin, hyvin ovat tehneet silloin! Valitettavasti tuon jälkeen on ollut sotia, ja tietyin paikoin on vieläkin jäljellä tarkoituksella (vihollista?) harhaanjohtavia merkintöjä.
Luulisi että nykytekniikalla olisi yksinkertaista kuvata Suomen vesialueet satelliitista, yhdistää vaikkapa muutamia satoja eri aikoihin kuvattuja otoksia, ja tämän perusteella voisi piirtää tarkat kartat veneilyn tarvitsemilta syvyyksiltä (alle 3 tai 5 metriä) joissa näkyisi jokainen matalikko ja kivi.
Mutta luulen militäärien pitävän hommaa niin hyvin hanskassa, että tuota ei lähitulevaisuudessa tapahdu (huolimatta siitä että "vihollisella" on täysi mahdollisuus tehdä tuon tyyppinen kartoitus, valtakunnanrajoista piittaamatta)
...tietämään, milloin oli mitattu ja miksi (ts. onko ko. paikka jotenkin yleisesti liikuttu)? Käsitykseni on edelleenkin se, että MKL:n toimintatapa eroaa merkittävästi Maanmittaushallituksen (tai mikä hitto se nykyään nimeltään liekään) vastaavasta juuri siinä, että jälkimmäinen periaatteessa kartoittaa samalla tavalla tiheään asutut seudut ja kenenkään kulkemattomat peräkorvet. MKL:n painopiste (nimensä, MerenKULKUlaitos mukaisesti) on liikkumiseen käytetyissä vesialueissa ja siten luonnollisesti erityisesti väylissä. Resurssitkin ovat rajalliset, joten heidän taktiikkansa ei ole mitata yhtäläisesti jokaista lahdelmaa Virolahdelta Kemiin. Toisaalta erityisesti järvialueilla lienee vähän niinkin, että jos kalusto yleensä tuodaan paikalle, niin suunnilleen samoilla kustannuksilla kannattaa sitten mitata mahdollisimman kattavasti.