Maan muoto Occamin partaveitsellä

"refraktio ja perspektiivi taivuttelevat valoa niin että kaikki näyttää toimivan kuten maapallolla"

Maapallon muoto tai liike ei näy eikä tunnu missään asiassa.
Asiat siis toimii nimenomaan kuin maa olisi litteä vaikka sen väitetään olevan pallo. Ainoastaan osa taivaan ilmiöistä selittyisi kivasti pallokosmologialla, mutta suurimmaksi osaksi ne avaruushöpinät on aivan uskomatonta science fictionia, johon ainakaan oma uskoni ei riitä.

Luotan ennemmin omiin havaintoihin, esim. mainitsemani virtaava puro toimii mittakaavassa johon ei liity maan kaareutumista. Purot on helppo nähdä jokien pienoismalleina. En ole koskaan nähnyt pallon pinnalla toimivaa puroa. Pelkkiä litteän maan virtauksia vain.

Meille ei myöskään ole mahdollista nähdä maapallon kaareutuvaa reunaa horisontissa x- akselilla. Toisethan sanoo että lentokoneesta näkyy sellainen, toiset että hävittäjästä. Olisi helppo perustella ne turhiksi luuloiksi, mutta onneksi minun ei enää tarvitse, koska maailman tunnetuin astrofyysikko Neil DeGrasse Tyson esitelmöi muutama vuosi sitten, ettei edes Red Bullin järjestämä laskuvarjohyppy stratosfääristä 39 km korkeudesta ole tarpeeksi korkealla siihen että maapallon kaarevuus voisi erottua niin lähellä maapallon pintaa. "That stuff is flat" oli muistaakseni hänen sanamuotonsa vaikka palloon toki uskoo. Ja mielenkiintoisesti kuvat kaarevuudesta siinä Red Bullin tempauksessa oli hänen mukaansa vain kameran linssin tekemää harhaa. Vain astronautit, joita vuosien varrella on kerrottu olevan yhteensä vain noin 500, voisivat nähdä onko horisontti kaartunut. Kaikille meille muille that stuff is flat.

Myöskään horisontin y-akselia tarkkailemalla ei selviä että Maa olisi pallo, vaan kaukaisista näkymistä puhuttaessa unohdetaan usein joko koko se maan pallomaisuus, tai sitten refraktio otataan niin itsestäänselvyytenä ettei ehkä edes huomata milloin näkyvyys muuttuu geometrian näkökulmasta mahdottomuudeksi johon on vain keksitty jokin selitys josta on tieteellisyys kaukana.

Kuuntelin radiosta merisäätä, ja siinä kerrottiin 50km näkyvyydestä aivan kuin meressä ei olisi sillä matkalla 196 metrin syvyistä kaarta. Geometrisesti, niin kaukaa ei pitäisi näkyä mitään alle 159m korkuista asiaa jos katselukorkeus olisi 2m. Jos katselukorkeuden nostaa kymmeneen metriin, niin luku putoaa 118 metriin, mutta siinäkin on korkeutta reippaasti yli puolet enemmän kuin suomen korkeimmassa majakassa, Bengtskärissä, jonka tiedoissa myöskin ilmoitettiin näkyvyyksiä joiden ei kuuluisi olla geometrisesti mahdollisia vaikka katselukorkeutta nostaisi huimasti ylöspäin.

Kirkkaalla ilmalla voimme myös zoomailla Helsingistä Tallinnan rannikkoa niin että ihan talot näkyy, vaikka maapallossa matkalla pitäisi olla puolen kilometrin syvyydeltä kaarevuutta. Kaikki ei siis näytä että maa olisi pallo, vaan pikemminkin päinvastoin.

Polariz- kirjoitti:

"refraktio ja perspektiivi taivuttelevat valoa niin että kaikki näyttää toimivan kuten maapallolla"

Maapallon muoto tai liike ei näy eikä tunnu missään asiassa.
Asiat siis toimii nimenomaan kuin maa olisi litteä vaikka sen väitetään olevan pallo. Ainoastaan osa taivaan ilmiöistä selittyisi kivasti pallokosmologialla, mutta suurimmaksi osaksi ne avaruushöpinät on aivan uskomatonta science fictionia, johon ainakaan oma uskoni ei riitä.

Luotan ennemmin omiin havaintoihin, esim. mainitsemani virtaava puro toimii mittakaavassa johon ei liity maan kaareutumista. Purot on helppo nähdä jokien pienoismalleina. En ole koskaan nähnyt pallon pinnalla toimivaa puroa. Pelkkiä litteän maan virtauksia vain.

Meille ei myöskään ole mahdollista nähdä maapallon kaareutuvaa reunaa horisontissa x- akselilla. Toisethan sanoo että lentokoneesta näkyy sellainen, toiset että hävittäjästä. Olisi helppo perustella ne turhiksi luuloiksi, mutta onneksi minun ei enää tarvitse, koska maailman tunnetuin astrofyysikko Neil DeGrasse Tyson esitelmöi muutama vuosi sitten, ettei edes Red Bullin järjestämä laskuvarjohyppy stratosfääristä 39 km korkeudesta ole tarpeeksi korkealla siihen että maapallon kaarevuus voisi erottua niin lähellä maapallon pintaa. "That stuff is flat" oli muistaakseni hänen sanamuotonsa vaikka palloon toki uskoo. Ja mielenkiintoisesti kuvat kaarevuudesta siinä Red Bullin tempauksessa oli hänen mukaansa vain kameran linssin tekemää harhaa. Vain astronautit, joita vuosien varrella on kerrottu olevan yhteensä vain noin 500, voisivat nähdä onko horisontti kaartunut. Kaikille meille muille that stuff is flat.

Myöskään horisontin y-akselia tarkkailemalla ei selviä että Maa olisi pallo, vaan kaukaisista näkymistä puhuttaessa unohdetaan usein joko koko se maan pallomaisuus, tai sitten refraktio otataan niin itsestäänselvyytenä ettei ehkä edes huomata milloin näkyvyys muuttuu geometrian näkökulmasta mahdottomuudeksi johon on vain keksitty jokin selitys josta on tieteellisyys kaukana.

Kuuntelin radiosta merisäätä, ja siinä kerrottiin 50km näkyvyydestä aivan kuin meressä ei olisi sillä matkalla 196 metrin syvyistä kaarta. Geometrisesti, niin kaukaa ei pitäisi näkyä mitään alle 159m korkuista asiaa jos katselukorkeus olisi 2m. Jos katselukorkeuden nostaa kymmeneen metriin, niin luku putoaa 118 metriin, mutta siinäkin on korkeutta reippaasti yli puolet enemmän kuin suomen korkeimmassa majakassa, Bengtskärissä, jonka tiedoissa myöskin ilmoitettiin näkyvyyksiä joiden ei kuuluisi olla geometrisesti mahdollisia vaikka katselukorkeutta nostaisi huimasti ylöspäin.

Kirkkaalla ilmalla voimme myös zoomailla Helsingistä Tallinnan rannikkoa niin että ihan talot näkyy, vaikka maapallossa matkalla pitäisi olla puolen kilometrin syvyydeltä kaarevuutta. Kaikki ei siis näytä että maa olisi pallo, vaan pikemminkin päinvastoin.

Lue lisää

"Kirkkaalla ilmalla voimme myös zoomailla Helsingistä Tallinnan rannikkoa niin että ihan talot näkyy"

Näin Internetin aikana meillä on sanonta, "Kuva tai asia ei ole totta".

En ole vielä tähän mennessä saanut yhtään kuvaa joissa Tallinnan sataman talot ja laivat näkyvät Suokista.

Polariz- kirjoitti:

"refraktio ja perspektiivi taivuttelevat valoa niin että kaikki näyttää toimivan kuten maapallolla"

Maapallon muoto tai liike ei näy eikä tunnu missään asiassa.
Asiat siis toimii nimenomaan kuin maa olisi litteä vaikka sen väitetään olevan pallo. Ainoastaan osa taivaan ilmiöistä selittyisi kivasti pallokosmologialla, mutta suurimmaksi osaksi ne avaruushöpinät on aivan uskomatonta science fictionia, johon ainakaan oma uskoni ei riitä.

Luotan ennemmin omiin havaintoihin, esim. mainitsemani virtaava puro toimii mittakaavassa johon ei liity maan kaareutumista. Purot on helppo nähdä jokien pienoismalleina. En ole koskaan nähnyt pallon pinnalla toimivaa puroa. Pelkkiä litteän maan virtauksia vain.

Meille ei myöskään ole mahdollista nähdä maapallon kaareutuvaa reunaa horisontissa x- akselilla. Toisethan sanoo että lentokoneesta näkyy sellainen, toiset että hävittäjästä. Olisi helppo perustella ne turhiksi luuloiksi, mutta onneksi minun ei enää tarvitse, koska maailman tunnetuin astrofyysikko Neil DeGrasse Tyson esitelmöi muutama vuosi sitten, ettei edes Red Bullin järjestämä laskuvarjohyppy stratosfääristä 39 km korkeudesta ole tarpeeksi korkealla siihen että maapallon kaarevuus voisi erottua niin lähellä maapallon pintaa. "That stuff is flat" oli muistaakseni hänen sanamuotonsa vaikka palloon toki uskoo. Ja mielenkiintoisesti kuvat kaarevuudesta siinä Red Bullin tempauksessa oli hänen mukaansa vain kameran linssin tekemää harhaa. Vain astronautit, joita vuosien varrella on kerrottu olevan yhteensä vain noin 500, voisivat nähdä onko horisontti kaartunut. Kaikille meille muille that stuff is flat.

Myöskään horisontin y-akselia tarkkailemalla ei selviä että Maa olisi pallo, vaan kaukaisista näkymistä puhuttaessa unohdetaan usein joko koko se maan pallomaisuus, tai sitten refraktio otataan niin itsestäänselvyytenä ettei ehkä edes huomata milloin näkyvyys muuttuu geometrian näkökulmasta mahdottomuudeksi johon on vain keksitty jokin selitys josta on tieteellisyys kaukana.

Kuuntelin radiosta merisäätä, ja siinä kerrottiin 50km näkyvyydestä aivan kuin meressä ei olisi sillä matkalla 196 metrin syvyistä kaarta. Geometrisesti, niin kaukaa ei pitäisi näkyä mitään alle 159m korkuista asiaa jos katselukorkeus olisi 2m. Jos katselukorkeuden nostaa kymmeneen metriin, niin luku putoaa 118 metriin, mutta siinäkin on korkeutta reippaasti yli puolet enemmän kuin suomen korkeimmassa majakassa, Bengtskärissä, jonka tiedoissa myöskin ilmoitettiin näkyvyyksiä joiden ei kuuluisi olla geometrisesti mahdollisia vaikka katselukorkeutta nostaisi huimasti ylöspäin.

Kirkkaalla ilmalla voimme myös zoomailla Helsingistä Tallinnan rannikkoa niin että ihan talot näkyy, vaikka maapallossa matkalla pitäisi olla puolen kilometrin syvyydeltä kaarevuutta. Kaikki ei siis näytä että maa olisi pallo, vaan pikemminkin päinvastoin.

Lue lisää

Tuosta merisään sananmuodosta, siellä sanotaan: näkyvyys YLI 50km, ei siis luvata , että siellä viidenkymmenen kilometrin päässä olisi mitään nähtävää. Se tarkoittaa ainoastaan, että merellä on niin kirkasta, että siellä näkee kaiken tarpeellisen.
Älä taas viitti valehdella, että Suomesta näkyisi mitään Tallinnaan, ja Maa on pallo, kuten jokainen täysijärkinen tietää!

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta merisään sananmuodosta, siellä sanotaan: näkyvyys YLI 50km, ei siis luvata , että siellä viidenkymmenen kilometrin päässä olisi mitään nähtävää. Se tarkoittaa ainoastaan, että merellä on niin kirkasta, että siellä näkee kaiken tarpeellisen.
Älä taas viitti valehdella, että Suomesta näkyisi mitään Tallinnaan, ja Maa on pallo, kuten jokainen täysijärkinen tietää!

Lue lisää

Oli niin kärttyisen oloinen kommentti etten viitsi linkata mitään sellaista mitä en pysty todistettavasti osoittamaan aidoksi. Mutta onneksi totuus on puolellani ja voidaan hyvin katsella vain mitä tiede ja yleisesti hyväksytyt asiat kertoo.

Ensin siitä merisäästä. Se 50 km ei ole mikään näkyvyyden maksimi edes. Se oli vain sellainen minkä kuulin viime viikolla radiosta. Olen mielestäni kuullut joskus 60 km, ja nyt kun katsoin wikipediasta, niin siellä sanotaan että näkyvyys voi olla 70 kilometriäkin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Näkyvyys

Tässä sitten vähän tieteellistä analyysiä kaukaisimmista näköhavainnoista.
https://www.osapublishing.org/ao/fulltext.cfm?uri=ao-59-21-F11&id=432262

Siinä kerrottiin mielenkiintoisesta havainnosta: "In 1948, a record visual range observation was reported with a distance of more than 530 km from a plane in 4 km height near Cologne, Germany to the Mount Blanc in the Alps [4] and very recently a claim for a similar observation was made."

Päätin itsekin analysoida tuossa annettuja lukuja, koska tuohan huutaa maan litteyttä. 4000m katselukorkudella ja 530km etäisyydellä maapallo jättäisi geometrisesti piiloon 7260 m korkeudelta näkymää. Kohteena ollut Mont Blanc on korkeimmasta kohdastaan 4 811m, joten huippu jäisi piiloon 2449 metrin syvyyteen. Kokonaan näkyvänä illuusiovuori leijuisi alaosansa kohdalta siellä yli 7 km korkeudessa näyttämässä sattumalta siltä kuin maa olisi litteä.

Polariz- kirjoitti:

Oli niin kärttyisen oloinen kommentti etten viitsi linkata mitään sellaista mitä en pysty todistettavasti osoittamaan aidoksi. Mutta onneksi totuus on puolellani ja voidaan hyvin katsella vain mitä tiede ja yleisesti hyväksytyt asiat kertoo.

Ensin siitä merisäästä. Se 50 km ei ole mikään näkyvyyden maksimi edes. Se oli vain sellainen minkä kuulin viime viikolla radiosta. Olen mielestäni kuullut joskus 60 km, ja nyt kun katsoin wikipediasta, niin siellä sanotaan että näkyvyys voi olla 70 kilometriäkin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Näkyvyys

Tässä sitten vähän tieteellistä analyysiä kaukaisimmista näköhavainnoista.
https://www.osapublishing.org/ao/fulltext.cfm?uri=ao-59-21-F11&id=432262

Siinä kerrottiin mielenkiintoisesta havainnosta: "In 1948, a record visual range observation was reported with a distance of more than 530 km from a plane in 4 km height near Cologne, Germany to the Mount Blanc in the Alps [4] and very recently a claim for a similar observation was made."

Päätin itsekin analysoida tuossa annettuja lukuja, koska tuohan huutaa maan litteyttä. 4000m katselukorkudella ja 530km etäisyydellä maapallo jättäisi geometrisesti piiloon 7260 m korkeudelta näkymää. Kohteena ollut Mont Blanc on korkeimmasta kohdastaan 4 811m, joten huippu jäisi piiloon 2449 metrin syvyyteen. Kokonaan näkyvänä illuusiovuori leijuisi alaosansa kohdalta siellä yli 7 km korkeudessa näyttämässä sattumalta siltä kuin maa olisi litteä.

Lue lisää

Jätit keskustelun kesken n. 2 viikkoa sitten tällaiseenn ongelmaan:

Aurinko on korkeudella X (Voit kuvitella minkä numeron vaan tähän) suoraan kravun kääntöpiirin yläpuolella kesällä, eli noin 4000km päässä meistä.

Illalla auringon ollessa pohjoisessa, voidaan havaita, että 4000km pohjoiseen aurinko ei koskaan ole suoraan pään yläpuolella.

Pohjoisen kautta kravun kääntöpiirille on täältä yli 10 000 kilometriä, joten geometriat ei täsmää litteä maa oletuksen kanssa mitenkään...

Gleasonin kartassa etäisyydet ovat pohjois eteläsuunnassa täsmälleen samat kun maapallollakin. Erot tulee leveyssuunnissa. Esim. vaikka Australian leveydessä. En ole vielä kuullut Australialaisesta littarista, joka suorittaisi yksinkertaisen testin ja ajaisi Australian halki ensin pohjoisesta etelään ja sitten Idästä länteen merkaten kulkemansa matkat ja ajat ja nopeudet tarkasti. Jos Google mapsin mitat pitää paikkansa, niin Gleasonin kartta ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Molemmat ei voi olla oikeassa.

Vaikka ei otettaisi huomioon ollenkaan ilmakehää, niin asiat silti menee horisontin taakse etääntyessään. Videosta voi päätellä, että myllyt on ihan oikeasti jonkun fyysisen esteen takana. https://www.youtube.com/watch?v=wW__tC7_iI0

Jos mennään sinun ajattelutapasi mukaan ja jostain syystä emme ota ilmakehää ollenkaan huomioon, voitaisiin silti ajatella, että maa on pyöreä, muttä vain jonkun verran suurempi pallo kun mitä alunperin ajateltiin. Kun otetaan ilmakehän mitattavissa olevat ominaisuudet huomioon, tajutaan asiat lopullisesti.

Litteä maa ei vaan sovi tähän mitenkään, ihan sama kuinka paljon zoomailee ja vääntelee asioita, tai keksii tarinoita.

Polariz- kirjoitti:

Oli niin kärttyisen oloinen kommentti etten viitsi linkata mitään sellaista mitä en pysty todistettavasti osoittamaan aidoksi. Mutta onneksi totuus on puolellani ja voidaan hyvin katsella vain mitä tiede ja yleisesti hyväksytyt asiat kertoo.

Ensin siitä merisäästä. Se 50 km ei ole mikään näkyvyyden maksimi edes. Se oli vain sellainen minkä kuulin viime viikolla radiosta. Olen mielestäni kuullut joskus 60 km, ja nyt kun katsoin wikipediasta, niin siellä sanotaan että näkyvyys voi olla 70 kilometriäkin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Näkyvyys

Tässä sitten vähän tieteellistä analyysiä kaukaisimmista näköhavainnoista.
https://www.osapublishing.org/ao/fulltext.cfm?uri=ao-59-21-F11&id=432262

Siinä kerrottiin mielenkiintoisesta havainnosta: "In 1948, a record visual range observation was reported with a distance of more than 530 km from a plane in 4 km height near Cologne, Germany to the Mount Blanc in the Alps [4] and very recently a claim for a similar observation was made."

Päätin itsekin analysoida tuossa annettuja lukuja, koska tuohan huutaa maan litteyttä. 4000m katselukorkudella ja 530km etäisyydellä maapallo jättäisi geometrisesti piiloon 7260 m korkeudelta näkymää. Kohteena ollut Mont Blanc on korkeimmasta kohdastaan 4 811m, joten huippu jäisi piiloon 2449 metrin syvyyteen. Kokonaan näkyvänä illuusiovuori leijuisi alaosansa kohdalta siellä yli 7 km korkeudessa näyttämässä sattumalta siltä kuin maa olisi litteä.

Lue lisää

Terve Polariz pitkästä aikaa. Kiva nähdä että olet ollut täällä aktiivinen kirjoittelija, etenkin kun sinulla on paljon selkeitä ja loogisia ajatuksia.

Olen yrittänyt tavoitella sinua. Vanha sähköpostisi ei ilmeisesti enää toimi, kun posti ei mene eteenpäin. Siksi lähetin sinulle foorumissa yksityisviestin jokin aika sitten. Käypä vilkaisemassa. Minulla on kerrottavana sinulle erittäin kiinnostavaa asiaa.

Pete

Anonyymi kirjoitti:

Terve Polariz pitkästä aikaa. Kiva nähdä että olet ollut täällä aktiivinen kirjoittelija, etenkin kun sinulla on paljon selkeitä ja loogisia ajatuksia.

Olen yrittänyt tavoitella sinua. Vanha sähköpostisi ei ilmeisesti enää toimi, kun posti ei mene eteenpäin. Siksi lähetin sinulle foorumissa yksityisviestin jokin aika sitten. Käypä vilkaisemassa. Minulla on kerrottavana sinulle erittäin kiinnostavaa asiaa.

Pete

Lue lisää

Pöljäriz yskii vieläkin kun tuli perusteellisesti jauhotetuksi.

Ei se ehdi vastailla maileihin.

Anonyymi kirjoitti:

Jätit keskustelun kesken n. 2 viikkoa sitten tällaiseenn ongelmaan:

Aurinko on korkeudella X (Voit kuvitella minkä numeron vaan tähän) suoraan kravun kääntöpiirin yläpuolella kesällä, eli noin 4000km päässä meistä.

Illalla auringon ollessa pohjoisessa, voidaan havaita, että 4000km pohjoiseen aurinko ei koskaan ole suoraan pään yläpuolella.

Pohjoisen kautta kravun kääntöpiirille on täältä yli 10 000 kilometriä, joten geometriat ei täsmää litteä maa oletuksen kanssa mitenkään...

Gleasonin kartassa etäisyydet ovat pohjois eteläsuunnassa täsmälleen samat kun maapallollakin. Erot tulee leveyssuunnissa. Esim. vaikka Australian leveydessä. En ole vielä kuullut Australialaisesta littarista, joka suorittaisi yksinkertaisen testin ja ajaisi Australian halki ensin pohjoisesta etelään ja sitten Idästä länteen merkaten kulkemansa matkat ja ajat ja nopeudet tarkasti. Jos Google mapsin mitat pitää paikkansa, niin Gleasonin kartta ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Molemmat ei voi olla oikeassa.

Vaikka ei otettaisi huomioon ollenkaan ilmakehää, niin asiat silti menee horisontin taakse etääntyessään. Videosta voi päätellä, että myllyt on ihan oikeasti jonkun fyysisen esteen takana. https://www.youtube.com/watch?v=wW__tC7_iI0

Jos mennään sinun ajattelutapasi mukaan ja jostain syystä emme ota ilmakehää ollenkaan huomioon, voitaisiin silti ajatella, että maa on pyöreä, muttä vain jonkun verran suurempi pallo kun mitä alunperin ajateltiin. Kun otetaan ilmakehän mitattavissa olevat ominaisuudet huomioon, tajutaan asiat lopullisesti.

Litteä maa ei vaan sovi tähän mitenkään, ihan sama kuinka paljon zoomailee ja vääntelee asioita, tai keksii tarinoita.

Lue lisää

"Jätit keskustelun kesken n. 2 viikkoa sitten tällaiseenn ongelmaan:
Aurinko on korkeudella X..."

En tiedä mikä tuossa oli niin ongelmallista. Tuo esimerkkihän on mitattu näköjään Helsingin tuntumasta, josta ei näe koskaan aurinkoa 24/7, vaan aurinko kiertää pohjoisen takaa, eikä se silloin näy juuri tuon ison etäisyyseron takia.

" Jos Google mapsin mitat pitää paikkansa, niin Gleasonin kartta ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Molemmat ei voi olla oikeassa."

Joo, Google maps näyttää varmaan maa-alueet kutakuinkin metrin tarkkuudella joten uskon että Australia on sen muotoinen miten Google sen esittää, eikä sellainen venytetyn näköinen.

Google Earthissa voi vetää metrintarkkaa mittausviivaa lähinäkymässä joka vastaa kaksiulotteista paperikarttaa jossa näkyy kaupunkien kohdilla teitä, taloja ja muita vastaavia todennettavia pituuksia. Sellaista tarkaksi zoomattua näkymää voi skrollata mittaimen kanssa useita minuutteja/ satoja kilometrejä ja lopuksi vetää näkymän laajaksi ja huomata että saman välin voi mitata yhtä hyvin laajassa kuvassakin, eikä pinnan pallomaisuus vaikuta mittauksiin mitenkään, vaan kaikki etäisyydet on samoja kuin lähikuvassa.

Esim. 300km matkalla olisi maapallossa yli 7 km syvyinen kaari. Kaksiulotteiseen karttaan sitä kaarta ei voisi sisällyttää valmiiksi, koska sen kaarevuuden eksponentiaalinen jyrkkyys riippuu aina tarkastelussa olevasta välimatkasta. Lähikuvassahan maapallon kaarevuus olisi niin olematonta että pallomaailmaa voisi kuvata kaksiulotteisella paperikartalla hyvällä tarkkuudella, mutta se ei silti tarkoita että lähikuvista kasattua jotain stadionin laajuista paperikarttojen mattoa voisi kääräistä palloksi ilman että mikään muuttuisi. Miten siis ymmärrettävästi toimiva ja tarkka tasokartta voisi kuvata palloakin siinä samalla ? Molemmat ei voi olla oikeassa.

Polariz- kirjoitti:

"Jätit keskustelun kesken n. 2 viikkoa sitten tällaiseenn ongelmaan:
Aurinko on korkeudella X..."

En tiedä mikä tuossa oli niin ongelmallista. Tuo esimerkkihän on mitattu näköjään Helsingin tuntumasta, josta ei näe koskaan aurinkoa 24/7, vaan aurinko kiertää pohjoisen takaa, eikä se silloin näy juuri tuon ison etäisyyseron takia.

" Jos Google mapsin mitat pitää paikkansa, niin Gleasonin kartta ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Molemmat ei voi olla oikeassa."

Joo, Google maps näyttää varmaan maa-alueet kutakuinkin metrin tarkkuudella joten uskon että Australia on sen muotoinen miten Google sen esittää, eikä sellainen venytetyn näköinen.

Google Earthissa voi vetää metrintarkkaa mittausviivaa lähinäkymässä joka vastaa kaksiulotteista paperikarttaa jossa näkyy kaupunkien kohdilla teitä, taloja ja muita vastaavia todennettavia pituuksia. Sellaista tarkaksi zoomattua näkymää voi skrollata mittaimen kanssa useita minuutteja/ satoja kilometrejä ja lopuksi vetää näkymän laajaksi ja huomata että saman välin voi mitata yhtä hyvin laajassa kuvassakin, eikä pinnan pallomaisuus vaikuta mittauksiin mitenkään, vaan kaikki etäisyydet on samoja kuin lähikuvassa.

Esim. 300km matkalla olisi maapallossa yli 7 km syvyinen kaari. Kaksiulotteiseen karttaan sitä kaarta ei voisi sisällyttää valmiiksi, koska sen kaarevuuden eksponentiaalinen jyrkkyys riippuu aina tarkastelussa olevasta välimatkasta. Lähikuvassahan maapallon kaarevuus olisi niin olematonta että pallomaailmaa voisi kuvata kaksiulotteisella paperikartalla hyvällä tarkkuudella, mutta se ei silti tarkoita että lähikuvista kasattua jotain stadionin laajuista paperikarttojen mattoa voisi kääräistä palloksi ilman että mikään muuttuisi. Miten siis ymmärrettävästi toimiva ja tarkka tasokartta voisi kuvata palloakin siinä samalla ? Molemmat ei voi olla oikeassa.

Lue lisää

Kiva kun vastasit. :) Tätä ei ole varsinaisesti mitattu Helsingin keskustasta, eikä pari sataa kilometriä vaikuta testin lopputulokseen, siellä meistä Kanadaan päin on kyllä tuhansia kilometrejä "heittovaraa" testin suorittamista varten.

Jotta auringosta tehdyt havainnot olisi järkeviä litteän maan kannalta, niin napapiiriltä pitäisi olla täsmälleen sama matka kravun kääntöpiirille sekä pohjoisen-, että etelän kautta.

Nämä havainnot toimii ainoastaan jos maa on pyöreä. En itse ainakaan osaa keksiä miten nämä saisi soviteltua litteään maahan ja olen näitä pohtinut varmaan enemmän kun moni litteään maahan uskova.

Halutessaan aurinkoa ei tämän takia tarvitse edes nähdä vuorokautta läpeensä, eli mennä sinne napapiirille, vaan se tarvitsee nähdä ainoastaan siinä suunnassa missä Kanada on meistä nähden. Eli suurinpiirtein lounaassa horisontin tasolla. Joku Kanadalainen voi sitten siellä havainnoida, että näkyykö aurinko edes suurinpiirtein suoraan pään yläpuolella vai ei...

Niinpä eteläsuomessakin voi tehdä testin ihan hyvin.

Kaksiulotteisella kartalla tosiaan on ongelmia näyttää maa kunnolla johtuen maan kaareutumisesta. Tämä on karttaprojektioiden ongelma. Yleensä valitaan 2d-kartalla joko näyttää alueiden pinta-alat oikein, mutta ilmansuunnat menee sitten väärin, tai näyttää ilmansuunnat oikein, mutta pinta-alat väärin.

Polariz- kirjoitti:

"refraktio ja perspektiivi taivuttelevat valoa niin että kaikki näyttää toimivan kuten maapallolla"

Maapallon muoto tai liike ei näy eikä tunnu missään asiassa.
Asiat siis toimii nimenomaan kuin maa olisi litteä vaikka sen väitetään olevan pallo. Ainoastaan osa taivaan ilmiöistä selittyisi kivasti pallokosmologialla, mutta suurimmaksi osaksi ne avaruushöpinät on aivan uskomatonta science fictionia, johon ainakaan oma uskoni ei riitä.

Luotan ennemmin omiin havaintoihin, esim. mainitsemani virtaava puro toimii mittakaavassa johon ei liity maan kaareutumista. Purot on helppo nähdä jokien pienoismalleina. En ole koskaan nähnyt pallon pinnalla toimivaa puroa. Pelkkiä litteän maan virtauksia vain.

Meille ei myöskään ole mahdollista nähdä maapallon kaareutuvaa reunaa horisontissa x- akselilla. Toisethan sanoo että lentokoneesta näkyy sellainen, toiset että hävittäjästä. Olisi helppo perustella ne turhiksi luuloiksi, mutta onneksi minun ei enää tarvitse, koska maailman tunnetuin astrofyysikko Neil DeGrasse Tyson esitelmöi muutama vuosi sitten, ettei edes Red Bullin järjestämä laskuvarjohyppy stratosfääristä 39 km korkeudesta ole tarpeeksi korkealla siihen että maapallon kaarevuus voisi erottua niin lähellä maapallon pintaa. "That stuff is flat" oli muistaakseni hänen sanamuotonsa vaikka palloon toki uskoo. Ja mielenkiintoisesti kuvat kaarevuudesta siinä Red Bullin tempauksessa oli hänen mukaansa vain kameran linssin tekemää harhaa. Vain astronautit, joita vuosien varrella on kerrottu olevan yhteensä vain noin 500, voisivat nähdä onko horisontti kaartunut. Kaikille meille muille that stuff is flat.

Myöskään horisontin y-akselia tarkkailemalla ei selviä että Maa olisi pallo, vaan kaukaisista näkymistä puhuttaessa unohdetaan usein joko koko se maan pallomaisuus, tai sitten refraktio otataan niin itsestäänselvyytenä ettei ehkä edes huomata milloin näkyvyys muuttuu geometrian näkökulmasta mahdottomuudeksi johon on vain keksitty jokin selitys josta on tieteellisyys kaukana.

Kuuntelin radiosta merisäätä, ja siinä kerrottiin 50km näkyvyydestä aivan kuin meressä ei olisi sillä matkalla 196 metrin syvyistä kaarta. Geometrisesti, niin kaukaa ei pitäisi näkyä mitään alle 159m korkuista asiaa jos katselukorkeus olisi 2m. Jos katselukorkeuden nostaa kymmeneen metriin, niin luku putoaa 118 metriin, mutta siinäkin on korkeutta reippaasti yli puolet enemmän kuin suomen korkeimmassa majakassa, Bengtskärissä, jonka tiedoissa myöskin ilmoitettiin näkyvyyksiä joiden ei kuuluisi olla geometrisesti mahdollisia vaikka katselukorkeutta nostaisi huimasti ylöspäin.

Kirkkaalla ilmalla voimme myös zoomailla Helsingistä Tallinnan rannikkoa niin että ihan talot näkyy, vaikka maapallossa matkalla pitäisi olla puolen kilometrin syvyydeltä kaarevuutta. Kaikki ei siis näytä että maa olisi pallo, vaan pikemminkin päinvastoin.

Lue lisää

Oli mielenkiintoista lukea pohdintojasi, vaikka en olekaan samaa mieltä. Koitan avata hiukan.

Maapallon liikkeen ei pitäisikään tuntua miltään liikkeen jatkuvuuden lain takia. Ainoastaan liikkeessä tapahtuvan muutoksen pitäisi aiheuttaa jotain tunteita. Luulen, että olet varmaan tässä vuosien saatossa kuullut jo tarpeeksi monta "junaesimerkkiä" joten säästän sinut siltä.

Liikkeen huomaa katselemalla tähtitaivasta. Joskus puhutaan "taivaanpallosta", sillä maasta käsin katsottuna tähdet voi visualisoida niin, että ne olisivat tavallaan pallon sisäpinnassa kiinni ja se "taivaanpallo" pyörii maan ympärillä. Oikeasti me kuitenkin itse pyörimme. Johtuen mittasuhteiden koosta, taivaanpalloa on vaikeaa havainnoida ilman että matkustaa esimerkiksi päiväntasaajalle, jossa voi havainnoida sekä eteläistä ja pohjoista tähtitaivasta samanaikaisesti. Tässä joku onkin kuvannut tähtitaivasta päiväntasaajalla:
http://sguisard.astrosurf.com/Pagim/From_pole_to_pole.html#Picture2

Kaareutumisen kanssa ongelmana on taas kerran maan jättimäinen koko, enkä epäile ettetkö olisi tuota jo maapallon kannalta hahmottanutkin aikoja sitten.

Mielestäni ei kannata vedota muiden sanomisiin niin paljoa, oli se kuinka korkean tason astrofyysikko tahansa, vaan perehtyä asiaan kunnolla itse.

Tässä esimerkiksi valokuva otettuna teleskoopilla verkkokaupan katolta Helsingistä. Huomaa kuvassa Tallinnan Tv-tornin huippu:
https://live.staticflickr.com/65535/50141838537_8d95668231_o.jpg

Miten tämä on mahdollista? No kyse on vaan aina siitä refraktiosta. Refraktiota ei voi kieltää, vaan se on todellinen ilmiö. Hänen ottamansa kuva on otettu erityisen hyvällä säällä (ilmamassat on olleet hyvin tasaiset), jolloin refraktio on vaikuttanut kuvaan vain hyvin vähän.

Tämä on totuus tästä meidän ilmakehästä. Se vaikuttaa siihen mitä me näemme. Mitä enemmän ilmakehää on välissä, sitä enemmän se myös vaikuttaa. Se saa asiat väreilemään ja säätilasta riippuen muuttaa niiden visuaalista sijaintia saaden meidät näkemään asioita mitä ei mukamas pitäisi nähdä. Meri, samalla kun se on kätevä horisontin tarkkailupaikka, myös aiheuttaa näitä vääristymiä eniten, koska sieltä haihtuu vettä ja välillä vesi on ilmaa huomattavasti kylmempi. Nää kaikki jutut vaikuttaa siihen mitä me sitten näemme.

Viittaat varmaan talojutulla tähän uutiseen. Hieno kuva ja hienot ilmakehän olosuhteet, mutta ei valitettavasti "kaada" maapalloa mihinkään. Eihän maan litteä tarvitse olla, että tällaisia näkymiä näkyy. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/00a6b37e-bf47-43c8-b067-9552baed6c32

Anonyymi kirjoitti:

Oli mielenkiintoista lukea pohdintojasi, vaikka en olekaan samaa mieltä. Koitan avata hiukan.

Maapallon liikkeen ei pitäisikään tuntua miltään liikkeen jatkuvuuden lain takia. Ainoastaan liikkeessä tapahtuvan muutoksen pitäisi aiheuttaa jotain tunteita. Luulen, että olet varmaan tässä vuosien saatossa kuullut jo tarpeeksi monta "junaesimerkkiä" joten säästän sinut siltä.

Liikkeen huomaa katselemalla tähtitaivasta. Joskus puhutaan "taivaanpallosta", sillä maasta käsin katsottuna tähdet voi visualisoida niin, että ne olisivat tavallaan pallon sisäpinnassa kiinni ja se "taivaanpallo" pyörii maan ympärillä. Oikeasti me kuitenkin itse pyörimme. Johtuen mittasuhteiden koosta, taivaanpalloa on vaikeaa havainnoida ilman että matkustaa esimerkiksi päiväntasaajalle, jossa voi havainnoida sekä eteläistä ja pohjoista tähtitaivasta samanaikaisesti. Tässä joku onkin kuvannut tähtitaivasta päiväntasaajalla:
http://sguisard.astrosurf.com/Pagim/From_pole_to_pole.html#Picture2

Kaareutumisen kanssa ongelmana on taas kerran maan jättimäinen koko, enkä epäile ettetkö olisi tuota jo maapallon kannalta hahmottanutkin aikoja sitten.

Mielestäni ei kannata vedota muiden sanomisiin niin paljoa, oli se kuinka korkean tason astrofyysikko tahansa, vaan perehtyä asiaan kunnolla itse.

Tässä esimerkiksi valokuva otettuna teleskoopilla verkkokaupan katolta Helsingistä. Huomaa kuvassa Tallinnan Tv-tornin huippu:
https://live.staticflickr.com/65535/50141838537_8d95668231_o.jpg

Miten tämä on mahdollista? No kyse on vaan aina siitä refraktiosta. Refraktiota ei voi kieltää, vaan se on todellinen ilmiö. Hänen ottamansa kuva on otettu erityisen hyvällä säällä (ilmamassat on olleet hyvin tasaiset), jolloin refraktio on vaikuttanut kuvaan vain hyvin vähän.

Tämä on totuus tästä meidän ilmakehästä. Se vaikuttaa siihen mitä me näemme. Mitä enemmän ilmakehää on välissä, sitä enemmän se myös vaikuttaa. Se saa asiat väreilemään ja säätilasta riippuen muuttaa niiden visuaalista sijaintia saaden meidät näkemään asioita mitä ei mukamas pitäisi nähdä. Meri, samalla kun se on kätevä horisontin tarkkailupaikka, myös aiheuttaa näitä vääristymiä eniten, koska sieltä haihtuu vettä ja välillä vesi on ilmaa huomattavasti kylmempi. Nää kaikki jutut vaikuttaa siihen mitä me sitten näemme.

Viittaat varmaan talojutulla tähän uutiseen. Hieno kuva ja hienot ilmakehän olosuhteet, mutta ei valitettavasti "kaada" maapalloa mihinkään. Eihän maan litteä tarvitse olla, että tällaisia näkymiä näkyy. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/00a6b37e-bf47-43c8-b067-9552baed6c32

Lue lisää

"Maapallon liikkeen ei pitäisikään tuntua miltään liikkeen jatkuvuuden lain takia."

Maapallossa olisimme eri vuodenaikoina eri jyrkkyisillä kiertoradan mutkilla, koska ellipsillä radalla on pari tiukempaa mutkaa, mutta vaikka rata olisi täydellinen ympyrä, niin ympyräratakin aiheuttaa jatkuvaa kiihtyvyyttä. Osuvampi esimerkki kuin kiskoja suoraan kulkeva juna olisi autolla ajaminen kaarteessa ilman jarruttamista tai kiihdyttämistä. Samaan aikaan tuon kiertorata-kaarteen kanssa olisi akselin ympäri pyörintä, johon sopii paremmin se juna vertaus, mutta yhdessä noiden liikkeiden ja suuntien muutoksia kuvaisi ehkä osuvimmin jokin huvipuistolaite.

"..päiväntasaajalle, jossa voi havainnoida sekä eteläistä ja pohjoista tähtitaivasta samanaikaisesti. Tässä joku onkin kuvannut tähtitaivasta päiväntasaajalla:
http://sguisard.astrosurf.com/Pagim/From_pole_to_pole.html#Picture2

Jos maapallon pyörintä olisi liikkeellään piirtänyt tuon kuvan kameraan, niin siinä ei näkyisi enempää kuin yhtä suuntaa kerralla, koska yhdestä sijainnista taivaalle tähtäävä kamera ei tietäisi mitään siitä että maa kaartuisi sen sivuilta alas palloksi, eikä siksi piirtäisi taivaallekaan muiden sijaintien näkymiä. Olenko väärässä? Olisi kiva kuulla miksi.

Se Tallinnan TV-torni on niin korkea, että itseasiassa tuo verkkokaupan katolta kuvattu näkymä tornin yläosasta olisi pallomallissa aikalailla oikein ihan ilman niitä refraktio puheita. Paitsi että eihän se torni siinä näytä ihan normaalilta, vaan suhteettoman isolta, joka kertoo että välissä on paljon kosteutta, eli ei mikään otollisin hetki zoomailla Suomesta Viron suuntaan. Ilmeisesti maapallossa hyvä sää, mahdollisimman vähäisen kosteuden muodostumisen kannalta, ei ole se otollisin hetki näyttämään todellisuutta, koska silloin nähtävät superkaukaiset yksityiskohdat on kaikki aina refraktiota ja silloin kun sää on huono kosteuden takia, niin on paras mahdollisuus saada maan mittoihin osuvia näkymiä.

Eikä tuo kuva edes näytä mun mielestä kovin superzoomatulta sen perusteella, että etualan saaressa näkyy niin hyvin perspektiivisyyttä. Ilman valtavaa zoomia, näkyisi mikroskooppiseksi pienentynyt TV-torni ilmakehän suurentamana ehkä juuri tuolla lailla osittaisena.

Sitten se lauttasaaren lintutornista kuvattu Tallinna-otos. Sehän ei ole mikään yksittäinen harvinaisuus. Tietopisteessäkin oli jopa samasta paikasta kuvattu ainakin tämä:
https://www.tietopiste.com/littea-maa-jalleen-todistettu-todeksi-helsingista-nakyi-viron-rannikko/

Tässä eri paikasta, mutta silti saman pituinen matka:
https://www.tietopiste.com/eestin-energian-savupiippu-todisti-jalleen-littean-maan-todellisuuden/

Anonyymi kirjoitti:

Kiva kun vastasit. :) Tätä ei ole varsinaisesti mitattu Helsingin keskustasta, eikä pari sataa kilometriä vaikuta testin lopputulokseen, siellä meistä Kanadaan päin on kyllä tuhansia kilometrejä "heittovaraa" testin suorittamista varten.

Jotta auringosta tehdyt havainnot olisi järkeviä litteän maan kannalta, niin napapiiriltä pitäisi olla täsmälleen sama matka kravun kääntöpiirille sekä pohjoisen-, että etelän kautta.

Nämä havainnot toimii ainoastaan jos maa on pyöreä. En itse ainakaan osaa keksiä miten nämä saisi soviteltua litteään maahan ja olen näitä pohtinut varmaan enemmän kun moni litteään maahan uskova.

Halutessaan aurinkoa ei tämän takia tarvitse edes nähdä vuorokautta läpeensä, eli mennä sinne napapiirille, vaan se tarvitsee nähdä ainoastaan siinä suunnassa missä Kanada on meistä nähden. Eli suurinpiirtein lounaassa horisontin tasolla. Joku Kanadalainen voi sitten siellä havainnoida, että näkyykö aurinko edes suurinpiirtein suoraan pään yläpuolella vai ei...

Niinpä eteläsuomessakin voi tehdä testin ihan hyvin.

Kaksiulotteisella kartalla tosiaan on ongelmia näyttää maa kunnolla johtuen maan kaareutumisesta. Tämä on karttaprojektioiden ongelma. Yleensä valitaan 2d-kartalla joko näyttää alueiden pinta-alat oikein, mutta ilmansuunnat menee sitten väärin, tai näyttää ilmansuunnat oikein, mutta pinta-alat väärin.

Lue lisää

"Kaksiulotteisella kartalla tosiaan on ongelmia näyttää maa kunnolla johtuen maan kaareutumisesta. Tämä on karttaprojektioiden ongelma."

Mun pointti oli että kaksiulotteisella karttalla ei ole mitään ongelmia näyttää metrin tarkkuudella missä mennään, tai samalla tarkkuudella mittailla etäisyyksiä niin pitkälle kuin sitä tarkkaa kuvaa jaksaa skrollata. Vain siinä on ongelmaa että tarkkuudella toimivan kaksiulotteisen kartan väitetään olevan projektio pallosta jota ei saa kuvattua tarkkuudella kaksiulotteisena.

Pallon muotoisessa maailmassa ei pystyisi liittää yhteen metrintarkalla navigointitarkkuudella eri lähialueiden karttoja kuten Google Earth ne meille liimaa, koska kaareva matka on pidempi kuin suora matka ja lisäksi se kaarevuuden jyrkkyys on riippuvainen matkan pituudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Terve Polariz pitkästä aikaa. Kiva nähdä että olet ollut täällä aktiivinen kirjoittelija, etenkin kun sinulla on paljon selkeitä ja loogisia ajatuksia.

Olen yrittänyt tavoitella sinua. Vanha sähköpostisi ei ilmeisesti enää toimi, kun posti ei mene eteenpäin. Siksi lähetin sinulle foorumissa yksityisviestin jokin aika sitten. Käypä vilkaisemassa. Minulla on kerrottavana sinulle erittäin kiinnostavaa asiaa.

Pete

Lue lisää

Nyt on kyllä polariksella niin sakeeaa sekoilua, että taitaa pohjalla olla se, että raamattu on jumalan sanaa ja se on perusteltava jotenkin! Selkeästi jäänyt fysiikantunnit väliin ja oma ajattelukin on luksusta, johon ei vaan satu olemaan varaa.

En jaksa alkaa luettelemaan ihan perus asiavirheitä, mut sen sanon että ensin lukioon, sit yliopistoon lukemaan luonnontieteitä, kyllä se sieltä aukeaa! Tai sitten ei kannata vaivata päätään asialla.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt on kyllä polariksella niin sakeeaa sekoilua, että taitaa pohjalla olla se, että raamattu on jumalan sanaa ja se on perusteltava jotenkin! Selkeästi jäänyt fysiikantunnit väliin ja oma ajattelukin on luksusta, johon ei vaan satu olemaan varaa.

En jaksa alkaa luettelemaan ihan perus asiavirheitä, mut sen sanon että ensin lukioon, sit yliopistoon lukemaan luonnontieteitä, kyllä se sieltä aukeaa! Tai sitten ei kannata vaivata päätään asialla.

Lue lisää

Luulisi että mahdollisiin asiavirheisiin älähdettäisiin jollain tavoilla jos sellaisia kerran löytyy... ellei kyse olisi jostain pilkunviilauksesta joka ei muuttasi asiaa mitenkään. Muistetaan katsoa asioita tapaus kerrallaan. Jos olen väärässä kuten on inhimillistä joskus olla niin kerro vaan, vaikka se ei tietenkään tarkoita että kaikki muutkin mainitsemani asiat olisi samalla sitten väärin ja ansaitsisin jotain ad hominem tyyppisiä syyttelyitä koulutuksen puutteista. Näkemykseni ei myöskään perustu uskovaisuuteen. Toki arvuuttelen voisiko jotkin jutut Raamatusta olla totta, koska maailma ihmisineen on alkujaan selvästi luotu jotenkin. Raamattu on kuitenkin vähän liian ristiriitainen teos että osaisin ottaaa siitä paljon selvää.

Polariz- kirjoitti:

"Maapallon liikkeen ei pitäisikään tuntua miltään liikkeen jatkuvuuden lain takia."

Maapallossa olisimme eri vuodenaikoina eri jyrkkyisillä kiertoradan mutkilla, koska ellipsillä radalla on pari tiukempaa mutkaa, mutta vaikka rata olisi täydellinen ympyrä, niin ympyräratakin aiheuttaa jatkuvaa kiihtyvyyttä. Osuvampi esimerkki kuin kiskoja suoraan kulkeva juna olisi autolla ajaminen kaarteessa ilman jarruttamista tai kiihdyttämistä. Samaan aikaan tuon kiertorata-kaarteen kanssa olisi akselin ympäri pyörintä, johon sopii paremmin se juna vertaus, mutta yhdessä noiden liikkeiden ja suuntien muutoksia kuvaisi ehkä osuvimmin jokin huvipuistolaite.

"..päiväntasaajalle, jossa voi havainnoida sekä eteläistä ja pohjoista tähtitaivasta samanaikaisesti. Tässä joku onkin kuvannut tähtitaivasta päiväntasaajalla:
http://sguisard.astrosurf.com/Pagim/From_pole_to_pole.html#Picture2

Jos maapallon pyörintä olisi liikkeellään piirtänyt tuon kuvan kameraan, niin siinä ei näkyisi enempää kuin yhtä suuntaa kerralla, koska yhdestä sijainnista taivaalle tähtäävä kamera ei tietäisi mitään siitä että maa kaartuisi sen sivuilta alas palloksi, eikä siksi piirtäisi taivaallekaan muiden sijaintien näkymiä. Olenko väärässä? Olisi kiva kuulla miksi.

Se Tallinnan TV-torni on niin korkea, että itseasiassa tuo verkkokaupan katolta kuvattu näkymä tornin yläosasta olisi pallomallissa aikalailla oikein ihan ilman niitä refraktio puheita. Paitsi että eihän se torni siinä näytä ihan normaalilta, vaan suhteettoman isolta, joka kertoo että välissä on paljon kosteutta, eli ei mikään otollisin hetki zoomailla Suomesta Viron suuntaan. Ilmeisesti maapallossa hyvä sää, mahdollisimman vähäisen kosteuden muodostumisen kannalta, ei ole se otollisin hetki näyttämään todellisuutta, koska silloin nähtävät superkaukaiset yksityiskohdat on kaikki aina refraktiota ja silloin kun sää on huono kosteuden takia, niin on paras mahdollisuus saada maan mittoihin osuvia näkymiä.

Eikä tuo kuva edes näytä mun mielestä kovin superzoomatulta sen perusteella, että etualan saaressa näkyy niin hyvin perspektiivisyyttä. Ilman valtavaa zoomia, näkyisi mikroskooppiseksi pienentynyt TV-torni ilmakehän suurentamana ehkä juuri tuolla lailla osittaisena.

Sitten se lauttasaaren lintutornista kuvattu Tallinna-otos. Sehän ei ole mikään yksittäinen harvinaisuus. Tietopisteessäkin oli jopa samasta paikasta kuvattu ainakin tämä:
https://www.tietopiste.com/littea-maa-jalleen-todistettu-todeksi-helsingista-nakyi-viron-rannikko/

Tässä eri paikasta, mutta silti saman pituinen matka:
https://www.tietopiste.com/eestin-energian-savupiippu-todisti-jalleen-littean-maan-todellisuuden/

Lue lisää

"Maapallossa olisimme eri vuodenaikoina eri jyrkkyisillä kiertoradan mutkilla, koska ellipsillä radalla on pari tiukempaa mutkaa, mutta vaikka rata olisi täydellinen ympyrä, niin ympyräratakin aiheuttaa jatkuvaa kiihtyvyyttä. Osuvampi esimerkki kuin kiskoja suoraan kulkeva juna olisi autolla ajaminen kaarteessa ilman jarruttamista tai kiihdyttämistä. Samaan aikaan tuon kiertorata-kaarteen kanssa olisi akselin ympäri pyörintä, johon sopii paremmin se juna vertaus, mutta yhdessä noiden liikkeiden ja suuntien muutoksia kuvaisi ehkä osuvimmin jokin huvipuistolaite."

Mittasuhdeongelmat, tai niiden huomioimattomuus on yksi tärkemmistä lähteistä litteä maa argumenteille. Kiihtyvyydellä tietenkin tarkoitat varmastikin keskipakoisoimaa. Eli asioiden pitäis kokea kokoajan olevansa linkoutumassa kauemmas auringosta?

Tätä ei koeta sen takia, koska me olemme auringon painovoiman alaisuudessa ja auringon kiertoradalla. Eli käytännössä auringon painovoima vetää meitä puoleensa pitäen meitä kiertoradalla, näin kumoten sen linkoutumistunteen. Ja maan kiertorata on tasapainossa, eikä varsinaisesti hoipu tms.

"Jos maapallon pyörintä olisi liikkeellään piirtänyt tuon kuvan kameraan, niin siinä ei näkyisi enempää kuin yhtä suuntaa kerralla, koska yhdestä sijainnista taivaalle tähtäävä kamera ei tietäisi mitään siitä että maa kaartuisi sen sivuilta alas palloksi, eikä siksi piirtäisi taivaallekaan muiden sijaintien näkymiä. Olenko väärässä? Olisi kiva kuulla miksi."

En ihan täysin ymmärrä kysymystäsi? Voin nähdä saman asian monesta eri kuvakulmasta vaikka oletkin pallon pinnalla, varsinkin tähdet. Eli päiväntasaajalla olija voi nähdä samoja tähtiä mitä mekin nähdään täältä pohjoisella pallonpuoliskolla. Tosin he näkevät ne maksimissaan puolet vuorokaudesta, kun meillä ne ovat tällä pallonpuoliskolla koko vuorokauden pyörimässä tuossa yläpuolella, eivätkä mene koskaan horisontin taakse. Me kuitenkaan ei voida nähdä eteläisen pallonpuoliskon tähtiä, eivätkä he voi nähdä meidän tähtiä.

"Se Tallinnan TV-torni on niin korkea, että itseasiassa tuo verkkokaupan katolta kuvattu näkymä tornin yläosasta olisi pallomallissa aikalailla oikein ihan ilman niitä refraktio puheita. Paitsi että eihän se torni siinä näytä ihan normaalilta, vaan suhteettoman isolta, joka kertoo että välissä on paljon kosteutta, eli ei mikään otollisin hetki zoomailla Suomesta Viron suuntaan. Ilmeisesti maapallossa hyvä sää, mahdollisimman vähäisen kosteuden muodostumisen kannalta, ei ole se otollisin hetki näyttämään todellisuutta, koska silloin nähtävät superkaukaiset yksityiskohdat on kaikki aina refraktiota ja silloin kun sää on huono kosteuden takia, niin on paras mahdollisuus saada maan mittoihin osuvia näkymiä."

Sekoitat kameran zoomin ilmakehän refraktioon. Torni näyttää suurelta, koska kuvauksessa on zoomattu paljon. (Ollut suuri polttoväli) Eli käytännössä käytetty teleskooppia. Ilmankosteudella ei ole juurikaan vaikutusta (ei ainakaan mitään sen tapaista mitä kommentissasi indikoit) tornin kokoon kuvassa.

Kanssasi on hankala keskustella, koska käytät ihan kummallisia termejä, kuten "perspektiivisyys". Mitä tämä "perspektiivisyys" on ja miksei sitä saisi mielestäsi olla teleobjektiivilla kuvatussa kuvassa? Kuinka paljon on "kovin paljon" tässä tapauksessa?Voit vaikka kertoa polttoväleinä, niin saadaan jotain yksiköitä käyttöön. Esimerkiksi kinovastaava 4000mm, onko se "kovin paljon?"

Onko kuvaaja mielestäsi tehnyt peräti jotain väärin ottaessaan kuvan?

"Ilman valtavaa zoomia, näkyisi mikroskooppiseksi pienentynyt TV-torni ilmakehän suurentamana ehkä juuri tuolla lailla osittaisena."

Mikä pointti sinulla oli tätä kirjoittaessasi? Mikroskooppisen pieni ilmakehän suurentama TV-torni? Onko torni mielestäsi siis eri kokoinen eri päivinä ilmakehän vaikutuksesta?
Zoomaaminen ei muuta kuvaa tai maisemaa mitenkään, vaan ainoastaan suurentaa sitä.

Pete jättää blogeistaan varmaankin tarkoituksella huomioimatta asioita joista hänen pitäisi kaikkien näiden vuosien jälkeen olla jo aivan erityisen hyvin tietoinen, ellei peräti asiantuntija. Näillä litteä maa jutuilla petetään lukijoita jättämällä asioita huomioimatta, välillä tuntuu että peräti ihan tarkoituksella -ja sinä Polariz- olet yksi niistä uhreista.

Anonyymi kirjoitti:

"Maapallossa olisimme eri vuodenaikoina eri jyrkkyisillä kiertoradan mutkilla, koska ellipsillä radalla on pari tiukempaa mutkaa, mutta vaikka rata olisi täydellinen ympyrä, niin ympyräratakin aiheuttaa jatkuvaa kiihtyvyyttä. Osuvampi esimerkki kuin kiskoja suoraan kulkeva juna olisi autolla ajaminen kaarteessa ilman jarruttamista tai kiihdyttämistä. Samaan aikaan tuon kiertorata-kaarteen kanssa olisi akselin ympäri pyörintä, johon sopii paremmin se juna vertaus, mutta yhdessä noiden liikkeiden ja suuntien muutoksia kuvaisi ehkä osuvimmin jokin huvipuistolaite."

Mittasuhdeongelmat, tai niiden huomioimattomuus on yksi tärkemmistä lähteistä litteä maa argumenteille. Kiihtyvyydellä tietenkin tarkoitat varmastikin keskipakoisoimaa. Eli asioiden pitäis kokea kokoajan olevansa linkoutumassa kauemmas auringosta?

Tätä ei koeta sen takia, koska me olemme auringon painovoiman alaisuudessa ja auringon kiertoradalla. Eli käytännössä auringon painovoima vetää meitä puoleensa pitäen meitä kiertoradalla, näin kumoten sen linkoutumistunteen. Ja maan kiertorata on tasapainossa, eikä varsinaisesti hoipu tms.

"Jos maapallon pyörintä olisi liikkeellään piirtänyt tuon kuvan kameraan, niin siinä ei näkyisi enempää kuin yhtä suuntaa kerralla, koska yhdestä sijainnista taivaalle tähtäävä kamera ei tietäisi mitään siitä että maa kaartuisi sen sivuilta alas palloksi, eikä siksi piirtäisi taivaallekaan muiden sijaintien näkymiä. Olenko väärässä? Olisi kiva kuulla miksi."

En ihan täysin ymmärrä kysymystäsi? Voin nähdä saman asian monesta eri kuvakulmasta vaikka oletkin pallon pinnalla, varsinkin tähdet. Eli päiväntasaajalla olija voi nähdä samoja tähtiä mitä mekin nähdään täältä pohjoisella pallonpuoliskolla. Tosin he näkevät ne maksimissaan puolet vuorokaudesta, kun meillä ne ovat tällä pallonpuoliskolla koko vuorokauden pyörimässä tuossa yläpuolella, eivätkä mene koskaan horisontin taakse. Me kuitenkaan ei voida nähdä eteläisen pallonpuoliskon tähtiä, eivätkä he voi nähdä meidän tähtiä.

"Se Tallinnan TV-torni on niin korkea, että itseasiassa tuo verkkokaupan katolta kuvattu näkymä tornin yläosasta olisi pallomallissa aikalailla oikein ihan ilman niitä refraktio puheita. Paitsi että eihän se torni siinä näytä ihan normaalilta, vaan suhteettoman isolta, joka kertoo että välissä on paljon kosteutta, eli ei mikään otollisin hetki zoomailla Suomesta Viron suuntaan. Ilmeisesti maapallossa hyvä sää, mahdollisimman vähäisen kosteuden muodostumisen kannalta, ei ole se otollisin hetki näyttämään todellisuutta, koska silloin nähtävät superkaukaiset yksityiskohdat on kaikki aina refraktiota ja silloin kun sää on huono kosteuden takia, niin on paras mahdollisuus saada maan mittoihin osuvia näkymiä."

Sekoitat kameran zoomin ilmakehän refraktioon. Torni näyttää suurelta, koska kuvauksessa on zoomattu paljon. (Ollut suuri polttoväli) Eli käytännössä käytetty teleskooppia. Ilmankosteudella ei ole juurikaan vaikutusta (ei ainakaan mitään sen tapaista mitä kommentissasi indikoit) tornin kokoon kuvassa.

Kanssasi on hankala keskustella, koska käytät ihan kummallisia termejä, kuten "perspektiivisyys". Mitä tämä "perspektiivisyys" on ja miksei sitä saisi mielestäsi olla teleobjektiivilla kuvatussa kuvassa? Kuinka paljon on "kovin paljon" tässä tapauksessa?Voit vaikka kertoa polttoväleinä, niin saadaan jotain yksiköitä käyttöön. Esimerkiksi kinovastaava 4000mm, onko se "kovin paljon?"

Onko kuvaaja mielestäsi tehnyt peräti jotain väärin ottaessaan kuvan?

"Ilman valtavaa zoomia, näkyisi mikroskooppiseksi pienentynyt TV-torni ilmakehän suurentamana ehkä juuri tuolla lailla osittaisena."

Mikä pointti sinulla oli tätä kirjoittaessasi? Mikroskooppisen pieni ilmakehän suurentama TV-torni? Onko torni mielestäsi siis eri kokoinen eri päivinä ilmakehän vaikutuksesta?
Zoomaaminen ei muuta kuvaa tai maisemaa mitenkään, vaan ainoastaan suurentaa sitä.

Pete jättää blogeistaan varmaankin tarkoituksella huomioimatta asioita joista hänen pitäisi kaikkien näiden vuosien jälkeen olla jo aivan erityisen hyvin tietoinen, ellei peräti asiantuntija. Näillä litteä maa jutuilla petetään lukijoita jättämällä asioita huomioimatta, välillä tuntuu että peräti ihan tarkoituksella -ja sinä Polariz- olet yksi niistä uhreista.

Lue lisää

"...Eli käytännössä auringon painovoima vetää meitä puoleensa pitäen meitä kiertoradalla, näin kumoten sen linkoutumistunteen..."

Tiede koittaa selitellä että painovoima pitäisi otteessaan kuin olisimme kiinnitetyssä karusellissa, mutta sillä erolla että oikea karuselli aiheuttaa oikeasti voiman joka työntää ulospäin kohti istuimen reunoja. Painovoiman sanotaan kumoavan sen fysiikasta tutun ympyräliikkeen sinkoutumisen, mutta mitään järkeä sellaisella väitteellä ei ole. Painovoiman veto on ensin se karusellin kiinnitin joka selittää karusellimaisen liikkeen, mutta sitten kun tarvitaan selitys sille miksei karusellin fysiikka toteudu maapallossa, niin se sama painovoiman veto joka ajaa sitä karuseliin kiinnityksen virkaa onkin samalla vastauksena siihenkin ongelmaan. Sitten samalla kerrotaan kuitenkin että maapallo on pullistuneempi päiväntasaajalta juuri sen olemattomaksi julistetun keskipakoisvoiman takia. Maapalloa selittävän tieteen tarinat eivät ole edes keskenään linjassa. Perustelin aikoinaan fysiikka-osastolla miten huonosti muiltakin osin painovoimateoria selittää todellisuutta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16524768/painovoimasta

Luulisi että fysiikasta kiinnostuneet ihmiset olisivat osanneet puolustaa teoriaansa paremmin. Hassua että mun kuvitellaan olevan jokin uskonnollinen fundamentalisti ja samalla uskotaan kyseenalaistamatta kosmologian kaikki faktoiksi kutsutut arkitodellisuuden vastaiset selitysideat jotka matemaattisilla tempuilla on keksitty.
Kosmologinen maailmanselitys on käytännössä se yksi maailmanuskonto johon koko maailma uskoo oli sitten ateisti, kristitty, muslimi tai hindu tms.
---------------------------------------------------------------
"En ihan täysin ymmärrä kysymystäsi? Voin nähdä saman asian monesta eri kuvakulmasta vaikka oletkin pallon pinnalla, varsinkin tähdet. Eli päiväntasaajalla olija voi nähdä samoja tähtiä mitä mekin nähdään täältä pohjoisella pallonpuoliskolla..."

Et ymmärtänyt. Jos tähdet ei pyöri yllämme vaan maapallo saa ne liikkeellään näennäisesti pyörimään, niin miksi siihen kuvaan piirtyy kerralla sitten enemmän kuin yhdensuuntaisia liikkeitä? Maapallossa tähdille on vain yksi kuvakulma. Miksi perspektiivisi vaikuttaisi asiaan jos elämme maapallolla ?
--------------------------------------------------------------
"...Torni näyttää suurelta, koska kuvauksessa on zoomattu paljon. (Ollut suuri polttoväli)... ...Mitä tämä "perspektiivisyys" on ja miksei sitä saisi mielestäsi olla teleobjektiivilla kuvatussa kuvassa? Kuinka paljon on "kovin paljon"

Tässä linkki kuvaan josta tässä puhumme:
https://live.staticflickr.com/65535/50141838537_8d95668231_o.jpg

En sano mitenkään ehdottomana, mutta tuo kuva vaan näyttää siltä että zoomaus yltää kyllä juuri ja juuri Helsingin edustalla näkyvään saareen ja Virosta asti näkyvä torni näkyy yläosastaan tuossa vain siksi että ilmakehä on sen suurentanut moninkertaiseksi. Eikö etualan saarikin näyttäisi kaksiulotteisemmalta jos tuossa olisi zoomaamalla tuotu Virossa asti sijaitseva torni näkyviin noin isona ?Sitä tarkoitin kun puhuin joskus aikoinaan siitä saaressa näkyvästä perspektiivisyydestä. Zoomaamattoman kuvan erottaa zoomatusta siinä missä superzoomin maltillisemmasta zoomista.

Anonyymi kirjoitti:

"...Eli käytännössä auringon painovoima vetää meitä puoleensa pitäen meitä kiertoradalla, näin kumoten sen linkoutumistunteen..."

Tiede koittaa selitellä että painovoima pitäisi otteessaan kuin olisimme kiinnitetyssä karusellissa, mutta sillä erolla että oikea karuselli aiheuttaa oikeasti voiman joka työntää ulospäin kohti istuimen reunoja. Painovoiman sanotaan kumoavan sen fysiikasta tutun ympyräliikkeen sinkoutumisen, mutta mitään järkeä sellaisella väitteellä ei ole. Painovoiman veto on ensin se karusellin kiinnitin joka selittää karusellimaisen liikkeen, mutta sitten kun tarvitaan selitys sille miksei karusellin fysiikka toteudu maapallossa, niin se sama painovoiman veto joka ajaa sitä karuseliin kiinnityksen virkaa onkin samalla vastauksena siihenkin ongelmaan. Sitten samalla kerrotaan kuitenkin että maapallo on pullistuneempi päiväntasaajalta juuri sen olemattomaksi julistetun keskipakoisvoiman takia. Maapalloa selittävän tieteen tarinat eivät ole edes keskenään linjassa. Perustelin aikoinaan fysiikka-osastolla miten huonosti muiltakin osin painovoimateoria selittää todellisuutta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16524768/painovoimasta

Luulisi että fysiikasta kiinnostuneet ihmiset olisivat osanneet puolustaa teoriaansa paremmin. Hassua että mun kuvitellaan olevan jokin uskonnollinen fundamentalisti ja samalla uskotaan kyseenalaistamatta kosmologian kaikki faktoiksi kutsutut arkitodellisuuden vastaiset selitysideat jotka matemaattisilla tempuilla on keksitty.
Kosmologinen maailmanselitys on käytännössä se yksi maailmanuskonto johon koko maailma uskoo oli sitten ateisti, kristitty, muslimi tai hindu tms.
---------------------------------------------------------------
"En ihan täysin ymmärrä kysymystäsi? Voin nähdä saman asian monesta eri kuvakulmasta vaikka oletkin pallon pinnalla, varsinkin tähdet. Eli päiväntasaajalla olija voi nähdä samoja tähtiä mitä mekin nähdään täältä pohjoisella pallonpuoliskolla..."

Et ymmärtänyt. Jos tähdet ei pyöri yllämme vaan maapallo saa ne liikkeellään näennäisesti pyörimään, niin miksi siihen kuvaan piirtyy kerralla sitten enemmän kuin yhdensuuntaisia liikkeitä? Maapallossa tähdille on vain yksi kuvakulma. Miksi perspektiivisi vaikuttaisi asiaan jos elämme maapallolla ?
--------------------------------------------------------------
"...Torni näyttää suurelta, koska kuvauksessa on zoomattu paljon. (Ollut suuri polttoväli)... ...Mitä tämä "perspektiivisyys" on ja miksei sitä saisi mielestäsi olla teleobjektiivilla kuvatussa kuvassa? Kuinka paljon on "kovin paljon"

Tässä linkki kuvaan josta tässä puhumme:
https://live.staticflickr.com/65535/50141838537_8d95668231_o.jpg

En sano mitenkään ehdottomana, mutta tuo kuva vaan näyttää siltä että zoomaus yltää kyllä juuri ja juuri Helsingin edustalla näkyvään saareen ja Virosta asti näkyvä torni näkyy yläosastaan tuossa vain siksi että ilmakehä on sen suurentanut moninkertaiseksi. Eikö etualan saarikin näyttäisi kaksiulotteisemmalta jos tuossa olisi zoomaamalla tuotu Virossa asti sijaitseva torni näkyviin noin isona ?Sitä tarkoitin kun puhuin joskus aikoinaan siitä saaressa näkyvästä perspektiivisyydestä. Zoomaamattoman kuvan erottaa zoomatusta siinä missä superzoomin maltillisemmasta zoomista.

Lue lisää

^ tuo oli siis mun viesti. Heitti uloskirjautuneeksi vahingossa.

Anonyymi kirjoitti:

"Maapallossa olisimme eri vuodenaikoina eri jyrkkyisillä kiertoradan mutkilla, koska ellipsillä radalla on pari tiukempaa mutkaa, mutta vaikka rata olisi täydellinen ympyrä, niin ympyräratakin aiheuttaa jatkuvaa kiihtyvyyttä. Osuvampi esimerkki kuin kiskoja suoraan kulkeva juna olisi autolla ajaminen kaarteessa ilman jarruttamista tai kiihdyttämistä. Samaan aikaan tuon kiertorata-kaarteen kanssa olisi akselin ympäri pyörintä, johon sopii paremmin se juna vertaus, mutta yhdessä noiden liikkeiden ja suuntien muutoksia kuvaisi ehkä osuvimmin jokin huvipuistolaite."

Mittasuhdeongelmat, tai niiden huomioimattomuus on yksi tärkemmistä lähteistä litteä maa argumenteille. Kiihtyvyydellä tietenkin tarkoitat varmastikin keskipakoisoimaa. Eli asioiden pitäis kokea kokoajan olevansa linkoutumassa kauemmas auringosta?

Tätä ei koeta sen takia, koska me olemme auringon painovoiman alaisuudessa ja auringon kiertoradalla. Eli käytännössä auringon painovoima vetää meitä puoleensa pitäen meitä kiertoradalla, näin kumoten sen linkoutumistunteen. Ja maan kiertorata on tasapainossa, eikä varsinaisesti hoipu tms.

"Jos maapallon pyörintä olisi liikkeellään piirtänyt tuon kuvan kameraan, niin siinä ei näkyisi enempää kuin yhtä suuntaa kerralla, koska yhdestä sijainnista taivaalle tähtäävä kamera ei tietäisi mitään siitä että maa kaartuisi sen sivuilta alas palloksi, eikä siksi piirtäisi taivaallekaan muiden sijaintien näkymiä. Olenko väärässä? Olisi kiva kuulla miksi."

En ihan täysin ymmärrä kysymystäsi? Voin nähdä saman asian monesta eri kuvakulmasta vaikka oletkin pallon pinnalla, varsinkin tähdet. Eli päiväntasaajalla olija voi nähdä samoja tähtiä mitä mekin nähdään täältä pohjoisella pallonpuoliskolla. Tosin he näkevät ne maksimissaan puolet vuorokaudesta, kun meillä ne ovat tällä pallonpuoliskolla koko vuorokauden pyörimässä tuossa yläpuolella, eivätkä mene koskaan horisontin taakse. Me kuitenkaan ei voida nähdä eteläisen pallonpuoliskon tähtiä, eivätkä he voi nähdä meidän tähtiä.

"Se Tallinnan TV-torni on niin korkea, että itseasiassa tuo verkkokaupan katolta kuvattu näkymä tornin yläosasta olisi pallomallissa aikalailla oikein ihan ilman niitä refraktio puheita. Paitsi että eihän se torni siinä näytä ihan normaalilta, vaan suhteettoman isolta, joka kertoo että välissä on paljon kosteutta, eli ei mikään otollisin hetki zoomailla Suomesta Viron suuntaan. Ilmeisesti maapallossa hyvä sää, mahdollisimman vähäisen kosteuden muodostumisen kannalta, ei ole se otollisin hetki näyttämään todellisuutta, koska silloin nähtävät superkaukaiset yksityiskohdat on kaikki aina refraktiota ja silloin kun sää on huono kosteuden takia, niin on paras mahdollisuus saada maan mittoihin osuvia näkymiä."

Sekoitat kameran zoomin ilmakehän refraktioon. Torni näyttää suurelta, koska kuvauksessa on zoomattu paljon. (Ollut suuri polttoväli) Eli käytännössä käytetty teleskooppia. Ilmankosteudella ei ole juurikaan vaikutusta (ei ainakaan mitään sen tapaista mitä kommentissasi indikoit) tornin kokoon kuvassa.

Kanssasi on hankala keskustella, koska käytät ihan kummallisia termejä, kuten "perspektiivisyys". Mitä tämä "perspektiivisyys" on ja miksei sitä saisi mielestäsi olla teleobjektiivilla kuvatussa kuvassa? Kuinka paljon on "kovin paljon" tässä tapauksessa?Voit vaikka kertoa polttoväleinä, niin saadaan jotain yksiköitä käyttöön. Esimerkiksi kinovastaava 4000mm, onko se "kovin paljon?"

Onko kuvaaja mielestäsi tehnyt peräti jotain väärin ottaessaan kuvan?

"Ilman valtavaa zoomia, näkyisi mikroskooppiseksi pienentynyt TV-torni ilmakehän suurentamana ehkä juuri tuolla lailla osittaisena."

Mikä pointti sinulla oli tätä kirjoittaessasi? Mikroskooppisen pieni ilmakehän suurentama TV-torni? Onko torni mielestäsi siis eri kokoinen eri päivinä ilmakehän vaikutuksesta?
Zoomaaminen ei muuta kuvaa tai maisemaa mitenkään, vaan ainoastaan suurentaa sitä.

Pete jättää blogeistaan varmaankin tarkoituksella huomioimatta asioita joista hänen pitäisi kaikkien näiden vuosien jälkeen olla jo aivan erityisen hyvin tietoinen, ellei peräti asiantuntija. Näillä litteä maa jutuilla petetään lukijoita jättämällä asioita huomioimatta, välillä tuntuu että peräti ihan tarkoituksella -ja sinä Polariz- olet yksi niistä uhreista.

Lue lisää

"...Zoomaaminen ei muuta kuvaa tai maisemaa mitenkään, vaan ainoastaan suurentaa sitä.

Pete jättää blogeistaan varmaankin tarkoituksella huomioimatta asioita.."

Ei ollut Peten kuvasta nyt puhe. Katsoin Google Earthillä että etualalla näkyy Katajaluoto joka on vain 6km päässä kamerasta. TV-torni on 76km päässä. Torni on todistettavasti suurentunut muulla tavoin kuin zoomin avulla.

Polariz- kirjoitti:

Luulisi että mahdollisiin asiavirheisiin älähdettäisiin jollain tavoilla jos sellaisia kerran löytyy... ellei kyse olisi jostain pilkunviilauksesta joka ei muuttasi asiaa mitenkään. Muistetaan katsoa asioita tapaus kerrallaan. Jos olen väärässä kuten on inhimillistä joskus olla niin kerro vaan, vaikka se ei tietenkään tarkoita että kaikki muutkin mainitsemani asiat olisi samalla sitten väärin ja ansaitsisin jotain ad hominem tyyppisiä syyttelyitä koulutuksen puutteista. Näkemykseni ei myöskään perustu uskovaisuuteen. Toki arvuuttelen voisiko jotkin jutut Raamatusta olla totta, koska maailma ihmisineen on alkujaan selvästi luotu jotenkin. Raamattu on kuitenkin vähän liian ristiriitainen teos että osaisin ottaaa siitä paljon selvää.

Lue lisää

Eipä näe todisteita maailman tai ihmisen luomisesta, tiede osaa selittää nuo asiat aivan hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

"...Eli käytännössä auringon painovoima vetää meitä puoleensa pitäen meitä kiertoradalla, näin kumoten sen linkoutumistunteen..."

Tiede koittaa selitellä että painovoima pitäisi otteessaan kuin olisimme kiinnitetyssä karusellissa, mutta sillä erolla että oikea karuselli aiheuttaa oikeasti voiman joka työntää ulospäin kohti istuimen reunoja. Painovoiman sanotaan kumoavan sen fysiikasta tutun ympyräliikkeen sinkoutumisen, mutta mitään järkeä sellaisella väitteellä ei ole. Painovoiman veto on ensin se karusellin kiinnitin joka selittää karusellimaisen liikkeen, mutta sitten kun tarvitaan selitys sille miksei karusellin fysiikka toteudu maapallossa, niin se sama painovoiman veto joka ajaa sitä karuseliin kiinnityksen virkaa onkin samalla vastauksena siihenkin ongelmaan. Sitten samalla kerrotaan kuitenkin että maapallo on pullistuneempi päiväntasaajalta juuri sen olemattomaksi julistetun keskipakoisvoiman takia. Maapalloa selittävän tieteen tarinat eivät ole edes keskenään linjassa. Perustelin aikoinaan fysiikka-osastolla miten huonosti muiltakin osin painovoimateoria selittää todellisuutta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16524768/painovoimasta

Luulisi että fysiikasta kiinnostuneet ihmiset olisivat osanneet puolustaa teoriaansa paremmin. Hassua että mun kuvitellaan olevan jokin uskonnollinen fundamentalisti ja samalla uskotaan kyseenalaistamatta kosmologian kaikki faktoiksi kutsutut arkitodellisuuden vastaiset selitysideat jotka matemaattisilla tempuilla on keksitty.
Kosmologinen maailmanselitys on käytännössä se yksi maailmanuskonto johon koko maailma uskoo oli sitten ateisti, kristitty, muslimi tai hindu tms.
---------------------------------------------------------------
"En ihan täysin ymmärrä kysymystäsi? Voin nähdä saman asian monesta eri kuvakulmasta vaikka oletkin pallon pinnalla, varsinkin tähdet. Eli päiväntasaajalla olija voi nähdä samoja tähtiä mitä mekin nähdään täältä pohjoisella pallonpuoliskolla..."

Et ymmärtänyt. Jos tähdet ei pyöri yllämme vaan maapallo saa ne liikkeellään näennäisesti pyörimään, niin miksi siihen kuvaan piirtyy kerralla sitten enemmän kuin yhdensuuntaisia liikkeitä? Maapallossa tähdille on vain yksi kuvakulma. Miksi perspektiivisi vaikuttaisi asiaan jos elämme maapallolla ?
--------------------------------------------------------------
"...Torni näyttää suurelta, koska kuvauksessa on zoomattu paljon. (Ollut suuri polttoväli)... ...Mitä tämä "perspektiivisyys" on ja miksei sitä saisi mielestäsi olla teleobjektiivilla kuvatussa kuvassa? Kuinka paljon on "kovin paljon"

Tässä linkki kuvaan josta tässä puhumme:
https://live.staticflickr.com/65535/50141838537_8d95668231_o.jpg

En sano mitenkään ehdottomana, mutta tuo kuva vaan näyttää siltä että zoomaus yltää kyllä juuri ja juuri Helsingin edustalla näkyvään saareen ja Virosta asti näkyvä torni näkyy yläosastaan tuossa vain siksi että ilmakehä on sen suurentanut moninkertaiseksi. Eikö etualan saarikin näyttäisi kaksiulotteisemmalta jos tuossa olisi zoomaamalla tuotu Virossa asti sijaitseva torni näkyviin noin isona ?Sitä tarkoitin kun puhuin joskus aikoinaan siitä saaressa näkyvästä perspektiivisyydestä. Zoomaamattoman kuvan erottaa zoomatusta siinä missä superzoomin maltillisemmasta zoomista.

Lue lisää

"Tiede koittaa selitellä että painovoima pitäisi otteessaan kuin olisimme kiinnitetyssä karusellissa, mutta sillä erolla että oikea karuselli aiheuttaa oikeasti voiman joka työntää ulospäin kohti istuimen reunoja. Painovoiman sanotaan kumoavan sen fysiikasta tutun ympyräliikkeen sinkoutumisen, mutta mitään järkeä sellaisella väitteellä ei ole. Painovoiman veto on ensin se karusellin kiinnitin joka selittää karusellimaisen liikkeen, mutta sitten kun tarvitaan selitys sille miksei karusellin fysiikka toteudu maapallossa, niin se sama painovoiman veto joka ajaa sitä karuseliin kiinnityksen virkaa onkin samalla vastauksena siihenkin ongelmaan. Sitten samalla kerrotaan kuitenkin että maapallo on pullistuneempi päiväntasaajalta juuri sen olemattomaksi julistetun keskipakoisvoiman takia. Maapalloa selittävän tieteen tarinat eivät ole edes keskenään linjassa."

Joudun perkaamaan tätä taas aika paljon, kun sekoitat asioita toisiinsa, et varmaankaan tarkoituksellisesti kuitenkaan toivottavasti.

Karusellivertaus ei ole sama asia kun painovoima. Se on vertaus, joka auttaa ehkä alkuun pääsemiseen, eli tajuamaan että me olemme auringon kiertoradalla, mutta ei ole mikään lähellekään kokonaisvaltainen selitys siitä miten painovoima toimii, tai miltä painovoima "tuntuu".

Esimerkki: ISS:llä olijat kokevat olevansa painottomia sen takia, koska ISS on käytännössä jatkuvassa putoamisliikkeessä maan kiertoradalla. Putoavassa liikkeessä oleva kappale "kokee" olevansa painoton, vaikka juuri se painovoima saa hänet putoamaan. Putoamisliike siis kumoaa painovoiman tunteen. Sama tilanne koskee myös maapalloa, joka on auringon kiertoradalla Me ollaan putoamisliikkeessä auringon ympäri ja sen takia suurelta osin aurinkoon nähden painottomia. Näin ei ole sitä "linkoutumistunnettakaan". (yritän, etten tekisi tästä nyt liian monimutkaista)

Maapallon oma keskipakoisvoima ja päiväntasaajalta pullistuminen ei liity maan auringon kiertodalla olemiseen, vaan siihen, että maa pyörii itsensä ympäri.

"Jos tähdet ei pyöri yllämme vaan maapallo saa ne liikkeellään näennäisesti pyörimään, niin miksi siihen kuvaan piirtyy kerralla sitten enemmän kuin yhdensuuntaisia liikkeitä? Maapallossa tähdille on vain yksi kuvakulma. Miksi perspektiivisi vaikuttaisi asiaan jos elämme maapallolla ?"

Onnistuit sekoittamaan perspektiivin tähän jotenkin, vaikka en sanallakaan maininnut sitä puhuessani tähtien havainnoinnista päiväntasaajalla. Koitetaan olla sekoittamatta asiaankuulumattomia juttuja tähän.

Kaikki tähdet "etenevät" tietenkin kokoajan kohti länttä, mutta koska maa pyörii, niin pohjoisessa ja etelässä tähdet näyttävät pyörivän kokoajan pienempää ympyrää, kunnes akselin keskellä oleva tähti vaikuttaisi pysyvän paikallaan. Onko tämä tarpeeksi selkeästi sanottu?

"...näyttää siltä että zoomaus yltää kyllä juuri ja juuri Helsingin edustalla näkyvään saareen ja Virosta asti näkyvä torni näkyy yläosastaan tuossa vain siksi että ilmakehä on sen suurentanut moninkertaiseksi. Eikö etualan saarikin näyttäisi kaksiulotteisemmalta jos tuossa olisi zoomaamalla tuotu Virossa asti sijaitseva torni näkyviin noin isona ?Sitä tarkoitin kun puhuin joskus aikoinaan siitä saaressa näkyvästä perspektiivisyydestä. Zoomaamattoman kuvan erottaa zoomatusta siinä missä superzoomin maltillisemmasta zoomista."

Okei, mitä suurentaminen oikeastaan on? Suurentaminen on sitä, että kuva "leviää" kaikkiin suuntiin saman verran, jolloin saadaan aikaiseksi suurempi kuva. Eikö niin?

Optiseen suurentamiseen tarvitaan linssiä joka taipuu kaikkiin suuntiin sama verran, eli käytännössä pyöreää pintaa, jonka läpi valon pitäisi mennä ja joka sitten levittää sen valon kaikkiin suuntiin saman verran. Linssin ohuin osa on sivuilla ja paksuin osa keskellä.

Mitä ilmakehä tekee, niin se muodostaa gradientin, eli tiheyden muutoksen, jossa tiheämpi ilma on alhaalla ja ohuempi ilma ylhäällä. Tämä on niinkuin keskeneräinen "linssi", joka taivuttaa valoa ainoastaan yhteen suuntaan. Kun valo taipuu ainoastaan ylös- tai alaspäin, se mahdollistaa tornin näkymisen korkeammalla kun missä se näkyisi, jos ilmakehä olisi täysin tasainen.

Zoomaus ei lisää katseluetäisyyttä, eikä "yllä" mihinkään. Zoomaus ainoastaan suurentaa kuvaa.

Tuntuu että laitoit tuon jutun jo aiemmin ja selitin sen mielestäni hyvin helppotajuisesti sinulle, mutta joko et lukenut, tai sitten et ymmärtänyt, tai sitten et vain välitä miettiä asiaa yhtään pidemmälle. En tiedä mikä on oikea vaihtoehto.

Jos lämmittimen laittaa osoittamaan ulos ovesta, niin sitten se lämmittää vähemmän sisätilaa.

Mutta jos unohdetaan tuo äskeinen ja viedään lämmitin tilaan jossa ei ole ikkunoita tai ovia. Nyt käännät sen vinoon lattiaan nähden, niin tietenkin samalla käännät sitä enemmän suoraan kohti seinää, eikö niin?

Näin huoneilma lämpenee joka tapauksessa, mutta tietenkin se mikä pinta on enemmän lämmityksen kohteena, vaihtelee.

Anonyymi kirjoitti:

Tuntuu että laitoit tuon jutun jo aiemmin ja selitin sen mielestäni hyvin helppotajuisesti sinulle, mutta joko et lukenut, tai sitten et ymmärtänyt, tai sitten et vain välitä miettiä asiaa yhtään pidemmälle. En tiedä mikä on oikea vaihtoehto.

Jos lämmittimen laittaa osoittamaan ulos ovesta, niin sitten se lämmittää vähemmän sisätilaa.

Mutta jos unohdetaan tuo äskeinen ja viedään lämmitin tilaan jossa ei ole ikkunoita tai ovia. Nyt käännät sen vinoon lattiaan nähden, niin tietenkin samalla käännät sitä enemmän suoraan kohti seinää, eikö niin?

Näin huoneilma lämpenee joka tapauksessa, mutta tietenkin se mikä pinta on enemmän lämmityksen kohteena, vaihtelee.

Lue lisää

Miksi palloteoriassa sen auringon lämmitysteho pienenee riippuen millä korkeudella aurinko taivaalla sijaitsee?
Voit kokeilla asiaa vaikka juuri infrapunalämmittimellä. Sijoita se vinosti lattialle, seiso vieressä että lämmittääkö se. Jos maa on pallo niin ei lämmitä.
Sijoita sama lämmitin kattoon, ja seiso sen alapuolella. Palloteorian mukaan lämmittimen teho on nyt moninkertaistunut.

Ja koska lämmittimen teho ei todellisuudessa muutu, se todistaa litteänmaan teorian todeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi palloteoriassa sen auringon lämmitysteho pienenee riippuen millä korkeudella aurinko taivaalla sijaitsee?
Voit kokeilla asiaa vaikka juuri infrapunalämmittimellä. Sijoita se vinosti lattialle, seiso vieressä että lämmittääkö se. Jos maa on pallo niin ei lämmitä.
Sijoita sama lämmitin kattoon, ja seiso sen alapuolella. Palloteorian mukaan lämmittimen teho on nyt moninkertaistunut.

Ja koska lämmittimen teho ei todellisuudessa muutu, se todistaa litteänmaan teorian todeksi.

Lue lisää

Ei auringon lämmitysteho muutu kenenkään mielestä. Olkinukke ei ole ilkeilysana, vaan olkinukella tarkoitetaan sitä, että väittelet jonkun kanssa ja keksit itse mitä sinun väittelykumppanisi mukamas väittää, näin olet luonut itsellesi kysymyksen johon sinun on helpompi vastata ja hylkäät sen oikean kysymyksen.

Eroavaisuus on siinä, että kuinka paljon lämpöä päätyy juuri siihen kyseiseen lämmitettävään pintaan. Päätyykö lämpöenergia enemmän laittiaan vai seinään? On helppoa testata tätä taskulampulla. Kuinka paljon valoa päätyy yhteen kohtaan seinällä, jos valaitset sitä suoraan tai vinoon? Vinosti valaisemalla kohta jää himmeämmäksi.

Jos sinulla on vaikka aurinkopaneeleita, niin tiedät varmasti, että parhaan tehon niistä saat aikaiseksi kääntämällä ne suoraan kohti aurinkoa, jolloin suurimman osan päivästä aurinko valaisee niitä. On myös olemassa moottoreita joissain aurinkosähköjärjestelmissä, jotka kääntävät paneeleita koakoan niin että ne seuraavat aurinkoa ja saavat maksimaalista hyötyä niiden ollessa kohtisuorasti aurinkoa kohti koko päivän ajan.

Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, on Aurinko lähempänä maata kun kesällä.
Paljastit heti tietämättömyytesi.

Anonyymi kirjoitti:

Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, on Aurinko lähempänä maata kun kesällä.
Paljastit heti tietämättömyytesi.

Itse paljastit tietämättömyytesi, et ole tutustunut littapää teoriaan jonka mukaan aurinko on pieni, noin 50-km oleva pallo joka kiertää kehää noin 3000-km korkeudella litteänmaailmamme yläpuolella. Tällä hetkellä aurinko liikkuu eteläisen maailman yläpuolella, ja siksi meillä on nyt pohjoisessa talvi.

Anonyymi kirjoitti:

Itse paljastit tietämättömyytesi, et ole tutustunut littapää teoriaan jonka mukaan aurinko on pieni, noin 50-km oleva pallo joka kiertää kehää noin 3000-km korkeudella litteänmaailmamme yläpuolella. Tällä hetkellä aurinko liikkuu eteläisen maailman yläpuolella, ja siksi meillä on nyt pohjoisessa talvi.

Lue lisää

Ei ole tietämätöntä, jos ei usko littu-uskovaisten valhisiin!

No näyttääkö se Aurinko olevan talvella kauempana (pienempi) kuin kesällä?

Anonyymi kirjoitti:

No näyttääkö se Aurinko olevan talvella kauempana (pienempi) kuin kesällä?

Ei näytä. Talvella auringon pitäis olla noin 5000 kilometriä kauempana kun kesällä. Kuitenkaan se ei näy auringon koossa mitenkään. Kauriin kääntöpiiriltä kravun käöntöpiirille on siis noin 5000km

Tämäkin taas kerran todistaa kuinka litteä maa teoriassa ei ole mitään järkeä. Toki voimme odotella millaisia selityksiä tähän keksivät.

Anonyymi kirjoitti:

Ei näytä. Talvella auringon pitäis olla noin 5000 kilometriä kauempana kun kesällä. Kuitenkaan se ei näy auringon koossa mitenkään. Kauriin kääntöpiiriltä kravun käöntöpiirille on siis noin 5000km

Tämäkin taas kerran todistaa kuinka litteä maa teoriassa ei ole mitään järkeä. Toki voimme odotella millaisia selityksiä tähän keksivät.

Lue lisää

Kääntöpiirien etäisyysero on isoimmillaan 4600 km. maata pitkin mitattuna. Mutta kun ne sieltä maasta nostaa taivaalle, niin niiden viivotinsuorat etäisyyserot maasta katsottuna vähenee sitä mukaa mitä korkeammalla ne on.

Partaveitsi-periaatteella maapallo selittää paremmin sen miksei auringon koko vaihtele, kun taas litteässä maassa asiaa on vaikea järkeillä muuten kuin jonkinlaisella ilmakehän suurennusefektillä. Mutta voiko sanoa edes niin turhaksi oletukseksi, että litteän maan näkökulmasta katselijan ja taivaankappaleen välissä on ilmakehää aina vain enemmän kun etäisyys kasvaa? Lisäksihän ilmakehä tihenee juuri sinne alas minne perspektiivi kappaletta laskee. Mutta onhan siinä toki ylimääräistä oletusta, että ilmassa on kosteutta jolla on suurentava vaikutus, mutta se on perusteltu oletus, koska sitähän ilmatieteilijätkin ovat käyttäneet selitellessään maapallolle liian kaukaisia näkymiä, mutta käsitellessään kuitenkin paljon lyhyempiä välimatkoja kuin mistä nyt puhutaan. Koska sellaista vaihtoehtoa ilmakehäekspertit ei ymmärrä ottaa huomioon, että koko ilmakehä on yhdessä tasossa, eikä mikään maapallon päällä oleva kapea kaistale, joka kääntyy kokoajan katselijan ympäriltä pois tieltä. Ja kuitenkin sillä kapealla kaistaleellakin nähdään monenlaisia ilmakehän temppuja.

Miten paljon ymmärrettävämpää on että aurinko suurenisi kun sitä katsoo KAIKEN ilmakehän keskeltä, kuin että se ei suurenisi. Ja mihin sitten se perspektiivin laskeva vaikutus siitä katoaisi kun kohde on suurentunut? Ainakin pienoismallitestien mukaan etääntyvä kohde laskee vaikka kameran ja kohteen väliin laittaisi suurentavan kalvoluiskan joka estää kohdetta pienenemästä.

Polariz- kirjoitti:

Kääntöpiirien etäisyysero on isoimmillaan 4600 km. maata pitkin mitattuna. Mutta kun ne sieltä maasta nostaa taivaalle, niin niiden viivotinsuorat etäisyyserot maasta katsottuna vähenee sitä mukaa mitä korkeammalla ne on.

Partaveitsi-periaatteella maapallo selittää paremmin sen miksei auringon koko vaihtele, kun taas litteässä maassa asiaa on vaikea järkeillä muuten kuin jonkinlaisella ilmakehän suurennusefektillä. Mutta voiko sanoa edes niin turhaksi oletukseksi, että litteän maan näkökulmasta katselijan ja taivaankappaleen välissä on ilmakehää aina vain enemmän kun etäisyys kasvaa? Lisäksihän ilmakehä tihenee juuri sinne alas minne perspektiivi kappaletta laskee. Mutta onhan siinä toki ylimääräistä oletusta, että ilmassa on kosteutta jolla on suurentava vaikutus, mutta se on perusteltu oletus, koska sitähän ilmatieteilijätkin ovat käyttäneet selitellessään maapallolle liian kaukaisia näkymiä, mutta käsitellessään kuitenkin paljon lyhyempiä välimatkoja kuin mistä nyt puhutaan. Koska sellaista vaihtoehtoa ilmakehäekspertit ei ymmärrä ottaa huomioon, että koko ilmakehä on yhdessä tasossa, eikä mikään maapallon päällä oleva kapea kaistale, joka kääntyy kokoajan katselijan ympäriltä pois tieltä. Ja kuitenkin sillä kapealla kaistaleellakin nähdään monenlaisia ilmakehän temppuja.

Miten paljon ymmärrettävämpää on että aurinko suurenisi kun sitä katsoo KAIKEN ilmakehän keskeltä, kuin että se ei suurenisi. Ja mihin sitten se perspektiivin laskeva vaikutus siitä katoaisi kun kohde on suurentunut? Ainakin pienoismallitestien mukaan etääntyvä kohde laskee vaikka kameran ja kohteen väliin laittaisi suurentavan kalvoluiskan joka estää kohdetta pienenemästä.

Lue lisää

Siis että kun noustaan maan pinnalta ylemmäs, niin kohtisuora maata kohden ei olekaan kohtisuora? Tätä en ihan tajunnut? Jos aurinko kiertää 3000 km korkeudessa, niin onko se taivaankannen alapuolella, vai yläpuolella? Kuinka korkealla se firmament on!?

Polariz- kirjoitti:

Kääntöpiirien etäisyysero on isoimmillaan 4600 km. maata pitkin mitattuna. Mutta kun ne sieltä maasta nostaa taivaalle, niin niiden viivotinsuorat etäisyyserot maasta katsottuna vähenee sitä mukaa mitä korkeammalla ne on.

Partaveitsi-periaatteella maapallo selittää paremmin sen miksei auringon koko vaihtele, kun taas litteässä maassa asiaa on vaikea järkeillä muuten kuin jonkinlaisella ilmakehän suurennusefektillä. Mutta voiko sanoa edes niin turhaksi oletukseksi, että litteän maan näkökulmasta katselijan ja taivaankappaleen välissä on ilmakehää aina vain enemmän kun etäisyys kasvaa? Lisäksihän ilmakehä tihenee juuri sinne alas minne perspektiivi kappaletta laskee. Mutta onhan siinä toki ylimääräistä oletusta, että ilmassa on kosteutta jolla on suurentava vaikutus, mutta se on perusteltu oletus, koska sitähän ilmatieteilijätkin ovat käyttäneet selitellessään maapallolle liian kaukaisia näkymiä, mutta käsitellessään kuitenkin paljon lyhyempiä välimatkoja kuin mistä nyt puhutaan. Koska sellaista vaihtoehtoa ilmakehäekspertit ei ymmärrä ottaa huomioon, että koko ilmakehä on yhdessä tasossa, eikä mikään maapallon päällä oleva kapea kaistale, joka kääntyy kokoajan katselijan ympäriltä pois tieltä. Ja kuitenkin sillä kapealla kaistaleellakin nähdään monenlaisia ilmakehän temppuja.

Miten paljon ymmärrettävämpää on että aurinko suurenisi kun sitä katsoo KAIKEN ilmakehän keskeltä, kuin että se ei suurenisi. Ja mihin sitten se perspektiivin laskeva vaikutus siitä katoaisi kun kohde on suurentunut? Ainakin pienoismallitestien mukaan etääntyvä kohde laskee vaikka kameran ja kohteen väliin laittaisi suurentavan kalvoluiskan joka estää kohdetta pienenemästä.

Lue lisää

Eli oletuksesi on nyt, että viivotinsuora etäisyys aurinkoon(?) lyhenee, jos aurinko on korkeammalla?

Tämä on onneksi helppoa geometriaa, jonka voi tarkistaa vaikka paintilla. Ja niin tarkistinkin. Väitteesi ei siis ole totta, vaan viivotinsuora etäisyys aurinkoon kasvaa mitä korkeammalla se on.
https://i.imgur.com/vcbs7jh.png

Tekstisi oli kuitenkni sen verran monitulkintaisesti kirjoitettu, että en ole varma tarkoitatko kuitenkin ehkä sitä, että maasta katsottuna kääntöpiirien etäisyys olisi lähempänä ja tämä sitten jotenkin pienentäisi perspektiivin vaikutusta. Niinpä tein siitä myös oman kuvansa.
https://i.imgur.com/MpBv9Ig.png

Jos aurinko olisi vaikka 50km kokoinen litteässä maassa, ja valokuvassa se olisi vaikka 5cm kokoinen keskikesällä sen ollessa kravun kääntöpiirillä, eli arviolta noin 4000km päässä meistä, sitten talvella se olisi kauriin kääntöpiirillä, eli 4600km kauempana. Kuvassa se olisi edelleen 5cm kokoinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että ilmakehän pitäisi suurentaa kohteita suurinpiirtein samassa tahdissa kun kohteet etääntyvät katsojasta. Näin ei pitäisi olla väliä millä etäisyydellä mikäkin kohde on, sen pitäisi aina näyttää saman kokoiselta. Me kuitenkin tiedämme ettei näin ole, vaan kohteet pienenevät etääntyessään.

Talvella auringon ja meidän välissä pitäisi olla myös noin kaksi kertaa enemmän ilmakehää verrattuna kesään, joten sen pitäisi kai sitten vaikuttaa myös puolet himmeämmältä? Tämäkään ei ole totta, vaan aurinko on kesällä yhtä kirkas kuin talvellakin.

Perspektiivi ei myöskään laske kohteita, vaan se pienentää kohteita. Eli katsojan näkökulmasta kohteet ovat koko ajan lähempänä toisiaan mitä kauempana ne ovat, kunnes pakopisteessä ne näyttävät olevan kaikki samassa pisteessä. Pakopiste on kohta, mikä on pienin mahdollinen yksityiskohta, jonka voit nähdä.

https://i.imgur.com/2u79pc2.png

Anonyymi kirjoitti:

Eli oletuksesi on nyt, että viivotinsuora etäisyys aurinkoon(?) lyhenee, jos aurinko on korkeammalla?

Tämä on onneksi helppoa geometriaa, jonka voi tarkistaa vaikka paintilla. Ja niin tarkistinkin. Väitteesi ei siis ole totta, vaan viivotinsuora etäisyys aurinkoon kasvaa mitä korkeammalla se on.
https://i.imgur.com/vcbs7jh.png

Tekstisi oli kuitenkni sen verran monitulkintaisesti kirjoitettu, että en ole varma tarkoitatko kuitenkin ehkä sitä, että maasta katsottuna kääntöpiirien etäisyys olisi lähempänä ja tämä sitten jotenkin pienentäisi perspektiivin vaikutusta. Niinpä tein siitä myös oman kuvansa.
https://i.imgur.com/MpBv9Ig.png

Jos aurinko olisi vaikka 50km kokoinen litteässä maassa, ja valokuvassa se olisi vaikka 5cm kokoinen keskikesällä sen ollessa kravun kääntöpiirillä, eli arviolta noin 4000km päässä meistä, sitten talvella se olisi kauriin kääntöpiirillä, eli 4600km kauempana. Kuvassa se olisi edelleen 5cm kokoinen.

Tämä tarkoittaa sitä, että ilmakehän pitäisi suurentaa kohteita suurinpiirtein samassa tahdissa kun kohteet etääntyvät katsojasta. Näin ei pitäisi olla väliä millä etäisyydellä mikäkin kohde on, sen pitäisi aina näyttää saman kokoiselta. Me kuitenkin tiedämme ettei näin ole, vaan kohteet pienenevät etääntyessään.

Talvella auringon ja meidän välissä pitäisi olla myös noin kaksi kertaa enemmän ilmakehää verrattuna kesään, joten sen pitäisi kai sitten vaikuttaa myös puolet himmeämmältä? Tämäkään ei ole totta, vaan aurinko on kesällä yhtä kirkas kuin talvellakin.

Perspektiivi ei myöskään laske kohteita, vaan se pienentää kohteita. Eli katsojan näkökulmasta kohteet ovat koko ajan lähempänä toisiaan mitä kauempana ne ovat, kunnes pakopisteessä ne näyttävät olevan kaikki samassa pisteessä. Pakopiste on kohta, mikä on pienin mahdollinen yksityiskohta, jonka voit nähdä.

https://i.imgur.com/2u79pc2.png

Lue lisää

Etäisyyseroilla tarkoitin yksiselitteisesti etäisyyksien eroja kääntöpiiriltä toiselle. Voit katsoa kuvastasi kuinka ne on silminnähden pienemmät taivaalla verrattuna mitkä ne etäisyyserot on maassa. Jos et näe kuinka viivojen pituuserot kaventuuu korkeammalla voit kokeilla mitata viivat tai nostaa pallot ylemmäs taivaalle niin näet sen selvemmin.

Turhaan hoet kuinka perspektiivi pienentää, koska tässähän juuri on mietinnässä se ettei se välttämättä näkyisi jos välissä on tuhansia kilometrejä pientä kosteutta joka lisäksi tihenee alaspäin.. Enkä ymmärrä miksi väität ettei perspektiivi laskisi !? Oletko koskaan tarkkaillut isoja kumuluspilviä, sellaisia joita vanhoissa suomileffoissa mielellään näytetään... Niistä pitäisi huomata hienosti kuinka perspektiivi laskee alemmas pilvi kerrallaan, mutta en tiedä luuletkohan sitä kenties maapallon ympärille kiertyneeksi ilmakehäksi kun sanot ettei perspektiivi laske? ja mietit taas varmaan että eikö niiden pilvienkin pitäisi sitten suurentua ilmakehän takia ?!.. mutta voit joskus kokeilla moottoritiellä mitata matkamittarilla kuinka läheisiä sellaiset pivet onkaan. Olen mittaillut ja arvioinut että kaukaisimmat näkyy vain jossain 20km päässä. Meren äärellä varmasti paljon pidemmällä, mutta puhutaan silti vain kymmenistä kilometreistä. Maapallossa kaarevuutta ei olisi 20km matkalla kuin 31 metriä. Perspektiivi olisi siksi pallomaailmassakin syynä sille että ne pilvet näyttävät laskevan alemmas, mutta ymmärrän jos lapsesta asti pallomalliin ohjelmoitu mieli ei sitä näe niin. Lentokoneesta voi mennä katsomaan sinne pilvimaton päälle kuinka se on siitä perspektiivistä tasainen silmänkantamattomiin ja voit jatkaa matkaa vesilasi kädessäsi tekemättä etuperin volttia milloinkaan.

Polariz- kirjoitti:

Etäisyyseroilla tarkoitin yksiselitteisesti etäisyyksien eroja kääntöpiiriltä toiselle. Voit katsoa kuvastasi kuinka ne on silminnähden pienemmät taivaalla verrattuna mitkä ne etäisyyserot on maassa. Jos et näe kuinka viivojen pituuserot kaventuuu korkeammalla voit kokeilla mitata viivat tai nostaa pallot ylemmäs taivaalle niin näet sen selvemmin.

Turhaan hoet kuinka perspektiivi pienentää, koska tässähän juuri on mietinnässä se ettei se välttämättä näkyisi jos välissä on tuhansia kilometrejä pientä kosteutta joka lisäksi tihenee alaspäin.. Enkä ymmärrä miksi väität ettei perspektiivi laskisi !? Oletko koskaan tarkkaillut isoja kumuluspilviä, sellaisia joita vanhoissa suomileffoissa mielellään näytetään... Niistä pitäisi huomata hienosti kuinka perspektiivi laskee alemmas pilvi kerrallaan, mutta en tiedä luuletkohan sitä kenties maapallon ympärille kiertyneeksi ilmakehäksi kun sanot ettei perspektiivi laske? ja mietit taas varmaan että eikö niiden pilvienkin pitäisi sitten suurentua ilmakehän takia ?!.. mutta voit joskus kokeilla moottoritiellä mitata matkamittarilla kuinka läheisiä sellaiset pivet onkaan. Olen mittaillut ja arvioinut että kaukaisimmat näkyy vain jossain 20km päässä. Meren äärellä varmasti paljon pidemmällä, mutta puhutaan silti vain kymmenistä kilometreistä. Maapallossa kaarevuutta ei olisi 20km matkalla kuin 31 metriä. Perspektiivi olisi siksi pallomaailmassakin syynä sille että ne pilvet näyttävät laskevan alemmas, mutta ymmärrän jos lapsesta asti pallomalliin ohjelmoitu mieli ei sitä näe niin. Lentokoneesta voi mennä katsomaan sinne pilvimaton päälle kuinka se on siitä perspektiivistä tasainen silmänkantamattomiin ja voit jatkaa matkaa vesilasi kädessäsi tekemättä etuperin volttia milloinkaan.

Lue lisää

Kiitos kommentista.

Etäisyydet kahden eri kohteen välillä ei muutu pienemmäksi, vaikka kohteita nostaisi kuinka korkealle Y akselin mukaisesti. No ovat silti joka tapauksessa yhtä kaukana toisistaan ja korkemmalle noustessaan kokoajan myös kauempana katsojasta. Se ei siis mitenkään voi muuttaa niiden "perspektiiviä" samanlaisemmaksi, tai mitä tässä nyt tarvitaankaan, että litteä maa saisi jonkunlaisen todisteen tuolla perusteella.

Itseasiassa, jos ruvetaan halkomaan hiuksia, niin talvella aurinko on hiukan suuremman näköinen, johtuen siitä että maa on talvella hiukan lähempänä aurinkoa. Kun tuon pikkuyksityiskohdan ottaa huomioon, tuossa litteä maa "perspektiivissä" on vielä vähemmän järkeä.

Olen tarkkaillut pilviä, tähtiä, planeettoja kuuta, satelliitteja ja muitakin taivaan kohteita, sellaisiakin, mitä littarit väittävät ettei edes ole olemassa, monenlaisilla välineillä ja paljain silminkin, kiitos kysymästä.

Perspektiivi ei kaareudu. Jos puhut jostain muusta asiasta joka mahdollisesti laskisi kohteita visuaalisesti alaspäin, niin kyseessä ei silloin ole perspektiivi, vaan joku muu asia.

Kohteet ei laske alaspäin, vaan ne kutistuvat kohti pakopistettänsä symmetrisesti edetessään kauemmas. Katsojan alapuolella olevat kohteet näyttävät kuvassa nousevan ylöspäin ja ylhäällä olevat näyttävät laskevat alaspäin. Sivulla olevat näyttävät siirttvän keskelle päin, kunnes ne kaikki kohtaavat pakopisteessä, jota pienempiä yksityiskohtia et pysty näkemään ilman kiikareita, tai vastaavaa välinettä.
https://blog.schoolspecialty.com/wp-content/uploads/2016/01/One-Point-Drawing.jpg

Litteä maa on "perspektiivinsä" kanssa aika vitsi, kun siinä luullaan, että perspektiivi jotenkin muuttaa sääntöjänsä horisontin kohdalla ja sitten siellä asiat rupeavat mukamas laskemaan alaspäin. Tämä on hätäpäissään keksitty selitys joka piti tietenkin jonkun keksiä, kun lopulta oli pakko hyväksyä, että ne laivat menee sinne horisontin taakse. Sellaiset hätäselitykset voi veistellä sillä kuuluisalla partaveitsellä silpuksi milloin vaan.

Pilviä on tietenkin eri korkeudella, eli yläilmakehässä ja ihan maan tasossakin, jota kutsumme sumuksi.
En tiedä mitä olet mittaillut ja miksi esität tuollaisen erityisen kumallisen väitteen koskien pilviä ja niiden maksimi näkymisetäisyyttä. Olen kyllä huomannut, että salaliittoteoreetikot uskovat itsensä kanssa ristiriitaisiin asioihin, mutta kummastelen kuitenkin tuollaista noin helppoa kömmähdystä.
Se nimittäin on ristiriidassa omien uskomustesikin kanssa. Me näemme todistetusti sen Tallinnan TV-tornin Helsingistä, jonne on kyllä hitusen enemmän matkaa kun tuo 20km ja tyypillisesti pilvet ovat korkeammalla kun se 300 metriä.

Esimerkiksi tällaisia, hyvin korkealla olevia pilviä voi nähdä jopa satojen kilometrien päästä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valaisevat_yöpilvet

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommentista.

Etäisyydet kahden eri kohteen välillä ei muutu pienemmäksi, vaikka kohteita nostaisi kuinka korkealle Y akselin mukaisesti. No ovat silti joka tapauksessa yhtä kaukana toisistaan ja korkemmalle noustessaan kokoajan myös kauempana katsojasta. Se ei siis mitenkään voi muuttaa niiden "perspektiiviä" samanlaisemmaksi, tai mitä tässä nyt tarvitaankaan, että litteä maa saisi jonkunlaisen todisteen tuolla perusteella.

Itseasiassa, jos ruvetaan halkomaan hiuksia, niin talvella aurinko on hiukan suuremman näköinen, johtuen siitä että maa on talvella hiukan lähempänä aurinkoa. Kun tuon pikkuyksityiskohdan ottaa huomioon, tuossa litteä maa "perspektiivissä" on vielä vähemmän järkeä.

Olen tarkkaillut pilviä, tähtiä, planeettoja kuuta, satelliitteja ja muitakin taivaan kohteita, sellaisiakin, mitä littarit väittävät ettei edes ole olemassa, monenlaisilla välineillä ja paljain silminkin, kiitos kysymästä.

Perspektiivi ei kaareudu. Jos puhut jostain muusta asiasta joka mahdollisesti laskisi kohteita visuaalisesti alaspäin, niin kyseessä ei silloin ole perspektiivi, vaan joku muu asia.

Kohteet ei laske alaspäin, vaan ne kutistuvat kohti pakopistettänsä symmetrisesti edetessään kauemmas. Katsojan alapuolella olevat kohteet näyttävät kuvassa nousevan ylöspäin ja ylhäällä olevat näyttävät laskevat alaspäin. Sivulla olevat näyttävät siirttvän keskelle päin, kunnes ne kaikki kohtaavat pakopisteessä, jota pienempiä yksityiskohtia et pysty näkemään ilman kiikareita, tai vastaavaa välinettä.
https://blog.schoolspecialty.com/wp-content/uploads/2016/01/One-Point-Drawing.jpg

Litteä maa on "perspektiivinsä" kanssa aika vitsi, kun siinä luullaan, että perspektiivi jotenkin muuttaa sääntöjänsä horisontin kohdalla ja sitten siellä asiat rupeavat mukamas laskemaan alaspäin. Tämä on hätäpäissään keksitty selitys joka piti tietenkin jonkun keksiä, kun lopulta oli pakko hyväksyä, että ne laivat menee sinne horisontin taakse. Sellaiset hätäselitykset voi veistellä sillä kuuluisalla partaveitsellä silpuksi milloin vaan.

Pilviä on tietenkin eri korkeudella, eli yläilmakehässä ja ihan maan tasossakin, jota kutsumme sumuksi.
En tiedä mitä olet mittaillut ja miksi esität tuollaisen erityisen kumallisen väitteen koskien pilviä ja niiden maksimi näkymisetäisyyttä. Olen kyllä huomannut, että salaliittoteoreetikot uskovat itsensä kanssa ristiriitaisiin asioihin, mutta kummastelen kuitenkin tuollaista noin helppoa kömmähdystä.
Se nimittäin on ristiriidassa omien uskomustesikin kanssa. Me näemme todistetusti sen Tallinnan TV-tornin Helsingistä, jonne on kyllä hitusen enemmän matkaa kun tuo 20km ja tyypillisesti pilvet ovat korkeammalla kun se 300 metriä.

Esimerkiksi tällaisia, hyvin korkealla olevia pilviä voi nähdä jopa satojen kilometrien päästä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valaisevat_yöpilvet

Lue lisää

Väännetään rautalangasta:
Sanotaan vaikka että maata pitkin mitattuna kauimmainen piste on 10 cm päässä ja lähempänä oleva 5 cm päässä. Etäisyyksillä on eroa 5 cm. Kauempana oleva on siiis puolet kauempana, eli etäisyyksillä on eroa 50%. Sitten nostetaan pisteet ylös sieltä maasta esim. 5cm korkeuteen. Katselija on maassa samassa paikassaan. Nyt kauimmaiseen pisteeseen on matkaa 11cm ja lähempään 7cm. Etäisyysero väheni neljään senttiin. Ja koska välimatkat on kokonaisuudessan pidemmät taivaalla verrattuna mitä ne oli maassa, ei se 4 cm ole niillä välimatkoilla prosenteissa kuin n. 36%. Maassa etäisyysero oli 50%.

Emme näköjään ymmärrä toisiamme oikeen missään asiassa. Kuvittelet minun ajattelevan perspektiivistä jollain tavalla mitä ehkä joku muu on voinut sanoa, ja yrität piikitellä siitä minulle. Enkä ole varma mitä milloinkin tarkoitat. Puhuimme auringosta ja kerroit siinä yhteydessä että "Perspektiivi ei myöskään laske kohteita, vaan se pienentää kohteita." Ajattelin että voiko olla ettet ymmärrä tuotakaan että esim. pilvet laskee alemmas perspektiivin takia, ja aloin perustelemaan kuinka yksi tunnistettava pilvityyppi, ei siis mikään epämääräinen yläilmakehän usvapilvi, näyttää kuinka se on perspektiivin aikaansaamaa. Nyt sitten selvisi (?? Ehkä), että ymmärrätkin että kohteet laskeutuvat perspektiivissä mutta halusit käyttää eri sanoja sen sanomiseen ja ajattelet ilmeisesti minun ajattelevan jotain pakopisteen alapuolelle laskemista tms. jota vastaan olet tässä tietämättäni taistellut (ehkä?) . En ole varma jaksanko jatkaa tätä vaikeaa keskustelua kun ymmärrysmuuri on niin iso. Mutta kiitos sinullekin kommenteista.

Polariz- kirjoitti:

Väännetään rautalangasta:
Sanotaan vaikka että maata pitkin mitattuna kauimmainen piste on 10 cm päässä ja lähempänä oleva 5 cm päässä. Etäisyyksillä on eroa 5 cm. Kauempana oleva on siiis puolet kauempana, eli etäisyyksillä on eroa 50%. Sitten nostetaan pisteet ylös sieltä maasta esim. 5cm korkeuteen. Katselija on maassa samassa paikassaan. Nyt kauimmaiseen pisteeseen on matkaa 11cm ja lähempään 7cm. Etäisyysero väheni neljään senttiin. Ja koska välimatkat on kokonaisuudessan pidemmät taivaalla verrattuna mitä ne oli maassa, ei se 4 cm ole niillä välimatkoilla prosenteissa kuin n. 36%. Maassa etäisyysero oli 50%.

Emme näköjään ymmärrä toisiamme oikeen missään asiassa. Kuvittelet minun ajattelevan perspektiivistä jollain tavalla mitä ehkä joku muu on voinut sanoa, ja yrität piikitellä siitä minulle. Enkä ole varma mitä milloinkin tarkoitat. Puhuimme auringosta ja kerroit siinä yhteydessä että "Perspektiivi ei myöskään laske kohteita, vaan se pienentää kohteita." Ajattelin että voiko olla ettet ymmärrä tuotakaan että esim. pilvet laskee alemmas perspektiivin takia, ja aloin perustelemaan kuinka yksi tunnistettava pilvityyppi, ei siis mikään epämääräinen yläilmakehän usvapilvi, näyttää kuinka se on perspektiivin aikaansaamaa. Nyt sitten selvisi (?? Ehkä), että ymmärrätkin että kohteet laskeutuvat perspektiivissä mutta halusit käyttää eri sanoja sen sanomiseen ja ajattelet ilmeisesti minun ajattelevan jotain pakopisteen alapuolelle laskemista tms. jota vastaan olet tässä tietämättäni taistellut (ehkä?) . En ole varma jaksanko jatkaa tätä vaikeaa keskustelua kun ymmärrysmuuri on niin iso. Mutta kiitos sinullekin kommenteista.

Lue lisää

Tarkoitus ei ole piikitellä, vaikka myönnän että niin tulee tehtyä vähän väliä, lähinnä sen takia koska litteä maa argumentit aidosti vaikuttavat mielestäni niin töpöiltä, että minulla on vaikeuksia uskoa kenenkään pitävän niitä tosissaan järkevinä. Ja voit olla varma, että olen näitä tarkistanut niin huolellisesti kun pystyn.

Olen jutellut niin monen littarin kanssa, että olen nähnyt monenlaista epärehellistä logiikkaa sekä asioiden piilottelua ja paljon erilaisia puolitotuuksia, mitä he ovat koittaneet minulle syöttää.

Minä olen tässä keskustelujen saatossa nähnyt littareiden väittävän, että esimerkiksi se, että laiva menee horisontin taakse, jollain mystisellä tavalla johtuu perspektiivistä. Eli heidän mukaansa perspektiivi jotenkin nostaa merta ylöspäin, mutta sitten laskee laivoja alaspäin. Miksei se perspektiivi niitä laivoja nosta ylöspäin?

Sitten he ovat piirrelleet niitä ns. perspektiiviramppeja, joissa ei kyllä hyvällä tahdollakaan ole mitään järkeä. Käytännössä he piirtävät maapallon kaareutumisen, mutta vaihtavat sen kaaren kohdalle terävän kulman ja kuvittelevat sen jotenkin selittävän maan litteäksi.

Tässä nyt nimimerkki savipisara esittelee tätä kuvitteellista perspektiivramppia: https://youtu.be/WbaL5f7hZZA?t=322

Okei, tuohon ensimmäiseen juttuusi. Taisin tajuta mitä tarkoitat. Alla linkki kuvaan geometriaohjelmasta.

Eli tätä samaa logiikkaa jos noudatetaan, niin jos aurinko olisi litteässä maassa talvella Kauriin kääntöpiirillä 9000km päässä meistä 6000km korkeudella, niin se olisi silloin suoraa viivaa pitkin 10820 kilometrin päässä.

Kesällä ollessaan kravun kääntöpiirin yläpuolella 6000km korkeudella, se olisi suoraa viivaa pitkin 7210km päässä meistä.

https://i.imgur.com/RYBBTaG.png

Tässä on edelleen tuhansien kilometrien etäysyysero, jonka pitäisi aiheuttaa auringon näkymisen pienempänä talvella, kun se kuitenkin todellisuudessa on talvella visuaalisesti suurempi.

Auringon pitäisi myös siellä päiväntasaajalla näyttää huomattavasti suuremmalta verrattuna esim. Suomeen. Sellaistakaan havaintoa ei voida tehdä.

Kun nyt kerran mentiin geometriaan, niin seuraava ongelma on siinä, että me täällä Suomessa voimme nähdä auringon kesällä myös pohjoisessa. Mihin päädyt jos menet 6000km pohjoiseen? Vinkkinä, 6000km pohjoiseen, päädyt Kanadaan. Kanadassa aurinko ei koskaan ole suoraan pään yläpuolella, saati pohjoisnavalla, johon päätyisit sen 4000km taivallettuasi. Kravun kääntöpiiri ei ole lähelläkään Kanadaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitus ei ole piikitellä, vaikka myönnän että niin tulee tehtyä vähän väliä, lähinnä sen takia koska litteä maa argumentit aidosti vaikuttavat mielestäni niin töpöiltä, että minulla on vaikeuksia uskoa kenenkään pitävän niitä tosissaan järkevinä. Ja voit olla varma, että olen näitä tarkistanut niin huolellisesti kun pystyn.

Olen jutellut niin monen littarin kanssa, että olen nähnyt monenlaista epärehellistä logiikkaa sekä asioiden piilottelua ja paljon erilaisia puolitotuuksia, mitä he ovat koittaneet minulle syöttää.

Minä olen tässä keskustelujen saatossa nähnyt littareiden väittävän, että esimerkiksi se, että laiva menee horisontin taakse, jollain mystisellä tavalla johtuu perspektiivistä. Eli heidän mukaansa perspektiivi jotenkin nostaa merta ylöspäin, mutta sitten laskee laivoja alaspäin. Miksei se perspektiivi niitä laivoja nosta ylöspäin?

Sitten he ovat piirrelleet niitä ns. perspektiiviramppeja, joissa ei kyllä hyvällä tahdollakaan ole mitään järkeä. Käytännössä he piirtävät maapallon kaareutumisen, mutta vaihtavat sen kaaren kohdalle terävän kulman ja kuvittelevat sen jotenkin selittävän maan litteäksi.

Tässä nyt nimimerkki savipisara esittelee tätä kuvitteellista perspektiivramppia: https://youtu.be/WbaL5f7hZZA?t=322

Okei, tuohon ensimmäiseen juttuusi. Taisin tajuta mitä tarkoitat. Alla linkki kuvaan geometriaohjelmasta.

Eli tätä samaa logiikkaa jos noudatetaan, niin jos aurinko olisi litteässä maassa talvella Kauriin kääntöpiirillä 9000km päässä meistä 6000km korkeudella, niin se olisi silloin suoraa viivaa pitkin 10820 kilometrin päässä.

Kesällä ollessaan kravun kääntöpiirin yläpuolella 6000km korkeudella, se olisi suoraa viivaa pitkin 7210km päässä meistä.

https://i.imgur.com/RYBBTaG.png

Tässä on edelleen tuhansien kilometrien etäysyysero, jonka pitäisi aiheuttaa auringon näkymisen pienempänä talvella, kun se kuitenkin todellisuudessa on talvella visuaalisesti suurempi.

Auringon pitäisi myös siellä päiväntasaajalla näyttää huomattavasti suuremmalta verrattuna esim. Suomeen. Sellaistakaan havaintoa ei voida tehdä.

Kun nyt kerran mentiin geometriaan, niin seuraava ongelma on siinä, että me täällä Suomessa voimme nähdä auringon kesällä myös pohjoisessa. Mihin päädyt jos menet 6000km pohjoiseen? Vinkkinä, 6000km pohjoiseen, päädyt Kanadaan. Kanadassa aurinko ei koskaan ole suoraan pään yläpuolella, saati pohjoisnavalla, johon päätyisit sen 4000km taivallettuasi. Kravun kääntöpiiri ei ole lähelläkään Kanadaa.

Lue lisää

"Eli heidän mukaansa perspektiivi jotenkin nostaa merta ylöspäin, mutta sitten laskee laivoja alaspäin."

Tämä varmaan selitetään sillä että laiva on tiheämpää ainetta?

Anonyymi kirjoitti:

"Eli heidän mukaansa perspektiivi jotenkin nostaa merta ylöspäin, mutta sitten laskee laivoja alaspäin."

Tämä varmaan selitetään sillä että laiva on tiheämpää ainetta?

Lue lisää

Mikä vaan tekaistu selitys kelpaa litteälle maalle. Sen verran kirjavia sepustuksia on jo nähty.

Kuu ei ole kupera lautasen mallinen hologrammi, vaan todellinen himmeää ja kylmää valoa tuottava valonlähde. Kannattais ottaa asioista vähän enemmän selvää, ennen ku tulee tänne leikkimään jotain viisasta!

Anonyymi kirjoitti:

Kuu ei ole kupera lautasen mallinen hologrammi, vaan todellinen himmeää ja kylmää valoa tuottava valonlähde. Kannattais ottaa asioista vähän enemmän selvää, ennen ku tulee tänne leikkimään jotain viisasta!

Lue lisää

Kylmä valo on fysikaalinen mahdottomuus, kuun ominaisuudet tunnettiin vuosisatoja sitten, se heijastaa, ei tuota valoa. Kannattais ottaa asioista selvää, ennenkuin tulee tänne valehtelemaan.

En tiedä kenen kuvitelmia luettelit, mutta aloitetaan ensimmäisestä. Kuu ei minunkaan mielestäni tuota omaa valoaan, vaan se valo on selvästi peräisin auringosta.

Siihen liittyvä HAVAINTO:
Päivätaivaalla näkyvä kuu näyttää johdonmukaisesti kuinka aurinko valaisee sitä, mutta silloin tällöin aamuisin kun aurinko on vielä matalalla horisontin tuntumassa, niin samaan aikaan korkealla näkyvä kuu onkin valaistuna yläviistosta, eikä sieltä alaviistosta missä se aurinko, eli valonlähde näkyy.

Vaihtoehto A:
Kiertäessään Maan yllä, aurinko on ainakin sillä kertaa kuuta ylempänä, kuten kuun vaihe kertoo, mutta perspektiivin takia katselijasta näyttää että vasta näkyviin saapunut aurinko olisi paljon alempana kuin kuu, vaikka kyse on vain perspektiivistä.

Vaihtoehto B:
Aina aamuisin ilmakehä nostaa vielä piilossa olevan auringon näkyviin maapallon kaaren takaa 4 minuuttia ennen kuin todellinen aurinko on oikeasti siinä suunnassa missä se näkyy. (Näin tosiaan opetetaan) Yläviistosta valaistun kuun näennäinen valonlähde on silloin entistä enemmän väärässä suunnassa, koska on todellisuudessa vielä horisonttiakin alempana maapallon takana. Mutta ei se mitään koska etäisyydet ovat niin valtavia että valo voi tulla aamulla tässä tilanteessa kuuhun ylhäältä siitä huolimatta. Muina aikoina päivätaivaalla näkyvän kuun valaistus seuraa auringon valon suuntia hyvällä tarkkuudella. Vain aamulla ei. Koska etäisyys.

"Kaikki asiat tippuvat alaspäin, paitsi kuu ja aurinko eivät tipu alaspäin, eikä tähdet"

Meinaatko että Maapalloteoria painovoimineen osaa selittää asian ja siksi se on parempi kuin teoria jossa myönnetään että emme tiedä?

A ) Tiede on onnistunut selvittämään tämänkin. Maapallo vetää kuuta samalla kun kuu vetää maata, kiskoen meretkin ylemmäs (mystisesti samaan aikaan maapallon molemmilta puolilta. Katso "vastavuoksi") Se miksi maan ympärillä pyörivä kuu ei magneetin tavoin paiskaudu maahan, johtuu siitä että se putoaa kokoajan ohi.

B ) Emme tiedä.

Polariz- kirjoitti:

En tiedä kenen kuvitelmia luettelit, mutta aloitetaan ensimmäisestä. Kuu ei minunkaan mielestäni tuota omaa valoaan, vaan se valo on selvästi peräisin auringosta.

Siihen liittyvä HAVAINTO:
Päivätaivaalla näkyvä kuu näyttää johdonmukaisesti kuinka aurinko valaisee sitä, mutta silloin tällöin aamuisin kun aurinko on vielä matalalla horisontin tuntumassa, niin samaan aikaan korkealla näkyvä kuu onkin valaistuna yläviistosta, eikä sieltä alaviistosta missä se aurinko, eli valonlähde näkyy.

Vaihtoehto A:
Kiertäessään Maan yllä, aurinko on ainakin sillä kertaa kuuta ylempänä, kuten kuun vaihe kertoo, mutta perspektiivin takia katselijasta näyttää että vasta näkyviin saapunut aurinko olisi paljon alempana kuin kuu, vaikka kyse on vain perspektiivistä.

Vaihtoehto B:
Aina aamuisin ilmakehä nostaa vielä piilossa olevan auringon näkyviin maapallon kaaren takaa 4 minuuttia ennen kuin todellinen aurinko on oikeasti siinä suunnassa missä se näkyy. (Näin tosiaan opetetaan) Yläviistosta valaistun kuun näennäinen valonlähde on silloin entistä enemmän väärässä suunnassa, koska on todellisuudessa vielä horisonttiakin alempana maapallon takana. Mutta ei se mitään koska etäisyydet ovat niin valtavia että valo voi tulla aamulla tässä tilanteessa kuuhun ylhäältä siitä huolimatta. Muina aikoina päivätaivaalla näkyvän kuun valaistus seuraa auringon valon suuntia hyvällä tarkkuudella. Vain aamulla ei. Koska etäisyys.

Lue lisää

Olen seurannut litteä maa jutustelua jo pidemmän aikaa ja minulla on hyvä muisti, joten muistan mitä on selitelty. Listailin vaan asioita mitä yleisesti littarit ovat selittäneet eri paikoissa koittaessaan vastailla kysymyksiin.

Yksi kommenttiini vastannut täällä jo kertoikin, että hän ei kannata tätä vesisaavissa olevaa lautasmallia, joka yhteen aikaan kuitenkin oli tosi suosittu teoria ja siitä on tälläkin palstalla varmasti useampia kommentteja. Siitä oli ja on varmaan vieläkin video youtubessa.

Tämän tänne kommentoineen mukaan kuu tuottaa itse omaa valoansa, joten se on erillinen asia, johon pitää vielä hankkia lisäselittelyitä. Esimerkiksi että millä mekanismilla tuotetaan kylmää valoa ja miksi kuun vaiheet muuttuu. Ilmeisesti tämä ei siis ole nyt kuitenkaan se hologrammiteoria, joten se on vielä erillinen.

Sitten on tämä kolmas litteä maa teoria, jota Polariz kannattaa, jossa kuu onkin pyöreä (?), mutta siinä on kuitenkin edelleen kuplia kiehumisen(?) jäljiltä, vai mitä ne kraaterit on teidän litteä maa teoriassanne?

Kuu ei tietenkään voi samaan aikaan olla pyöreä ja kupera, vesiaaviin upotettuna, hologrammi ja tuottaa itse omaa valoansa ja samalla heijastaa auringon valoa, joten voidaan turvallisesti sanoa, että on useampia keskenään ristiriitaisia litteä maa teorioita.

Minäpä tiedän miksi näitä teorioita on näin monta tässä salateoriassa. Se johtuu siitä, että litteässä maassa kuu ei tietenkään voi loogisesti olla pyöreä, joka saa valonsa auringosta (tai itsestään).

Pyöreä kuu on ongelma sen takia, koska kuun vaiheet muuttuu kuukauden välein. Jos kuu leijuisi maan yläpuolella litteä maa teorioissa väitetyn kaltaisesti, niin suoraan alhaalta päin näkisit aina puolikuun ja toisesta suunnasta katsottuna näkisit täysikuun samanaikaisesti. Voisitte ottaa samaan aikaan valokuvan ja saada erilaiset kuun vaiheet kuvaan, koska katselisitte sitä eri suunnista. Kuun vaiheet vaihtelisivat pelkän yhden päivän aikana kuun leijuessa eri kohtiin.

Sama ongelma on myös siinä, kun ajatellaan, että kuu on tosi lähellä (30km?) oleva kohde. Jos se on tosi lähellä, teidän pitäisi tietenkin pystyä näkemään kuu eri puolilta. Täältä Suomesta samanaikaisesti voisi nähdä kuun toisen sivun, kun taas jos se sattuisi silloin leijumaan Amerikan yläpuolella, niin he näkisivät eri puolen kuusta. Vitsihän on tietenkin siinä, että miten 30km korkeudella olevan kuun voi nähdä tuhansien kilometrien päässä Amerikassa yleensäkään.

Nostamalla kuu sinne 6000km korkeuteen(?) ei tietenkään ratkaista ongelmaa. Sinun pitäisi edelleen pystyä näkemään kuu useammalta eri sivulta eri ja kuun vaiheissa tarkkaillessasi kuuta samanaikaisesti Suomessa ja vaikka siellä 6000km päästä toisesta osiosta sitä litteää levyä, jossa uskotte olevanne.

Polariz- kirjoitti:

"Kaikki asiat tippuvat alaspäin, paitsi kuu ja aurinko eivät tipu alaspäin, eikä tähdet"

Meinaatko että Maapalloteoria painovoimineen osaa selittää asian ja siksi se on parempi kuin teoria jossa myönnetään että emme tiedä?

A ) Tiede on onnistunut selvittämään tämänkin. Maapallo vetää kuuta samalla kun kuu vetää maata, kiskoen meretkin ylemmäs (mystisesti samaan aikaan maapallon molemmilta puolilta. Katso "vastavuoksi") Se miksi maan ympärillä pyörivä kuu ei magneetin tavoin paiskaudu maahan, johtuu siitä että se putoaa kokoajan ohi.

B ) Emme tiedä.

Lue lisää

"" "Kaikki asiat tippuvat alaspäin, paitsi kuu ja aurinko eivät tipu alaspäin, eikä tähdet"

Meinaatko että Maapalloteoria painovoimineen osaa selittää asian ja siksi se on parempi kuin teoria jossa myönnetään että emme tiedä? ""

Meinaan juurikin tätä. Syy miksi kuu ei rojahda maapallon pinnalla on hyvin helppotajuinen ja intuitiivinen. Pitäisi olla helppotajuinen jopa sillä kuuluisalla maalaisjärjellä.

Jos kuu pysähtyisi, se todellakin aiheuttaisi maan ja kuun rojahtamisen toisiaan päin, mutta koska kuu on liikkeessä, se ei pysty tipahtamaan maan pinnalle.

Piirsin havainnollistavan kuvan. Ihan sama uskotko meidän olevan litteällä levyllä, olisi varmaan silti hyvä oppia ymmärtämään miten muut ajattelevat.

https://i.imgur.com/BEe4q1e.png

Älä tuijota tähtiin niin kuin piru Raamattuun. Tähdistä et voi edelleenkään lukea maan muotoja. Se, miksi etelän risti näkyy koko ajan, johtuu siitä, että se on todennäköisesti vain sinun verkkokalvoille tuleva aistimus, jonka Jumala tarkoituksella sinne tuottaa. Tämän ristin tehtävänä on selittää, että nyt ollaan maailman reunalla ja jos lähdet ehdointahdoin selvittämään tätä maailman äärtä, niin se on sinulle kuolemaksi. Yksikään ei ole ikinä päässyt maailman laidalle asti, vaan kaikki on joko järkiään kuolleet, pudonneet rotkoon, tai kiertäneet todellisuudessa vain jossain houreisessa tilassa pitkin maailman reunaa luullen, että joo, tulipas tossa käveltyä etelänavan yli.. Maailman laita on todella vaarallista seutua ja siksi tämä risti on asetettu taivaalle, että se todella kertoo, että se paikka voi koitua kuolemaksi!

Anonyymi kirjoitti:

Älä tuijota tähtiin niin kuin piru Raamattuun. Tähdistä et voi edelleenkään lukea maan muotoja. Se, miksi etelän risti näkyy koko ajan, johtuu siitä, että se on todennäköisesti vain sinun verkkokalvoille tuleva aistimus, jonka Jumala tarkoituksella sinne tuottaa. Tämän ristin tehtävänä on selittää, että nyt ollaan maailman reunalla ja jos lähdet ehdointahdoin selvittämään tätä maailman äärtä, niin se on sinulle kuolemaksi. Yksikään ei ole ikinä päässyt maailman laidalle asti, vaan kaikki on joko järkiään kuolleet, pudonneet rotkoon, tai kiertäneet todellisuudessa vain jossain houreisessa tilassa pitkin maailman reunaa luullen, että joo, tulipas tossa käveltyä etelänavan yli.. Maailman laita on todella vaarallista seutua ja siksi tämä risti on asetettu taivaalle, että se todella kertoo, että se paikka voi koitua kuolemaksi!

Lue lisää

Ikivanhaa ja surkeaa denialismia. Maan muodot mitataan maanmittauksella. Sijainti maan pinnalla mitataan taivaalta ja kellolla. Roald Amundsen kulki Etelänavalle ja takaisin eikä ollut houreinen.

Anonyymi kirjoitti:

Älä tuijota tähtiin niin kuin piru Raamattuun. Tähdistä et voi edelleenkään lukea maan muotoja. Se, miksi etelän risti näkyy koko ajan, johtuu siitä, että se on todennäköisesti vain sinun verkkokalvoille tuleva aistimus, jonka Jumala tarkoituksella sinne tuottaa. Tämän ristin tehtävänä on selittää, että nyt ollaan maailman reunalla ja jos lähdet ehdointahdoin selvittämään tätä maailman äärtä, niin se on sinulle kuolemaksi. Yksikään ei ole ikinä päässyt maailman laidalle asti, vaan kaikki on joko järkiään kuolleet, pudonneet rotkoon, tai kiertäneet todellisuudessa vain jossain houreisessa tilassa pitkin maailman reunaa luullen, että joo, tulipas tossa käveltyä etelänavan yli.. Maailman laita on todella vaarallista seutua ja siksi tämä risti on asetettu taivaalle, että se todella kertoo, että se paikka voi koitua kuolemaksi!

Lue lisää

Oikeesti?

Ei siellä taivaalla mitään vitun ristiä ole.

Siellä on kokoelma tähtiä joille on annettu nimi Etelän Risti koska piirtämällä niitä viivoja tähtien välille siihen sellainen muodostuu.

Mutta oli tuossa kolme päivällä nähtävää todistetta joita ei Litteällä voi tapahtua, ettei niitä tähtiä siihen välttämättä tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Älä tuijota tähtiin niin kuin piru Raamattuun. Tähdistä et voi edelleenkään lukea maan muotoja. Se, miksi etelän risti näkyy koko ajan, johtuu siitä, että se on todennäköisesti vain sinun verkkokalvoille tuleva aistimus, jonka Jumala tarkoituksella sinne tuottaa. Tämän ristin tehtävänä on selittää, että nyt ollaan maailman reunalla ja jos lähdet ehdointahdoin selvittämään tätä maailman äärtä, niin se on sinulle kuolemaksi. Yksikään ei ole ikinä päässyt maailman laidalle asti, vaan kaikki on joko järkiään kuolleet, pudonneet rotkoon, tai kiertäneet todellisuudessa vain jossain houreisessa tilassa pitkin maailman reunaa luullen, että joo, tulipas tossa käveltyä etelänavan yli.. Maailman laita on todella vaarallista seutua ja siksi tämä risti on asetettu taivaalle, että se todella kertoo, että se paikka voi koitua kuolemaksi!

Lue lisää

Tää oli kova’n

Ei.

Huoonosti jatkettu surkea vitsi on huonompi vitsi.

Pöljärizin jutuilla ei jauhoteta edes kanan koipea enne pannulle laittoa.

Mitä ihmettä tarkoittaa tämä uusi muotisana "jauhottaa"????
Onko sillä jotain täsmällistä merkitystä? Miksei entiset, tutut sanat kelpaa, vaan pitää keksiä jotain tuollaisia epämääräisiä typeryyksiä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmettä tarkoittaa tämä uusi muotisana "jauhottaa"????
Onko sillä jotain täsmällistä merkitystä? Miksei entiset, tutut sanat kelpaa, vaan pitää keksiä jotain tuollaisia epämääräisiä typeryyksiä?

Lue lisää

Jauhottaa tarkoittaa väittelyä jossa toinen osapuoli voittaa selkeästi toisen kommenteillaan joka sisältää ylivertaisia faktapitoisia väitteitä, logiikkaa tai estetiikkaa joka vie pohjan pois toiselta osapuolelta.

Ilmaisun juuret ovat vanhan kansan sanonnassa "laittaa jauhot suuhun". Kyse on siis vanhan kansan viisaudesta eikä uusiomääritelmästä.

Tällä jauhotin persekärpäseni.

martta98 kirjoitti:

Jauhottaa tarkoittaa väittelyä jossa toinen osapuoli voittaa selkeästi toisen kommenteillaan joka sisältää ylivertaisia faktapitoisia väitteitä, logiikkaa tai estetiikkaa joka vie pohjan pois toiselta osapuolelta.

Ilmaisun juuret ovat vanhan kansan sanonnassa "laittaa jauhot suuhun". Kyse on siis vanhan kansan viisaudesta eikä uusiomääritelmästä.

Tällä jauhotin persekärpäseni.

Lue lisää

Katohan se tasaisella laitumella makoileva härkä pohti taas naudan aivoillaan: kylläpä tämä tasainen maailma on hauska! Voiko härkä enempää toivoakaan. Kohta isäntä kutsuu navettaan ja siellä saan taas vastajauhettuja kaurajauhoja, suurempaa herkkua en tiedäkää!

Ps. tehdään sopimus: sinä et kirjoita noita idioottimaisia perskärpäsjuttuja, ettei minun tarvitse verrata Sinua naudanaivoiseen härkään?

ps2. Polariz ei todellakaan jauhottanut ketään, noita monimutkaisia sepustuksia on nähty enemän kuin laki sallii....

Anonyymi kirjoitti:

Katohan se tasaisella laitumella makoileva härkä pohti taas naudan aivoillaan: kylläpä tämä tasainen maailma on hauska! Voiko härkä enempää toivoakaan. Kohta isäntä kutsuu navettaan ja siellä saan taas vastajauhettuja kaurajauhoja, suurempaa herkkua en tiedäkää!

Ps. tehdään sopimus: sinä et kirjoita noita idioottimaisia perskärpäsjuttuja, ettei minun tarvitse verrata Sinua naudanaivoiseen härkään?

ps2. Polariz ei todellakaan jauhottanut ketään, noita monimutkaisia sepustuksia on nähty enemän kuin laki sallii....

Lue lisää

Olen ollut yritystoiminnan johtotehtävissä kymmeniä vuosia joten olen oppinut olemaan tekemättä sopimuksia harkitsematta niitä ensin.

Tarjoamasi sopimuspohja on minulle negatiivinen mutta voin sitä harkita kunhan olen ensin hieman tarkkaillut käytöstäsi. Olet ivannut ja pilkannut minua homoksi etc....

Ymmärrän toki että monet väitteeni ja / tai ulostuloni saattavat nostattaa esiin tunteita ja jopa raivoa mutta vastaväitteiden tulisi nojata asiapitoisuuteen eikä henkilökohtaisiin solvaamisiin.
En usko että siihen kykenet.

martta98 kirjoitti:

Olen ollut yritystoiminnan johtotehtävissä kymmeniä vuosia joten olen oppinut olemaan tekemättä sopimuksia harkitsematta niitä ensin.

Tarjoamasi sopimuspohja on minulle negatiivinen mutta voin sitä harkita kunhan olen ensin hieman tarkkaillut käytöstäsi. Olet ivannut ja pilkannut minua homoksi etc....

Ymmärrän toki että monet väitteeni ja / tai ulostuloni saattavat nostattaa esiin tunteita ja jopa raivoa mutta vastaväitteiden tulisi nojata asiapitoisuuteen eikä henkilökohtaisiin solvaamisiin.
En usko että siihen kykenet.

Lue lisää

Koska olen aina kirjoittanut anonyyminä, et voi varmasti tietää kuka Sinulle vastaa.
En ole ikinä ivannut ja pilkannut ketään, SINÄ ihan itse olet tehnyt itsesi homoksi unohtamalla puolet maapallon ihmisistä ja kirjoittanut noita suuria viisauksia vain HERROILLE? Voiko tuon selvemmin naisvihaa kertoa?
En usko, että kykenet kirjoittamaan yhtäkään asiapitoista juttua, vaan olet ihan ite solvannut toisia kirjoittajia.
Lupaan, jos jatkat noita idioottimaisia perskärpäsjuttuja, jatkan sinun nimittämistäsi naudanaivoiseksi häräksi!
ps. Tiedätkö, mikä ero on härällä ja sonnilla?

Anonyymi kirjoitti:

Koska olen aina kirjoittanut anonyyminä, et voi varmasti tietää kuka Sinulle vastaa.
En ole ikinä ivannut ja pilkannut ketään, SINÄ ihan itse olet tehnyt itsesi homoksi unohtamalla puolet maapallon ihmisistä ja kirjoittanut noita suuria viisauksia vain HERROILLE? Voiko tuon selvemmin naisvihaa kertoa?
En usko, että kykenet kirjoittamaan yhtäkään asiapitoista juttua, vaan olet ihan ite solvannut toisia kirjoittajia.
Lupaan, jos jatkat noita idioottimaisia perskärpäsjuttuja, jatkan sinun nimittämistäsi naudanaivoiseksi häräksi!
ps. Tiedätkö, mikä ero on härällä ja sonnilla?

Lue lisää

"En ole ikinä ivannut ja pilkannut ketään, SINÄ olet ihan itse tehnyt itsesi homoksi unohtamalla puolet maapallon ihmisistä ja kirjoittanut noita suuria viisauksia vain HERROILLE?".

Näin kirjoittaa siis persekärpäseni.

martta98 kirjoitti:

Jauhottaa tarkoittaa väittelyä jossa toinen osapuoli voittaa selkeästi toisen kommenteillaan joka sisältää ylivertaisia faktapitoisia väitteitä, logiikkaa tai estetiikkaa joka vie pohjan pois toiselta osapuolelta.

Ilmaisun juuret ovat vanhan kansan sanonnassa "laittaa jauhot suuhun". Kyse on siis vanhan kansan viisaudesta eikä uusiomääritelmästä.

Tällä jauhotin persekärpäseni.

Lue lisää

Jauhottamiseksi ymmärretään (virheellisesti) sitäkin jos sanoo jotain niin kertakaikkisen älytöntä että kuulija jää katsomaan typertyneenä.

martta98 kirjoitti:

"En ole ikinä ivannut ja pilkannut ketään, SINÄ olet ihan itse tehnyt itsesi homoksi unohtamalla puolet maapallon ihmisistä ja kirjoittanut noita suuria viisauksia vain HERROILLE?".

Näin kirjoittaa siis persekärpäseni.

Lue lisää

Olet todella säälittävä! Eikö Sinulla todellakaan ole mitään järkevää sanottavaa typerä naudanaivoinen härkä?
ps . kiitos kunniasta, en ole enkä halua olla Sinun perskärpäsesi! Et siis vieläkään tiedä, mikä ero on härällä ja sonnilla?

martta98 kirjoitti:

Jauhottaa tarkoittaa väittelyä jossa toinen osapuoli voittaa selkeästi toisen kommenteillaan joka sisältää ylivertaisia faktapitoisia väitteitä, logiikkaa tai estetiikkaa joka vie pohjan pois toiselta osapuolelta.

Ilmaisun juuret ovat vanhan kansan sanonnassa "laittaa jauhot suuhun". Kyse on siis vanhan kansan viisaudesta eikä uusiomääritelmästä.

Tällä jauhotin persekärpäseni.

Lue lisää

Kun nyt jauhotuksesta.

Tuossa yllä kerroin, jälleen kerran, mitä Australiassa näkee taivaalla paljain silmin ja joka päivä.

Ja Pöljäriz jälleen kerran jauhoittui ja pakeni kommentoimasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nyt jauhotuksesta.

Tuossa yllä kerroin, jälleen kerran, mitä Australiassa näkee taivaalla paljain silmin ja joka päivä.

Ja Pöljäriz jälleen kerran jauhoittui ja pakeni kommentoimasta.

Lue lisää

On kommentoinut tänään tuonne ylemmäksi ja selittänyt miksi aurinko ei suurene ja pienene, mutta kuitenkin katoaa näkyvistä litteässä maassa.

martta98 kirjoitti:

Olen ollut yritystoiminnan johtotehtävissä kymmeniä vuosia joten olen oppinut olemaan tekemättä sopimuksia harkitsematta niitä ensin.

Tarjoamasi sopimuspohja on minulle negatiivinen mutta voin sitä harkita kunhan olen ensin hieman tarkkaillut käytöstäsi. Olet ivannut ja pilkannut minua homoksi etc....

Ymmärrän toki että monet väitteeni ja / tai ulostuloni saattavat nostattaa esiin tunteita ja jopa raivoa mutta vastaväitteiden tulisi nojata asiapitoisuuteen eikä henkilökohtaisiin solvaamisiin.
En usko että siihen kykenet.

Lue lisää

Miksi Sinun pitäisi harkita sitä, ettei Sinua enää rinnastaitasi naudanaivoiseen härkään?
Minä ainakin ole heti valmis vaihtokauppoihin, mikset Sinä? Onko nuo idioottimaiset perskärpäsjutut todella Sinulle niin tärkeitä?
Harkitse ihan ite, kyllä täältä pesee!

Anonyymi kirjoitti:

On kommentoinut tänään tuonne ylemmäksi ja selittänyt miksi aurinko ei suurene ja pienene, mutta kuitenkin katoaa näkyvistä litteässä maassa.

Niin. kommentoi juttuja joihin ylälinja on antanut sanat.

Mutta Australian todellisuudesst jauhottuu niin pahasti ettei koskaan saa sanottua mitään.

Hyvä idea, mutta paskaspämmerit tuppaavat keskustelemaan itsensä kanssa. Niiden takia sähköposti tarvitsee roskapostisuodattimia.

Toivottavasti litat pysyisivät vaan täällä salaliitto palstalla saarnaamassa uskostaan, mutta viimeaikoina ovat yrittäneet levittää littamaa keskustelua myös tiede palstoillekkin, tähtitiede ja fysiikka palstoille esim.

On se neiti delfiini jo kaiken avun ulottumattomissa.

Kun nyt neiti D puhut tuosta Kuusta ja horisontista, ja P900 zoomauksesta.

Eikös sen Kuun pitänyt noustessaan oikeasti vain lähestyä katsojaa ja kasvaa pienestä pisteestä asteittain suureksi?

Miksi se Kuu sitten noustessaan on kerralla suuri myös P900 kamerassa, ja vaikuttaa ennemin pienenevän mennessään keskitaivaalle; vaikka se silloin on siis Litteän Teorian mukaan katsojaan lähimmässä pisteessään kiertoa?

Tuleeko Kuu siis horisonttiin valon nopeudella, ja sitten äkkiä jarruttaa nopeuden?

Liittyykö tuohon NASA CGI menninkäiset jotenkin?

Anonyymi kirjoitti:

Kun nyt neiti D puhut tuosta Kuusta ja horisontista, ja P900 zoomauksesta.

Eikös sen Kuun pitänyt noustessaan oikeasti vain lähestyä katsojaa ja kasvaa pienestä pisteestä asteittain suureksi?

Miksi se Kuu sitten noustessaan on kerralla suuri myös P900 kamerassa, ja vaikuttaa ennemin pienenevän mennessään keskitaivaalle; vaikka se silloin on siis Litteän Teorian mukaan katsojaan lähimmässä pisteessään kiertoa?

Tuleeko Kuu siis horisonttiin valon nopeudella, ja sitten äkkiä jarruttaa nopeuden?

Liittyykö tuohon NASA CGI menninkäiset jotenkin?

Lue lisää

Ei vastausta?