Tarinan mukaan Isaac Newton keksi painovoiman kun omena putosi hänen päähänsä. Hän tutki ilman ympäröimien esineiden liikkeitä ja keksi niihin oivaltavia kaavoja, jotka on fysiikkamme kulmakivinä. Mutta menikö Newton kekseliäisyydessään liian pitkälle yhdistäessään taivaankin ilmiöt saman vetävän voiman vaikutuspiiriin kuin omenan joka putoaa puusta? Kuu ei kuitenkaan putoa niskaamme, vaan kulkee hallitusti zeniitissä sitä samaa reittiä mitä aurinko kulkee vuodessa maan yllä. Vuorovedetkin nousee aina syklisesti samaan aikaan eri maailmankolkilla, eikä siis vain siellä missä kuu suunnilleen on.
Taivaankappaleiden eripituiset ja erimuotoiset radat eivät sovi ymmärrettävästi yhteen sen kanssa, että kappaleet kiertoradoillaan voisivat vetää toisiaan, vaikuttaen ratoihin lukemattomilla eri tavoilla, mutta matkustaen silti valtavan pitkät kiertonsa kuin kiskoilla kulkien, kellokoneiston tarkkuudella. Taivaankappaleiden liikeradathan noudattavat hyvin luotettavia aikatauluja. Jo antiikin Kreikalaisilla oli Antikytheran kone, joka näytti hammasrataskoneistolla pimennykset ja planeettojen esiintymiset erilaisia monivuotisia jaksoja hyödyntäen. Joitain satoja vuosia myöhemmin tuli Astrolabit, jotka esitti kellon tarkasti taivaan ilmiöitä pyöritettävän kiekon pinnalla.
En näe miten kierrot voisivat pysyä niin tarkkoina jos taivaankappaleet vetäisivät
toisiaan. Välillä kappaleet radoillaan olisivat kauempana toisiaan ja välillä lähempänä ja kulloinkin eri määrän. Toisinaan se lähentyvä kappale olisi kokoluokaltaan jättiläinen. Välillä useampi kappale osuisi samaan linjaan lähelle toisiaan, joka sekin on oikeasti toistuva tapahtuma. Välillä jokin pidemmän kierron tekevä kappale vetäisi sillä kertaa enemmän, mutta seuraavan kerran vasta pitkän ajan kuluttua. Vetävien kappaleiden jokainen vuorovaikutus muuttaisi eri tavalla kiertoa ja loisi seuraaville kierroksille erilaiset vuorovaikutustilanteet.
Nykyaikainen tähtitiedekin on huomannut
ettei tähtien ja galaksien liikkeet täsmää kunnolla sen kanssa miten vetävien kappaleiden kuuluisi toisiaan liikutella. Painovoimaan sitoutuneet kosmologit päätyivät paikkaamaan teoriaa keksimällä tyhjästä pimeän energian, jota ei voi havaita, sekä myös näkymättömän pimeän aineen, jota kerrotaan olevan kaikkialla ja se on painavaa, vaikkei sitäkään voi mitenkään havaita, koska kumpikaan asia ei ole vuorovaikutuksessa valon tai minkään muunkaan kanssa. Painovoiman sokaisemat tiedemiehet pitävät jopa pimeitä teorioitaan hienosti todistettuina pelkän kehäpäätelmän perusteella, että tähdet ja galaksit liikkuisivat muuten väärällä tavalla, niinpä näyttö pimeästä energiasta ja pimeästä aineesta on vahvaa.
Huonosti taivaan ilmiöitä kuvaava painovoima ei ole sellainen selitysmalli jota edes maanpäälliset havainnot vaatisivat. Omenahan putoaa kun oksa ei jaksa sitä kannatella. Ilmaankaan se ei silloin jää, koska se mistä ilma koostuu ei jaksa kannatella kunnolla edes höyhentä.
Ylöskään omena ei nouse, koska ainostaan omenaa tiiviimmän ympäristön paine pullauttaisi omenan yläsuuntaan, jossa paine vähenee. Paine taas vähenee ylempänä, koska aineseos josta ympäristö siellä koostuu on vähemmän pakkautuneena, eli harvempaa tiheydeltään.
Sivusuuntaankaan omena ei putoa, koska ympäristö jossa elämme näyttäisi olevan järjestäytynyt alhaalta ylös tiheysjärjestykseen sen mukaan miten aineet kannattelevat toisiaan. Järjestyksen näkee helposti laittamalla maljaan nesteitä joilla on eri tiheydet. Seos järjestyy sekoittelun tasaannuttua siten, että tiheämpi kannattelee harvempaa. Nesteen keskellä voisi kappale myös kellua jos tiheys on sopiva, mutta puusta irronnut omena on aivan väärässä ympäristössä että se voisi jäädä oksan viereen kellumaan.
Painovoima sellaisena kun sen Maan päällä koemme, näyttäisi olevan käytännössä pelkkä aineen kannattelukysymys, jossa mitä ilmeisimmin, ympäristön paine ja sen puuttuminen määrää suunnan jossa kappale pääsee asettumaan lepoon toisen aineen kannateltavaksi.
Putoamisnopeus taas on kappaleen ja ympäristön vuorovaikutuksesta riippuvainen. Lähellä kelluvuutta se putoaminen voi olla kuin hidastettua, kun taas ilmaan pudotettu omena on siellä ilman keskellä ihan yhtä huonossa ympäristössä kuin olisi paljon tiheämpi ja isompi keilapallokin.
Painovoimateoria yrittää ottaa kokonaisuuden huomioon rönsyilemällä universumiin jota ei voi käsin kosketeltavasti tutkia. Asian maanpäällinen kokonaisuus jää vähemmälle ja fokuksena on ilman ympäröimät tiheät kappaleet ja niiden putoamis- ja kiihtymisnopeudet. Tärkeimmäksi kysymykseksi nostetaan se, miksi ne putoavat juuri maata kohti. Huvittavasti, epäoleellisen kysymyksen juhlittuna vastauksena on jokin neliulotteisesti kaikkialla oleva aika-avaruus-"pinta", joka kaareutuu materian painosta sen mukaan paljon sillä on massaa. Tuo aineeton aika- ja avaruus -kokonaisuus ohjaisi lähellä olevia pienempiä massakeskittymiä putoamaan kohti suurempaa aika-avaruuden painautumaa kuin lumivyöryjä laakson pohjalle. (Jatkuu...)
Painovoimasta
42
117
Vastaukset
Esimerkin arkinen lumivyöry on tapahtumaketju, jonka lapsikin pystyy selittämään. Myös Einsteinin luomassa teoriassa lumivyöry johtuu niistä arkisesti ymmärrettävistä syistä, mutta käsittämättömästi samalla myös siitä perimmäisestä lumivyöryn syystä, että maapallo olisi painanut ajan ja avaruuden muodostamaan gravitaatiomattoon painauman, joka ohjaisi kaikkea sen kaareutuneilla, mutta kuitenkin ainettomilla rinteillä olevaa materiaa, kuten juuri sitä lunta, vyörymään kohti gravitaatiolaakson pohjaa, eli maapallon keskustan suuntaan.
Oikean laakson pohjalle, oikeiden rinteiden reunoja pitkin pudonnut lumivyöry on helppo selittää ilman painovoimaa, mutta jos asian selittää painovoimateorialla, niin jää vaille selitystä. Teoriahan vastaa oleelliseksi kuviteltuun kysymykseen siitä, miksi tavarat putoavat ilmassa juuri alaspäin, mutta vastauksena on laajempi ja käsittämättömämpi putoamisympäristö, joka jättää selittämättä juuri sen tivatun putoamiskysymyksen, että miksi materia putoaa sinne aika-avaruuskuoppaan. Vastauksen sijaan, teoria luo uusia aivan käsittämättömiä kysymyksiä, kuten sen miten aine taivuttaisi aineetonta, tai miten se aineeton muoto pystyisi ohjaamaan ainetta ja kuljettamaan sen juuri sinne mikä on uusi versio suunnasta "alas".
Konkreettisen esimerkin aineen kannattelusta ilman painovoimaa voi nähdä YouTubessa hakusanoilla: " Slinky Gravity Experiment". Haulla löytyy useita videoita joissa roikotetaan Slinky -nimistä vieteriä. Se on lähes kaikkien tuntema klassikko lasten lelu "kävelevä jousi". Aluksi testissä vieteriä roikotettiin. Silloin muutama kerros vieterin renkaita lepäsi sen alaosassa toistensa päällä levossa, samalla kun yläsosa oli venyneenä kiinni kädessä. Sitten tiedemies päästi irti vieteristä, mutta ne vieterin alaosan renkaat pysyivät lepotilassa paikoillaan ilmassa täysin painovoiman vastaisesti. Vasta kun yläosa vieteristä putosi alaosaan kiinni, niin se ilmassa nököttänyt alaosakin alkoi pudota normaalin näköisesti. Testi meni joka kerta samalla tavalla, jopa monimetrisellä jättijousella. Hidastuskamerat näytti selvästi, että vaikka vieteri oli irroitettu, niin alaosan renkaat pysyi samalla tavalla levossaan kuin ne oli roikotusvaiheessakin, vaikka kaiken logiikan mukaan painovoiman kuuluisi vetää koko vieteriä saman arvoisesti. Ainakin luulisi, että painovoimassa koko vieteri olisi siinä aika-avaruuden alamäessä, eikä pelkkä vieterin yläosa. Mainitsin aiemmin "painovoiman sokaisemat tiedemiehet". Yksi sellainen selitti vieteritestiä, että informaatio pudotuksesta ei ollut vielä saavuttanut vieterin alaosaa. Olen selityksestä samaa mieltä, mutta en ymmärrä miten sellainen sopii painovoimaan. Ihmettelen, eikö informaatio kuljekaan valonnopeudella, vaan putoavan vieterin nopeudella? Ja miksei vieterin alaosa ole alusta alkaen siinä aika-avaruuden liukumäessä, vaan vasta sitten kun se saa informaation asiasta?- Anonyymi
Unohtuiko pohdinnasta että massapisteen liikemuutos aiheutuu siihen vaikuttavista voimista, joista gravitaation aiheuttamat eivät välttämättä ole ainoita.
Tuolta pohjalta jousen ominaisvärähtely yhdistettynä painovoimaan, ei pitäisi olla mitenkään ylivoimainen ymmärrettävä, sen enempää kuin yritys kansanomaisesti selittää useampien massojen gravitaation yhteisvaikutusta.
Esimerkeissäsi ei ole mitään Newtonin fysiikan vastaista. - Anonyymi
Ajattele asiaa jousen alaosan kannalta katsottuna. Sillä on pituutta ja massaa.
Kun jousi on levossa niin voimien summa on nolla. Eli siis jousen alaosan massaan kohdistuu gravitaation aiheuttama voima alaspäin ja jousen jännittymisestä aiheutuva voima ylöspäin.
Kun jousen yläosa lasketaan irti niin siihen vaikuttava tukivoima häviää mutta gravitaatio ja jousen jännittymisestä aiheutuva voima alaspäin jää. Tuolloin jousen yläosan massa alkaa kiihtyä alaspäin siihen vaikuttavien voimien mukaisesti. Nopeutta alaspäin kertyy suhteessa kiihtymiseen käytettyyn aikaan ja yläosa siirtyy alaspäin suhteessa kiihtymiseen käytetyn ajan neliöön (nopeuden integraali). Jousen jännitys on suoraan verrannollinen jousen pituuteen eli yläosan siirtymään.
Alaosaan vaikuttavat voimat muuttuvat sitä mukaa kun jousen yläosa lähtee liikkumaan kohti alaosaa. Eli siis alaosaan kohdistuva voima muuttuu suhteessa irroituksesta kuluneen ajan neliöön.
Alaosan kiihtyvyys alaspäin on verrannollinen alaosaan kohdistuvaan voimaan eli irroituksesta kuluneen ajan neliöön. Alaosan nopeus on tuon integraali eli suhteessa irroituksesta kuluneen ajan kolmanteen potenssiin. Ja alaosan liikkuma matka edellisen integraali eli suhteessa irroituksesta kuluneen ajan neljänteen potenssiin.
Nämä kaikki tietenkin pätevät vain pienille muutoksille mutta silti selittävät miksi alaosa jää odottelemaan pidemmäksi aikaa ennenkuin se alkaa pudota. Odotukseen syynä on jousen jännittymisestä aiheutuva tukivoima ja jousen massa. - Anonyymi
Lyhyt rautalankaselitys:
Jos jousi olisi vaaka-asennossa ja sen jännitys vapautettaisi, molemmat päät liikkuisivat keskustaa kohti.
Pystysuunnassa yhdistettynä putoamisliikkeeseen, tietyllä jousivakiolla käy niin että alaosa pysyy paikoillaan ja yläosa liikkuu.
Ilmiö kertautuu jokaisen kierteen kohdalla. Anonyymi kirjoitti:
Lyhyt rautalankaselitys:
Jos jousi olisi vaaka-asennossa ja sen jännitys vapautettaisi, molemmat päät liikkuisivat keskustaa kohti.
Pystysuunnassa yhdistettynä putoamisliikkeeseen, tietyllä jousivakiolla käy niin että alaosa pysyy paikoillaan ja yläosa liikkuu.
Ilmiö kertautuu jokaisen kierteen kohdalla.Meinaatko että aivan kaiken kokoiset vieterit nousevat aina täsmälleen saman verran alhaalta ylöspäin kuin sattuu olemaan painovoiman vetävä vaikutus juuri tässä kohtaa avaruuden painovoimamäkeä, niin että vieterin alaosa pysyy vain näennäisesti paikoillaan? Vieteri ei ainakaan näytä siltä että se olisi sinkoutumassa ylöspäin, vaan renkaat on aivan samassa asennossa kuin lepotilassaankin. Katso nyt tuota:
https://youtu.be/JsytnJ_pSf8- Anonyymi
Polariz- kirjoitti:
Meinaatko että aivan kaiken kokoiset vieterit nousevat aina täsmälleen saman verran alhaalta ylöspäin kuin sattuu olemaan painovoiman vetävä vaikutus juuri tässä kohtaa avaruuden painovoimamäkeä, niin että vieterin alaosa pysyy vain näennäisesti paikoillaan? Vieteri ei ainakaan näytä siltä että se olisi sinkoutumassa ylöspäin, vaan renkaat on aivan samassa asennossa kuin lepotilassaankin. Katso nyt tuota:
https://youtu.be/JsytnJ_pSf8Koolla ei ole merkitystä, kunhan jousivakio on sopiva.
Anonyymi kirjoitti:
Koolla ei ole merkitystä, kunhan jousivakio on sopiva.
Eikö silläkään ole merkitystä että jousi on selvästi jännitettynä ainoastaan ylhäältä? Miten se levossa oleva pakkautunut alaosa ampuisi ylös ilman jännittämistä ?
- Anonyymi
Polariz- kirjoitti:
Eikö silläkään ole merkitystä että jousi on selvästi jännitettynä ainoastaan ylhäältä? Miten se levossa oleva pakkautunut alaosa ampuisi ylös ilman jännittämistä ?
Jäikö huomaamatta että ilmiö on kierukkakohtainen.
Alempana oleva kierukka ei poikkea lepoasennostaan ennen kuin sitä edeltävä on liikahtanut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koolla ei ole merkitystä, kunhan jousivakio on sopiva.
Sen koolla ei ole merkitystä. Riittää kun sitä osaa käyttää oikein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajattele asiaa jousen alaosan kannalta katsottuna. Sillä on pituutta ja massaa.
Kun jousi on levossa niin voimien summa on nolla. Eli siis jousen alaosan massaan kohdistuu gravitaation aiheuttama voima alaspäin ja jousen jännittymisestä aiheutuva voima ylöspäin.
Kun jousen yläosa lasketaan irti niin siihen vaikuttava tukivoima häviää mutta gravitaatio ja jousen jännittymisestä aiheutuva voima alaspäin jää. Tuolloin jousen yläosan massa alkaa kiihtyä alaspäin siihen vaikuttavien voimien mukaisesti. Nopeutta alaspäin kertyy suhteessa kiihtymiseen käytettyyn aikaan ja yläosa siirtyy alaspäin suhteessa kiihtymiseen käytetyn ajan neliöön (nopeuden integraali). Jousen jännitys on suoraan verrannollinen jousen pituuteen eli yläosan siirtymään.
Alaosaan vaikuttavat voimat muuttuvat sitä mukaa kun jousen yläosa lähtee liikkumaan kohti alaosaa. Eli siis alaosaan kohdistuva voima muuttuu suhteessa irroituksesta kuluneen ajan neliöön.
Alaosan kiihtyvyys alaspäin on verrannollinen alaosaan kohdistuvaan voimaan eli irroituksesta kuluneen ajan neliöön. Alaosan nopeus on tuon integraali eli suhteessa irroituksesta kuluneen ajan kolmanteen potenssiin. Ja alaosan liikkuma matka edellisen integraali eli suhteessa irroituksesta kuluneen ajan neljänteen potenssiin.
Nämä kaikki tietenkin pätevät vain pienille muutoksille mutta silti selittävät miksi alaosa jää odottelemaan pidemmäksi aikaa ennenkuin se alkaa pudota. Odotukseen syynä on jousen jännittymisestä aiheutuva tukivoima ja jousen massa.Jonnin joutavaa lmonisanaista löpinää. Esittäisit asian matemaattisesti kuten mekaniikassa on tapana. Ei tuollainen hölötys valaise asiaa.
- Anonyymi
Et ole tainnut kuulla useamman kappaleen probleeman modernista käsittelystä. Kahden kappaleen probleema ratkaistiin suljetussa muodossa jo ajat sitten ja tuohon yleisempään on kehitetty numeerisia menetelmiä. Kyllä ne planeettojen radat on laskettu näillä menetelmillä hyvin tarkasti.
Esimerkkinä planeettojen periheliprekessio.Havaittuja arvoja:
......................................... Poikkeama Newtonin mukaisesta
'
Merkurius......................................43,1 /- 0,1 kaarisekuntia s a d a s s a vuodessa
Venus.................................................8,65
Maa......................................................3,85
Mars....................................................1,36
Huomaa tuo "kaarisekuntia sadassa vuodessa".Eikös tuo ole aika tarkkaa työtä Newtonin mekaniikalla? Einsteinin YST sitten selittää nuo erot näin hyvin: vastaavat YST-luvut ovat 42,98....8,62...3,84....1,35.
Kuumatkat ja aurinkokunnan kaukaisiinkin osiin rehdyt avaruuslennot (luotaimet) on tehty Newtonin mekaniikan laskujen avulla. Eikö se mielestäsi todista mitään.
Kaiken kaikkiaan juttusi oli täydellistä höpinää. Ei oikeastaan olisi ansainnut tätä kommenttia. Mutta ajattelin nyt kertoa joillekin lukijoille miten asiat oikeasti ovat.- Anonyymi
Tarkennus varmuuden vuoksi: Nuo YST-luvut siis tarkoittavat, että esim. tuo Merkuriuksen radan perihelin prekessio poikkeaa sadassa vuodessa Newtonin mekaniikalla lasketusta tuon 43,1 kaarisekuntia ja tästä poikkeamasta Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria teoriaa selittää 42,98 kaarisekuntia! Eipä paljon eroa enää jää. lisäksi: ajatelkaa kuinka pieni kulma yksi kaarisekunti on!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkennus varmuuden vuoksi: Nuo YST-luvut siis tarkoittavat, että esim. tuo Merkuriuksen radan perihelin prekessio poikkeaa sadassa vuodessa Newtonin mekaniikalla lasketusta tuon 43,1 kaarisekuntia ja tästä poikkeamasta Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria teoriaa selittää 42,98 kaarisekuntia! Eipä paljon eroa enää jää. lisäksi: ajatelkaa kuinka pieni kulma yksi kaarisekunti on!
Mikä on perihelin prekessio ?
Tunnen käsitteet periheli ja prekessio, mutta tuo mainitsemasi on vieras. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on perihelin prekessio ?
Tunnen käsitteet periheli ja prekessio, mutta tuo mainitsemasi on vieras.Se liittyy pyörivässä liikkeessä olevaan periheliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se liittyy pyörivässä liikkeessä olevaan periheliin.
Toki tiedän että planeettojen gravitaatio saa aikaan kiertoradan muutoksen (mm. anomalistisen- ja siderisen kiertoajan ero), luulen myös ymmärtäväni, mitä on planeetan prekessio, eli akselikallistuman kiertymä ratatasoon, mutta mitä on perihelin prekessio ?
Tarkoitatko prekession suuruutta kun planeetta on perihelissään ?, jos niin on jatkuvasti muuttuva, koska Merkuriuksen akselikallistuma on lähes 0 ja taitaa Jupiterin vaikutus olla dominoiva, lisäksi tulos olisi oltava kulmanopeus eikä kulma, vai mitä tarkoitat em. termillä ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä on perihelin prekessio ?
Tunnen käsitteet periheli ja prekessio, mutta tuo mainitsemasi on vieras.Se tarkoittaa sitä että radan periheli ei pysy paikallaan vaan liikkuu, toisin sanoen rata kiertyy tasossaan eri syistä eikä pysy paikallaan, stabiilina. Näitä syitä ovat muiden planeettojen aiheuttamat radan häiriöt (Newton) ja sitten tuo YST-korjaus (Einstein).Tämä kiertymä oli jo ajat sitten mitattu Merkuriuksen tapauksessa niin tarkasti, että eroa Newtonin mekaniikalla laskettuun jäi vain tuo 43,1 kaarisekuntia sadassa vuodessa!
Tähän eroon sitten Einstein antoi selityksen YST:ssa, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toki tiedän että planeettojen gravitaatio saa aikaan kiertoradan muutoksen (mm. anomalistisen- ja siderisen kiertoajan ero), luulen myös ymmärtäväni, mitä on planeetan prekessio, eli akselikallistuman kiertymä ratatasoon, mutta mitä on perihelin prekessio ?
Tarkoitatko prekession suuruutta kun planeetta on perihelissään ?, jos niin on jatkuvasti muuttuva, koska Merkuriuksen akselikallistuma on lähes 0 ja taitaa Jupiterin vaikutus olla dominoiva, lisäksi tulos olisi oltava kulmanopeus eikä kulma, vai mitä tarkoitat em. termillä ?"mutta mitä on perihelin prekessio ?"
No se tietysti tarkoittaa vinhasti kieppuvaan periheliin vaikuttavan gravitaation aiheuttamaa kiepsahdusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se tarkoittaa sitä että radan periheli ei pysy paikallaan vaan liikkuu, toisin sanoen rata kiertyy tasossaan eri syistä eikä pysy paikallaan, stabiilina. Näitä syitä ovat muiden planeettojen aiheuttamat radan häiriöt (Newton) ja sitten tuo YST-korjaus (Einstein).Tämä kiertymä oli jo ajat sitten mitattu Merkuriuksen tapauksessa niin tarkasti, että eroa Newtonin mekaniikalla laskettuun jäi vain tuo 43,1 kaarisekuntia sadassa vuodessa!
Tähän eroon sitten Einstein antoi selityksen YST:ssa,Kun nyt ei näytä kaikille selviävän niin vielä lisäselitys:
Planeetan rata ei ole stabiili vaan pyörii tasossaan eli ei synny suljettua ellipsiä vaan minimutkaisempi käyrä. Merkuriuksella tämä kiertymä on suurin. Kiertymää pitää mitata jotenkin ja mittauskohteeksi on otettu radan yksi erikoinen piste, perheli, jonka kulkua sitten vuosien mittaan mittaillaan.
Tätä kiertymää kutsutaan perihelin prekessioksi. Sillä ei ole mitään tekemistä planeetan kiertoakselin prekessioliikkeen kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun nyt ei näytä kaikille selviävän niin vielä lisäselitys:
Planeetan rata ei ole stabiili vaan pyörii tasossaan eli ei synny suljettua ellipsiä vaan minimutkaisempi käyrä. Merkuriuksella tämä kiertymä on suurin. Kiertymää pitää mitata jotenkin ja mittauskohteeksi on otettu radan yksi erikoinen piste, perheli, jonka kulkua sitten vuosien mittaan mittaillaan.
Tätä kiertymää kutsutaan perihelin prekessioksi. Sillä ei ole mitään tekemistä planeetan kiertoakselin prekessioliikkeen kanssa.Kiertoradan tason muutos voi johtua ulkopuolisen gravitaation aiheuttamasta prekessiosta, peri-tai abheli ei liity tähän mitenkään.
Ratatason ellipsin suunta tai muoto voi myös muuttua, silloin myös perihelin asema muuttuu, mutta näihin ei taas vaikuta prekessio.
Mistä nyt keskustellaan, ja mikä muutos tarkalleen on se perihelin prekessio ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiertoradan tason muutos voi johtua ulkopuolisen gravitaation aiheuttamasta prekessiosta, peri-tai abheli ei liity tähän mitenkään.
Ratatason ellipsin suunta tai muoto voi myös muuttua, silloin myös perihelin asema muuttuu, mutta näihin ei taas vaikuta prekessio.
Mistä nyt keskustellaan, ja mikä muutos tarkalleen on se perihelin prekessio ?Et näytä tajuavan. En viitsi enempää selitellä. Ota kirja käteesi tai katso vaikka Wikipedia (engl.) "Apsidal precession". Suom. W: Perihelikiertymä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et näytä tajuavan. En viitsi enempää selitellä. Ota kirja käteesi tai katso vaikka Wikipedia (engl.) "Apsidal precession". Suom. W: Perihelikiertymä.
Tiedän kyllä, mitä on perihelikiertymä, kysymykseni kohdistui tuohon, että kuinka se liittyy prekessioon.
Tarkemmin, mikä pyörivä kokonaisuus joutuu poikkeavan momentin vaikutukseen siten että se vaikuttaisi perihelikiertymään, käsittääkseni kiertymään riittää pelkkä samantasoinen voima ilman prekession minkäänlaista läsnäoloa.
Ilmeisesti et tiedä, koska et vastaa kysymykseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiertoradan tason muutos voi johtua ulkopuolisen gravitaation aiheuttamasta prekessiosta, peri-tai abheli ei liity tähän mitenkään.
Ratatason ellipsin suunta tai muoto voi myös muuttua, silloin myös perihelin asema muuttuu, mutta näihin ei taas vaikuta prekessio.
Mistä nyt keskustellaan, ja mikä muutos tarkalleen on se perihelin prekessio ?Aikuisten oikeasti viralliset prekessioon liittyvät nimitykset löytyvät opuksesta "Explanatory Supplement to the Astronomical Ephemeris and the American Ephemeris and Nautical Almanac".
Tuolta löytyy termejä:
Precession in declination
Precession in longitude
jne.
Esimerkiksi "Precession in longitude" ei ole longitudin prekessio vaan prekession vaikutus longitudiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikuisten oikeasti viralliset prekessioon liittyvät nimitykset löytyvät opuksesta "Explanatory Supplement to the Astronomical Ephemeris and the American Ephemeris and Nautical Almanac".
Tuolta löytyy termejä:
Precession in declination
Precession in longitude
jne.
Esimerkiksi "Precession in longitude" ei ole longitudin prekessio vaan prekession vaikutus longitudiin.Tarkoititko tuolla termilläperihelin prekessiolla, siis prekession aiheuttamaa nousumatkaa perihelin etäisyydellä, etkä perihelisiirtymää ?
Jos noin, niin mittaustulokset hämmästyttää, muutos on edestakainen ja epäsäännöllisesti muuttuva.
Miksi et voisi kertoa yksinkertaisesti vain, mitä muutosta tarkoitit perihelin prekessiolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoititko tuolla termilläperihelin prekessiolla, siis prekession aiheuttamaa nousumatkaa perihelin etäisyydellä, etkä perihelisiirtymää ?
Jos noin, niin mittaustulokset hämmästyttää, muutos on edestakainen ja epäsäännöllisesti muuttuva.
Miksi et voisi kertoa yksinkertaisesti vain, mitä muutosta tarkoitit perihelin prekessiolla.Minä en tiedä mitä tarkoittaa perihelin prekessio. Minä luin vanhasta datakirjasta mitä prekessiolla tarkoitetaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedän kyllä, mitä on perihelikiertymä, kysymykseni kohdistui tuohon, että kuinka se liittyy prekessioon.
Tarkemmin, mikä pyörivä kokonaisuus joutuu poikkeavan momentin vaikutukseen siten että se vaikuttaisi perihelikiertymään, käsittääkseni kiertymään riittää pelkkä samantasoinen voima ilman prekession minkäänlaista läsnäoloa.
Ilmeisesti et tiedä, koska et vastaa kysymykseen.Et näytä tuntevan jokaisessa YST:n oppikirjassa mainittua asiaa. Tämä ( Merkuriuksen ) periheliliike esitetään esimerkkinä Einsteinin onnistumisesta. Ja se mainitaan niissä jokaisessa kyllä tuolla nimellä "perihelion precession".Mainitsemani Wikipedian artikkeli käyttää siitä nimeä "Apsidal precession".
Ota käteesi edes yksi YST:n oppikirja ja katso löytyykö sieltä tuo terminologia.
Lisäksi huomautan, että olet suunnannut ketjun keskustelun sivuraiteille, terminologiseen (epäonnistuneeseen) viisasteluun. Kysehän oli Newtonin painovoimateorian kelpoisuudesta. Esimerkissäni kerroin, kuinka tarkasti jo Newtonin mekaniikka laskee planeettojen liikkeitä. Lisänä tuli sitten tuo että YST selittää miltei kokonaan tuon minimaalisen eron joka havaintojen ja Newtonin teorialla lasketun väliin jäi.
Kannattaisi edes vähän tietää asioista ennenkuin ryhtyy inttämään. Olet osoittanut, että et ole tutustunut yhteenkään YST:aa käsittelevään teokseen . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et näytä tuntevan jokaisessa YST:n oppikirjassa mainittua asiaa. Tämä ( Merkuriuksen ) periheliliike esitetään esimerkkinä Einsteinin onnistumisesta. Ja se mainitaan niissä jokaisessa kyllä tuolla nimellä "perihelion precession".Mainitsemani Wikipedian artikkeli käyttää siitä nimeä "Apsidal precession".
Ota käteesi edes yksi YST:n oppikirja ja katso löytyykö sieltä tuo terminologia.
Lisäksi huomautan, että olet suunnannut ketjun keskustelun sivuraiteille, terminologiseen (epäonnistuneeseen) viisasteluun. Kysehän oli Newtonin painovoimateorian kelpoisuudesta. Esimerkissäni kerroin, kuinka tarkasti jo Newtonin mekaniikka laskee planeettojen liikkeitä. Lisänä tuli sitten tuo että YST selittää miltei kokonaan tuon minimaalisen eron joka havaintojen ja Newtonin teorialla lasketun väliin jäi.
Kannattaisi edes vähän tietää asioista ennenkuin ryhtyy inttämään. Olet osoittanut, että et ole tutustunut yhteenkään YST:aa käsittelevään teokseen .No tulihan se sieltä viimein.
Ei pitäisi käyttää termejä, joita ei tunne.
Englanninkielen suomennus ei tässä tapauksessa käänny prekessiona, jolla on kielessämme suppeampi merkitys.
Suhtiksen hallintani on kieliämmättä puutteellinen, olin kuitenkin tietoinen sen korjaavan voimakkaassa gravitaatiossa Newtonin mekaniikkaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et näytä tuntevan jokaisessa YST:n oppikirjassa mainittua asiaa. Tämä ( Merkuriuksen ) periheliliike esitetään esimerkkinä Einsteinin onnistumisesta. Ja se mainitaan niissä jokaisessa kyllä tuolla nimellä "perihelion precession".Mainitsemani Wikipedian artikkeli käyttää siitä nimeä "Apsidal precession".
Ota käteesi edes yksi YST:n oppikirja ja katso löytyykö sieltä tuo terminologia.
Lisäksi huomautan, että olet suunnannut ketjun keskustelun sivuraiteille, terminologiseen (epäonnistuneeseen) viisasteluun. Kysehän oli Newtonin painovoimateorian kelpoisuudesta. Esimerkissäni kerroin, kuinka tarkasti jo Newtonin mekaniikka laskee planeettojen liikkeitä. Lisänä tuli sitten tuo että YST selittää miltei kokonaan tuon minimaalisen eron joka havaintojen ja Newtonin teorialla lasketun väliin jäi.
Kannattaisi edes vähän tietää asioista ennenkuin ryhtyy inttämään. Olet osoittanut, että et ole tutustunut yhteenkään YST:aa käsittelevään teokseen ."Ja se mainitaan niissä jokaisessa kyllä tuolla nimellä "perihelion precession".
Tuo ei termin järkevyydestä tai loogisuudesta todista yhtään mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tulihan se sieltä viimein.
Ei pitäisi käyttää termejä, joita ei tunne.
Englanninkielen suomennus ei tässä tapauksessa käänny prekessiona, jolla on kielessämme suppeampi merkitys.
Suhtiksen hallintani on kieliämmättä puutteellinen, olin kuitenkin tietoinen sen korjaavan voimakkaassa gravitaatiossa Newtonin mekaniikkaa."Englanninkielen suomennus ei tässä tapauksessa käänny prekessiona, jolla on kielessämme suppeampi merkitys."
Höpöhöpö. "Et ole tainnut kuulla useamman kappaleen probleeman modernista käsittelystä. Kahden kappaleen probleema ratkaistiin suljetussa muodossa jo ajat sitten ja tuohon yleisempään on kehitetty numeerisia menetelmiä. Kyllä ne planeettojen radat on laskettu näillä menetelmillä hyvin tarkasti."
Se että painovoimassa pystytään tarkkailemaan kerralla vain vain kahden kappaleen ratoja tarkkuudella ei ole mikään kehumisen aihe. Kolmen tai useamman kappaleen kohdalla joudutaan käsittääkseni vieläkin turvautumaan likimääräisyyksiin ja valikoituihin tilanteisiin missä ne useammat kappaleet ovat niin minimaalisen pieniä ettei se häiritse mitenkään niiden kahden isomman kappaleen keskenäistä tanssia, tai jos häiritseekin niin kyse on vain todennäköisyyksistä eli sivistyneistä arveluista. Nykyaikaiset supertietokoneet laskee kyllä tarkkoina pidettyjä arvioita, mutta onko niiden ennustamat tulevaisuuden näkymät lähellekään oikein, ei voi tietää. Luotettavuutta ei lisää se, että kaukaisissa tähtijärjestelmissä nähtiin lisäksi niitä pimeän aineen vaikutuksia muuttamassa kiertoratoja. Kun taas aurinkokunnassa, planeetoiden maan päälliset havainnot on jo valmiiksi niin tarkkaan kartoitettu, että niiden kuvaaminen paperilla painovoimateorian näkökulmasta ei edes liity samaan keskusteluun. Kappaleiden massathan perustuu siihen matematiikkaan mitä painovoiman sovittaminen havaintoihin vaatii. Painovoiman aikaansaamaa kaoottisuutta havainnoista ei näy, ehkä siksi kaikki kaukaiset tulevaisuuden näkymät ennustavat painovoimassa radikaaleja muutoksia tähtien asemissa. Josta tuli mieleen uutinen mammutin luuhun kaiverretusta orionin tähtikuviosta...- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Englanninkielen suomennus ei tässä tapauksessa käänny prekessiona, jolla on kielessämme suppeampi merkitys."
Höpöhöpö.Hölö hölö
Englanninkielinen ilmaus 'perihelion precession' tarkoittaa perihelin siirtymää, eli radan kiertymää.
Myös suomennos on näin.
Prekessio taas tarkoittaa pyörivän kappaleen akselin kiertoliikettä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölö hölö
Englanninkielinen ilmaus 'perihelion precession' tarkoittaa perihelin siirtymää, eli radan kiertymää.
Myös suomennos on näin.
Prekessio taas tarkoittaa pyörivän kappaleen akselin kiertoliikettä.pöhöpöhö.
Englanninkielinen sana Precession tarkoittaa ihan tarkkaan samaa kuin suomenkielinen prekessio.
- Anonyymi
Ei Newton mitään painovoimaa keksinyt. Se keksittiin ja rakennettiin jo 6028 vuotta sitten.
- Anonyymi
Eikö se ollutkaan 6027 vuotta sitten?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö se ollutkaan 6027 vuotta sitten?
Se 6027 taisi olla viime vuonna tai sitten tukkimiehen kirjanpito on mennyt pieleen ovenpieleen. Semmoista saattaa sattua kun pimeällä keskiajalla joskus klo 24:01 veistelee noita merkintöjä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se 6027 taisi olla viime vuonna tai sitten tukkimiehen kirjanpito on mennyt pieleen ovenpieleen. Semmoista saattaa sattua kun pimeällä keskiajalla joskus klo 24:01 veistelee noita merkintöjä.
Olen tainnut hiukan veistellä ovenpieleen hiukan liikaa pykäliä.
Keplerin mukaan Maailma luotiin Huhtikuun 27, 3977 BC, eikä tuosta ole kuin 5977 vuotta tai jotain. Olen siis tehnyt 0,9% virheen tuossa ajassa. Ei ehkä ihan Cesium-kellon tasoa mutta melkein. - Anonyymi
Isaac Newtonin mukaan maailma ja kaikki muukin luotiin ja painovoima keksittiin 4000 BC, joten hän tuskin on ollut osallisena. Tämä ehdottoman varma tieto on wikipediasta.
- Anonyymi
Kuten jo aiemmin totesin, eräs anonyymi on ohjannut keskustelun sivuraiteille, onnettomaan terminologiahöpötykseensä. Kyse tässä ketjussa oli siitä, miten hyvin tai huonosti Newtonin mekaniikalla taivaankappaleiden liikkeitä voidaan laskea.'
T'ästä mainitsin esimerkkejä.
Turha mennä mukaan tuon dorka-anonyymin virheellisiin saivarteluihin. Kirjoitelkoon mitä lystää. Eiköhän lukijoille kuitenkin asia ole jo selvinnyt?- Anonyymi
Kerrotko vielä sen, mitä aloittajan ja sinun tajunnanvirrasta pitäisi selvitä? Sekö, että olette sekopäitä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerrotko vielä sen, mitä aloittajan ja sinun tajunnanvirrasta pitäisi selvitä? Sekö, että olette sekopäitä?
Eiköhän tuo kuvio ole tällä palstalla aika yleinen.
Joka asiaan löytyy aina joku besserwisser, joka siteeraa joitain asiaan nippelitietoja briljeeratakseen.
Kun selviää että kyseinen asiantuntija ei ole edes alkeista perillä, ja kun ei juomaa omaa mokaansa toistuvista vihjeistäkään, vetää herneen ne nokkaansa, ryhtyy marttyyriksi ja syyttää kaikkia muita asian vääristelystä.
Olisiko kyseessä avaaja itse ? Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän tuo kuvio ole tällä palstalla aika yleinen.
Joka asiaan löytyy aina joku besserwisser, joka siteeraa joitain asiaan nippelitietoja briljeeratakseen.
Kun selviää että kyseinen asiantuntija ei ole edes alkeista perillä, ja kun ei juomaa omaa mokaansa toistuvista vihjeistäkään, vetää herneen ne nokkaansa, ryhtyy marttyyriksi ja syyttää kaikkia muita asian vääristelystä.
Olisiko kyseessä avaaja itse ?"Olisiko kyseessä avaaja itse ?"
Ei ole. Minut tunnistaa nimimerkistä. Muiden osaltahan tässä ketjussa joutuu arvuutella onko anonyymi eri kuin anonyymi. Ilmeisesti palvelu ei anna nykyään rekisteröimättömien laitella omia nimimerkkejä? Selvyyden vuoksi ehdotan allekirjoitusta kaikille anonyymeille. Vaikka pelkkä yksi kirjain aina kommentin perään josta tunnistaa eri anonyymit.
- Anonyymi
Tätä kysymystä on pohdittu jo antiikin ajoista. Tästäkin on jo monta kvartaalia kulunut.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14301211/vetovoiman-olemus
Ajankohtainen aihe edelleen. - Anonyymi
”Tiheysteoria” on oikeastaan aika hupaisa keskustelun aihe. Tiheyshöpöhöpö testissä:
https://youtu.be/XDaYnVX_rjE
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 438168
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus14730- 724696
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon373420Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2483136Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella482858Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme262825- 392659
- 412106
Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731817