Surullisin mielin olen lukennut tällä palstalla käytävää keskustelua lavatanssijoista. Suomalainen kateus on ehtymätön luonnovara, josta purkautuu mitä eriskummallisimpia tunteenpurkauksia. Ennenvanhaa kateus sai ihmiset toimimaan tavoitteelisemmin jotta olisi säilytty henkissä ja saatu kohotettua omaa elintasoa. Tämä näkyy esimerkiksi pohjalaisessa rakennuskulttuurissa. Osan tämän palstan kirjoittajien kateus purkautuu syyttelynä tanssinharrastajia kohtaa. Ei ole viitsitty ottaa asioista selvää vaan omaa tanssi osaamattomuutta/tietämättömyyttä yritetään paikata syyttelemällä tanssinharrastajia, jotka useat kuitenkin jakavat tietämystään ja kokemustaan muille aivan ilmaiseksi. Tanssinharrastajien vaikuttimena on kuitenkin ollut suomalaisen monipuolisen lavatanssikulttuurin pitäminen voimissaan sekä sen kehittäminen.
Kateellissävytteisten tunteenpurkausten asemasta pitäisi kuitenkin osata ottaa analyyttisemmin kantaa itseään painavaa asiaa, jotta päästäisiin niinsanoakseni asian ytimeen. Ymmärrän täysin että itsensä tuntee muita kehnommaksi katsellessa enemmän harjoitelleiden parien tanssimista. Mutta tämä tanssi ei ole itseltä pois. Lavalla voi tanssia kaikesta huolimatta omalla tavallaan kunhan vaan huomio muutkin tanssijat. Ei kukaan kadullakaan kävelle tarkoituksella toista päin.
Oma arvomaailmani kulminoituu toisten arvostamiseen ei arviointiin. Muiden tanssitaidon tai tavan arviointi ilman positiivista vaikutinta on hedelmätöntä. Samoin omaa tanssitaitoa ei kannata arvioida muiden taitoon nähden. Aina löytyy lahjakkaampia ja enemmmän harjoitelleilta. Sen sijaan suosittelen omien rajojen etsintää tanssin sarallakin. Muutoinkin elämässä kannattaa kokeilla kaikkea uutta ja elää täysipainoisesti jotta itsetuntemus kasvaisi. Eipä sitten vanhainkodissa tarvitse murehtia elämätöntä elämää.
Lavatanssikulttuurin alamäki alkoi jo 60-luvulla pop- ja diskomusiikin vallatessa nuorison sydämmen. Nuorisolle alkoi tulla muitakin kohtauspaikkoja kuin tanssilavat. Suuntaus on ollut luonollinen ja nähdäkseni se on jo ohi. Enää nuoriso ei "synny" lavatanssimaailmaan. He ohjautuvat kaveriporukoissa diskojen asiakkaiksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on nähty että enemissämäärin osa nuorisosta/varhaisaikuisista on löytänyt lavatansseista itselleen vapaa-ajanvietto tavan. Ilmiölle on kaksi vaikutinta, nuorempien/varhaisaikuisia kiinnostavien valovoimaisten artistien/orkesteriden tulo lavamaailmaan sekä "uuden tyylisten" (vaikkakin vanhoja) tanssien rantautuminen Suomeen. Nämä tanssit ovat tulleet lähinnä tanssiseurojen/koulujen kautta yleiseen tietoisuuteen. Mielenkiintoista on että näiden lisäksi samat henkilöt ovat kiinnostuneet myös perinteisimmistä suomalaisista lavatansseista. Lavatanssiseuroja on perustettu aivan viime vuosina ympäri Suomea. Siis seuroja joiden opetuksen runko on perinteisissä lavatansseissa; foksi,valssi, humppa ja tango. En voi nähdä tätä asiaa mitenkään negatiivisena ajatellen lavatanssien tulevaisuutta. Mutta tästä huolimatta uskon että tanssilavojen kuolema jatkuu vanhemman ikäluokan siirtyessä autuaamille tanssimaille. Uusia lavatansseissa kävijöitä ei tällä arvomaailmalla saada.
Kateellissävytteisten tunteenpurkausten asemasta pitäisi kuitenkin osata ottaa analyyttisemmin kantaa itseään painavaa asiaa, jotta päästäisiin niinsanoakseni asian ytimeen. Ymmärrän täysin että itsensä tuntee muita kehnommaksi katsellessa enemmän harjoitelleiden parien tanssimista. Mutta tämä tanssi ei ole itseltä pois. Lavalla voi tanssia kaikesta huolimatta omalla tavallaan kunhan vaan huomio muutkin tanssijat. Ei kukaan kadullakaan kävelle tarkoituksella toista päin.
Oma arvomaailmani kulminoituu toisten arvostamiseen ei arviointiin. Muiden tanssitaidon tai tavan arviointi ilman positiivista vaikutinta on hedelmätöntä. Samoin omaa tanssitaitoa ei kannata arvioida muiden taitoon nähden. Aina löytyy lahjakkaampia ja enemmmän harjoitelleilta. Sen sijaan suosittelen omien rajojen etsintää tanssin sarallakin. Muutoinkin elämässä kannattaa kokeilla kaikkea uutta ja elää täysipainoisesti jotta itsetuntemus kasvaisi. Eipä sitten vanhainkodissa tarvitse murehtia elämätöntä elämää.
Lavatanssikulttuurin alamäki alkoi jo 60-luvulla pop- ja diskomusiikin vallatessa nuorison sydämmen. Nuorisolle alkoi tulla muitakin kohtauspaikkoja kuin tanssilavat. Suuntaus on ollut luonollinen ja nähdäkseni se on jo ohi. Enää nuoriso ei "synny" lavatanssimaailmaan. He ohjautuvat kaveriporukoissa diskojen asiakkaiksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on nähty että enemissämäärin osa nuorisosta/varhaisaikuisista on löytänyt lavatansseista itselleen vapaa-ajanvietto tavan. Ilmiölle on kaksi vaikutinta, nuorempien/varhaisaikuisia kiinnostavien valovoimaisten artistien/orkesteriden tulo lavamaailmaan sekä "uuden tyylisten" (vaikkakin vanhoja) tanssien rantautuminen Suomeen. Nämä tanssit ovat tulleet lähinnä tanssiseurojen/koulujen kautta yleiseen tietoisuuteen. Mielenkiintoista on että näiden lisäksi samat henkilöt ovat kiinnostuneet myös perinteisimmistä suomalaisista lavatansseista. Lavatanssiseuroja on perustettu aivan viime vuosina ympäri Suomea. Siis seuroja joiden opetuksen runko on perinteisissä lavatansseissa; foksi,valssi, humppa ja tango. En voi nähdä tätä asiaa mitenkään negatiivisena ajatellen lavatanssien tulevaisuutta. Mutta tästä huolimatta uskon että tanssilavojen kuolema jatkuu vanhemman ikäluokan siirtyessä autuaamille tanssimaille. Uusia lavatansseissa kävijöitä ei tällä arvomaailmalla saada.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vaikka tossa oli paljon asiaakin,niin olen kyllä sitä mieltä,että ne muutamat nuoret,mitä on saatu lavoille,ei tanssikulttuuria pelasta.Viimeisen kymmenen vuoden aikana tanssimusiikkikulttuuri on romahtanut aika merkittävästi niin lavojen,kuin ravintoloidenkin suhteen.Monissa tanssiravintoloissa oli jo 90-luvulla ohjeistus bändeille mitä saa soittaa.Vaikka väki toivoi humppaa/jenkkaa,oli bändin noudatettava ravintolan linjaa ja pysyttävä uudemmassa iskelmässä ja popissa.Työtilaisuuksia ei ole enää kuin kourallinen aikaisempaan nähden näissä perinteisissä kuvioissa.Muutama kärkisolisti kiertää aktiivisesti,muut bändit lähinnä satunnaisesti.Ns aktiivitanssijoiden määrä on kyllä kasvanut,mutta ne on sen verran pieni ryhmä,ettei ne pysty pitämään tätä kulttuuria yllä.Taitaa muutaman vuoden sisällä loppua koko homma...
Luin hieman huolimattomasti aloittajan tekstin.
Siis mitä sä oikein yritit sanoa tolla selvityksellä ??
Tyhmyyden edessä on Jumalakin voimaton.
Siis lukutaitokin - ei jakseta, ei viitsitä lukea yhtään pitempää tekstiä, ja niin menee luetun ymmärtäminenkin.
Aamun lehtien mukaan luova luokka on Suomessa supistunut edelleen. Suomi on kuin laiska kissa, jonka suuhun hiiret on kannettava. Kuvaus ei voisi olla parempi.
Täällä keskustelupalstalla se ilmenee niin, että henkisessä köyhyydessä ja fyysisessä laiskuudessa makaavat kissat ärsyyntyvät siitä, kun jokin liikkuu niiden edessä. Sen kimppuun pitää hyökätä.
Luova luokka, siis se, joka suhtautuu muutoksiin myönteisesti ja hakee niillä parempaa kaikilla elämänalueilla, on kyllästynyt tähän ilmapiiriin ja siirtyy toimimaan sinne, missä ei ole laiskoja kissoja vaan paremmasta elämästä kiinnostuneita tiikereitä.
Laiskat kissat jäävät ihmettelemään, minne velttojen ihmisten pohjoismainen hyvinvointivaltio katoaa.
Yritin sanoa että käykää mielipiteenvaihtoa rakentavassa sävyssä. Keskustelun avaaminen toista ivaamalla johtaa vastaavaan reaktioon, joka on hyödytöntä ja jopa turmiollista, niinkuin Pia M sen osuvasti esiin toi.
Uskoisin kirjoitukseni jo saavuttaneen tarkoituksensa. Ainakin sen jälkeen on tullut hyvin laadittuja kirjoituksia.
Nyt kun lavatanssit on taas uudelleen suosiossa, niin järjestäjillä elää mielessä huoli suosion kestosta.
Tanssien järjestäminen on aina riski.
Viime vuosina on tullut valitettavasti esiin ilmiö, jossa nämä tanssikursseja käyneet taidoiltaan tavallista sunnuntaitanssijaa paremmat henkilöt tahtomattaan tai tahtoen saavat aikaan sen, ettei tavallinen väki enään viitsi/uskalla käydä tanssimassa.
Tämä yhdistelmä on monen pienen tanssipaikan järjestäjän painajainen.
Ennen lipputuloista suurin osa tuli näistä sunnuntaitanssijoita jotka tulivat tapaamaan tuttuja, kuuntelemaan musiikkia ja "hiihtelemään" sen tahdissa.
Nyt kun joukkoon on tullut muutamia paremmin osaavia enemmän tilaa vaativia tanssi etiketistä kynsin ja hampain kiinni pitäviä tanssijoita, niin nämä sunnuntai tanssijat kokevat olevansa väärässä paikassa ja silloin ei lippukassa kilise.
En usko että kukaan "pinssiläinen" tahallaan haluaa vähentää tansseissa kävijöiden määrää, mutta tahattomuuskin voi sen tehdä.
Tälläkin seutukunnalla muutama lava ilmeiseti sulkee ovensa tämän vuoden jälkeen, koska viime vuosi oli tappiollinen ja juuri siksi, ettei ihmiset viihtyneet kun tätä tanssin etikettiopetusta pyrittiin tuuppimalla ja tehokkaalla mulkoilulla, kyynärpäillä yms heille väkisin opettamaan.
Ryysytär kysyi, mistä tilaa sunnuntaitanssijoille. Ei se, että ihmiset oppivat tanssimaan taitavammin, merkitse sitä, että tilaa olisi jotenkin vähemmän tanssia. Lavojen tanssivalikoima on vainmonipuolistunut, eikä tilan ahtautta suinkaan auta se, että ihmisten tanssitaito kehittyy.
Kursseilla kyllä opetetaan lavakäyttäytymistä, toisten huomioimista jopa askeleen pituudesta alkaen. opetetään, että jos on ruuhkaa, ei miehet tanssi selkä menosuuntaan. Opetetaan kiertosuuntia, kerrotaan, missä tulee kädenalitansseja tanssia. yleensä kaikkia asioita maan ja taivaan väliltä, kuinka kanssasisaret ja veljet lavoilla huomioidaan.
"Opetetaan kiertosuuntia, kerrotaan, missä tulee kädenalitansseja tanssia. yleensä kaikkia asioita maan ja taivaan väliltä, kuinka kanssasisaret ja veljet lavoilla huomioidaan."
Kysymys olikin lähinnä siitä, onko näillä kurssin käynneillä oikeus opettaa "voimakeinoin" tavalliselle laahustajalle näitä oppeja.
Usein tämä "sunnuntai-tanssija" ryhmä äänestää jaloillaan ja ei tule.
Tästä taas seuraa monelle järjestäjälle taloudellinen kaaos ja tanssit loppuu.
Ei tietenkään ole oikeutta voimakeinoin opettaa. Eiköhän meidän kaikkien tulisi huomioida toiset ollaan sitten saatu oppia tai ei. Valitettavasti meitä on joka lähtöön. Siihen en usko, että lavatanssit ovat kuolemassa, käsitykseni mukaan suosio on kovassa kasvussa.
Lavoille tulisikin asettaa tanssietiketti, kiertosuunnat ym. selkeästi näkyviin. monissa paikoissa näin on tehtykin.
Suvaitsevaisuutta me kaikki tarvitsemme lisää.
Toi voimakeinojen käytöstä syyttäminen on tosi tehokasta syyllistämistä. Kun vaan keräät lisää energiaa moiseen niin varmasti tulosta syntyy. Ei tollaselle ihan tarkoituksellisesti itseään altista. Kyllä tanssitaitoisemmat ymmärtää ja tekee tilaa meille sunnuntailaahustajille. Jos ei niin kovennat otteita.
.."Lavoille tulisikin asettaa tanssietiketti, kiertosuunnat ym. selkeästi näkyviin. monissa paikoissa näin on tehtykin."..
Siis kuitenkin halutaan asettaa sunnuntai-tanssijoille säännöt oikein luettavaksi.
Niillä lavoilla joissa olen syystä tai toisesta itse ollut hiihtamässä, ei ole "pinssiläisiä" kuin 2 - 3 paria (tunnen pinssin ja se on minulle useasti jopa näytettykin), siitä huolimatta nämä parit "taidoillaan" saavat ihmiset hermostumaan.
Viime kesänä sattui muutaman kerran niin, että saatuaan riittävän monta kertaa kyynärpään ohimoon ja selkäänsä, usea sellainen pari joka on käynyt lavalla 10 vuosia päätti ettei enään tule.
Jos näitä päättäjiä on monta niin lava saa lyödä lapun luukulle.
Lisäksi nämä muutamat "pinssiparit" työllistivät järjestäjiä suunnattomasti, milloin lattia oli liukas, milloin vesi oli lämmintä, milloin tanssilattialla oli pimeää .. siis mikään ei koskaan ollut hyvin ..
"Viime vuosina on tullut valitettavasti esiin ilmiö, jossa nämä tanssikursseja käyneet taidoiltaan tavallista sunnuntaitanssijaa paremmat henkilöt tahtomattaan tai tahtoen saavat aikaan sen, ettei tavallinen väki enään viitsi/uskalla käydä tanssimassa."
Surullista. Mikähän meitä suomalaisia oikein vaivaa? Tunnemme itsemme huonommiksi ihmisiksi jos joku tekee jonkun asian toisella lailla?
Olisiko ratkaisu tanssipaikoille muka se että kaikki tanssisivat samalla tavalla, ettei kukaan voisi vertailla itseään toisiin? Silloin ei kenekään tarvitsisi tuntea itseään huonommaksi eikä kadehtia? Tämäkö pelastaisi lavatanssit?
Enpä usko. Totta on se että kaikki olemme vastuussa siitä kuinka lavalla käyttäydymme mutta toisten tunteista emme voi olla vastuullisia!
ei siellä missäänlue, että erikseen sunnuntaitanssijoille säännöt. Koskee myös pinssiläisiä ja sit näitä tanssiseuralaisia-kaikkia! Onko se hirveä asia, jos jossakin on kerrottu vaikka normaali kiertosuunta?
"Viime kesänä sattui muutaman kerran niin, että saatuaan riittävän monta kertaa kyynärpään ohimoon ja selkäänsä, usea sellainen pari joka on käynyt lavalla 10 vuosia päätti ettei enään tule."
Ruuhkaisella lavalla tulee aina osumia, sitä ei voi välttää. Mutta yrität ilmeisesti väittää, että kolhuja aiheuttivat vain ja ainoastaan "pinssiläiset"? Hieman on vaikea uskoa, että niitä eivät ketkään muut aiheuttaneet!
Suomi on täynnä viihtyisiä tanssipaikkoja ja hyviä, mutta ei niin kuuluisia orkestereita. Jos ruuhka tuottaa tuskaa, miksi mennä juuri sinne ruuhkaisimmalle lavalle jonkun "tähden" esiintyessä?
"Siis kuitenkin halutaan asettaa sunnuntai-tanssijoille säännöt oikein luettavaksi."
Kaikille. Olisiko yhteisistä pelisäännöistä jotain haittaa?
Toisaalta peräät sujuvuutta tanssilattialle mutta toisaalta kuitenkin vastustat yhteisten pelisääntöjen muodostamista?
...törmännyt yhteenkään pinssiläiseen, joka olisi yrittänyt voimakeinoin tai tehostetusti opettaa tanssitaitoa huonommin osaajille. Kyllä he sitä pyynnöstä opettavat antaen tilaa myös nk. sunnuntaitanssijoille. Itse en kuulu pinssiläisiin!
Minu ihmetyttää se,että kaikki "hyvät tanssijat" yhdistetään välittömästi tanssi.netin pinssin käyttäjiin. Asia ei todellakaan ole näin. Niistä ihmisistä keiden kanssa tulee eniten tanssittua (toki tanssin uusienkin kasvojen kanssa) tanssi-illan aikana en tiedä yhdenkään omistavan ko. merkkiä.Pidän heitä kuitenkin hyvinä tanssijoina. Kyseinen merkki (pinssi) on niin pieni,ettei se heti silmiin osukkaan,varsinkin lähekkäin tanssittavien kappaleiden tai nopean jiven aikana.Minä menen tanssimaan,en kyttäämään pinssejä. Itsekin kirjoitan kyseiselle palstalle omistamatta kuitenkaan pinssiä.Olenko tällöin pinssiläinen vai en?
Se,kuinka taitoa selvästi kadehditaan,hämmästyttää. Taitavien tanssijoiden pitäisi siis mennä jonnekkin omiin tiloihin tanssimaan ja antaa "sunnuntai"-tanssijoiden olla lavoilla. Hyvin luultavasti tällainen saisi aikaan sen,että Suomi24:ssa käytäisiin keskustelua kuinka hyvät tanssijat eristäytyvät ja näin ollen nostavat paremmuutensa jalustalle. Ikinä ei varmasti päästä tyydyttävään ratkaisuun.
Miksei tanssija voi olla hyvä?Itse ainakin uskallan tanssia varmemmin kun osaan askeleet. Lavoille en uskaltautunut ennenkuin osasin valssin,foksin ja humpan perusaskeleet.Kun taitavammat miehet hakivat,opin ikäänkuin itsestään lisää. Oppiminen ei kuitenkaan ikinä lopu,tanssilajeja on sen verran monta ja tyylejä yhtä monta kuin on miehiä.
Kaikki me toivonmukaan tulemme lavoille tanssimaan. Miksi emme sitten tanssi,vaan arvostelemme muita ja varsinkin itseämme parempia tanssijoita. Olisikohan tässä aika katsoa peiliin? Kateus on kavala tauti,mutta aina voi oppia yhtä hyväksi,ellei paremmaksi.Tanssikursseja- ja kouluja on tarjolla ainakin Pirkanmaalla kiitettävästi. Ja jos ei haluta oppia lisää,niin älkäämme kuitenkaan kadehtiko niitä ketkä haluavat.
Minua hiukan ihmetyttää puheet lavatanssikulttuurin kuolemisesta.Ainakin sillä tanssikoululla,jossa itse käyn,ovat alkeiskurssit aina runsaslukuisia eikä siellä ole pelkästään vanhoja miehiä. Kyllä nuoriakin on runsainluvuin.Esimerkiksi sattumalta minun opiskeluryhmässäni (lukiossa) on tyttö joka myös harrastaa tanssia.Usein sitten keskustelemmekin tanssi-illan annosta.Tanssi-ystäväpiirini kuuluu samanikäisistä aina päälle 60-vuotiaisiin.Suurin osa on alle kolmekymppisiä.
Mutta asiallisemmalla keskustelulla antaisimme itsestämme myös paremman kuvan kuin mitä nyt nämä keskutelut nyt antavat.