Miten lämpöhäviöt jakaantuvat suunnilleen tyypillisesä 1970-luvun taloissa, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Mistä löytyy tietoa, tai osaako joku kertoa suoraan?
- seinät
- alapohja
- yläpohja
- ikkunat ja ovet
- ilmanvaihto
- seinät
- alapohja
- yläpohja
- ikkunat ja ovet
- ilmanvaihto
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tilaa lämpökuvaus, jonka jälkeen pystyt kohdentamaan lisäeristyksen paikat oikein. Ei pelkkä laskentakaava auta, kuin alkuun. Jo ikkunoiden vaitaminen 3-lasisiksi ja samalla uusimalla karmit avitat lämpötaloutta parempaan suuntaan, samoin yläpohjan lisäeristäminen vähentää samoin.
Kakemalla löytyy melko monia kaavioita näistä lämpöhäviöistä. Melko tasaisesti jakautuu kaikkien osien kesken tyypillisessä talossa.
Jos vaihdattaa kaksilasisen ikkunan ulkopuolisella tekijällä uuteen, niin kannattaa laskea säästö. Tämä 2 -> 3 -lasia tuo säästöä (2,6-1,8)*(22-2)*(9*30*24/1000)*0,08 = 8,3 e/m2 Luvut: 2,6 on vanhan lasin lämmön "hukka" ja 1,8 uuden. Sisällä lämmintä 22C ulkona keskimäärin 2C 9kk ajan (lämmityskausi, eteläisemmässä Suomessa). Energian hinnaksi tuossa on laitettu 0,08 e/kWh (suoran sähkön hinta), useimmilla se on halvempaa, pienempi säästö.
Jos lasin parantaa samalla hyväksi selektiivi lämpöelementti eli 2,6 -> 1,2, niin säästö on 14,5 e/m2 vuodessa.
Jos ikkunan koko on 2m2 niin vuodessa säästää alle 30e/ikkuna. Sillä rahalla ostaa tavallista lasia yhden neliön, mutta ne selektiivilasit, asennus ja karmit...
Tietysti lämpötalous paranee, mutta oma talous heikkenee. Ikkunoiden vaihtaminen on niin kallista, ettei sitä rahaa energiassa säästä edes 20 vuodessa. Eri asia sitten, jos ne ovat tosi huonossa kunnossa. Huoltaa ja hoitaa niitä pitää. Ja toinen eri asia sitten, että kieltämättä vaihtamalla sisimmäisen lasin tuplaksi vedon tunne vähenee hieman ja asumisviihtyvyys voi parantua.