Olenko tulossa hulluksi?

Oon 16v poika ja minulla on jo kuukauden ajan ollut jotain pahasti vialla. Kaikki se alkoi yhtenä iltana, kun tulin tyhjään taloomme. Istuin olohuoneen sohvalle, otin lähes kaikki vaatteet pois ja aioin ottaa vaan rennosti. Kuulin kuitenkin lähes välittömästi ulko-ovelta rapinaa. Ihan kuin joku kääntäisi avainta lukossa. Menin katsomaan, mutta ovella ei ollut ketään eikä sille mennyt minun jalanjälkien lisäksi muita. Päättelin kuitenkin, että talo vain elää omaa elämäänsä ja painuin huoneeseeni. Seuraava tapaus oli jo heti seuraavana päivänä taas kotona. Aloin kuulemaan sellaista kuisketta mistä en kuitenkaan saanut selvää vaan kuulosti kuin monta ihmistä olisi kuiskineet yhtä aikaa. Sitten kuulin, kun ulko-ovi kävi. Tai niin luulin. Taaskaan kukaan ei ollut tullut eikä lähtenyt. Olen monesti nyt kuullut, kun ovikello soi vaikka kukaan ei sielä ole, olen nähnyt sivusilmällä tummia hahmoja välillä paikasta riippumatta, olen kuullut puhelimeni soivan ja vasta avattuani suojakannen tajunnut ettei kukaan soita ja olen myös monta kertaa kuullut, kun äiti tai isä kutsuu minua nimeltä ja olen mennyt kysymään mitä asiaa ja he ovat olleet ihan ihmeissään. Uusina ongelmina on nyt se, että tunnen välillä kuin joku koskisi minua. Esim saatan herätä ravisteluun kesken unien ja sitten se epäselvä kuiskiminen saattaa alkaa. Olen myös saanut unihalvauksen nyt monta kertaa. Viimeisimmän tänä yönä. Painajaiset ovat vaivanneet jo kauemmin kuin nämä muut. Yritän tämän takia olla mahdollisimman paljon ihmisten läheisyydessä. Esim teen juoksulenkkejä meluisten teiden varsilla sillä silloin kuulen vain ne äänet jotka ovat todellisia ja ne ei todelliset jää pois. Vietän aikaani myös kauppakeskuksissa joissa riittää melua ja ihmisiä. Tuntuu, että meidän talossa on pahinta olla. Sielä olen usein yksin omassa huoneessani jolta on pitkä matka muille huoneille. Hiljaisuudessa, yksin, pelkästään oman pään sisäiset äänet seuranani. Välillä kuulen vessan vetämisen joka sekään ei ole todellinen sillä tiedän etteivät vanhemmat ole kotona. Kuulen kaikenlaisia elämisen ääniä talosta jotka eivät ole todellisia. Aivan kuin entiset asukkaat eläisivät täälä yhä vaikka ainakin osa heistä on varmasti jo ajat sitten kuollut. Minun suvussa esiintyy skitsofreniaa, mutta en halua vielä uskoa, että mulla se on. Mitä tää on? Mulla on koulussa paineita, mutta pyrin kaikin käytettävissä olevin keinoin niitä laskemaan. En ole koulukiusattu, mutta en suosittukaan. Elämäni on mielestäni aika normaalia. Vanhemmillani on myös kaikki hyvin ja en keksi mitään mikä tän vois aiheuttaa. Olemme suht köyhiä siitä huolimatta, että meillä on oma talo ja auto eikä ne kumpikaan ole parhaasta päästä. Ensin ajattelin oireiden johtuvan jostain kasvustosta talossa, mutta kunto tutkimuksessa vuodelta 2019 ei mainita mitään mistään homeesta tai vastaavasta joten sekin mahdollisuus voidaan sulkea pois. Vanhemmat vaan sanoo tämän olevan stressiä. Minulla on myös nykyään jonkinlaisia pelkotiloja mitä ei ennen. Esim omassa huoneessani on kauan ollut yhden äidin tunteman taiteilijan tekemä taulu seinällä jossa on kuva minusta. Tämä taulu alkoi aiheuttaa jotain pelkotiloja joten otin sen pois ja vein vielä kellariin. Pidän nykyään myös huoneeni ovea kiinni sillä yleisimmät paikat joissa hahmoja näen on juuri käytävä oven toisella puolella. Ainut syy tälle minkä keksin on viime kesäinen moka. Kaaduin pyörällä ja löin pääni asfalttiin. Taju meni ja palasi vasta ambulanssissa jonka joku oli soittanut. Ehkä siitä jäi jokin vaurio aivoihin. En tiedä mihin tämä mun tila vielä johtaa. Menetänkö joskus mielenterveyteni kokonaan? Onko minun tulevaisuus hullujen huoneella? Näitä kysymyksiä hoen mielessäni joka päivä. Minulla ei ole ketään jolle puhua. Tyttöystäväkin jätti jo vähän päälle kolme vuotta sitten. Olin just ennen näiden hulluuksien alkua alkanut pitkästä aikaa tuntemaan elämän elämisen arvoiseksi ja uskoin, että minulla on mahdollisuus nyt uuden osoitteen ja koulun myötä rakentaa elämäni paremmaksi. Myöhemmin perustaa perhe ja mennä töihin. Kaikki nämä suunnitelmat saattavat nyt jäädä toteuttamatta jos en parane.