Keskusta näyttää olevan monille hukassa

Jos hiukan avaan missä mennään. kesksuta voisi olla n 60 %, riippuen tulkinnoista.
Sitä mm täällä olisi jotkut lakkauttamassa -poliittista keskustaa, taitaa olla liian vaikea sitä tehdä heidän tehdä. mm Virossa nyt uusi hallitus on kovastikin keskustalainen -Reformipuolueen ja tähänastisen pääministeripuolueen keskustan välillä. Päämisteri Kallas on Reformipuolueen puheenjohtaja. Hallituspuolueilla on Viron 101-paikkaisessa parlamentissa yhteensä 59 paikkaa.
Mielenkiintoinen tuo toteamus "oikeistopuolueiden" joutumisesta oppositioon.

"Viron reformipuolue (vir. Eesti Reformierakond) on virolainen markkinaliberaali keskustaoikeistolainen puolue. Reformipuolue oli mukana Viron hallituksissa yhtäjaksoisesti vuosina 1999–2016 ja puolueen vaikutus maan talouteen on ollut suuri muun muassa vähäiseen sääntelyyn perustuvaa yritys- ja talouspolitiikkaa ja veropolitiikkaa luotaessa.

Reformipuolue on ollut Liberal Internationalin täysjäsen vuodesta 1996 lähtien oltuaan ensin tarkkailijajäsen vuodesta 1990. Reformipuolue on myös Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen (ALDE) täysjäsen."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_reformipuolue
Jos vasemmisto on tällainen, niin Virolla on kyllä pullat hyvin uunissa.

Poliittinen keskusta käsittää oikeisto–vasemmisto-akselilla oikeiston ja vasemmiston välissä olevat poliittiset ryhmät. Poliittista keskustaa kutsutaan myös yleisesti keskiryhmäksi. Pohjoismaiden neuvostossa sitä edustaa Keskiryhmä. Suomessa poliittiseen keskustaan lukeutuvat tai ovat lukeutuneet seuraavat puolueet:
- Liberaalit, aate perustuu sosiaaliseen liberalismiin.
- Kristilliset, kristilliseen maailmankatsomukseen pohjaava puolue.
- Suomen Keskusta, juuriltaan talonpoikaisena liikkeenä 1906–1908 syntynyt puolue.
- RKP, vuodesta 1964 orientoitunut yleisvaltakunnalliseen ja liberaaliseen suuntaan sekä siirtynyt oikealta keskemmälle.
- Vihreät, Länsi-Euroopan maissa löyhä, moniaineksinen yhteiskunnallis-poliittinen ryhmittymä, jonka politiikka eroaa maittain vasemmistosta keskustaan päin.
-Entisen maalaisliittolaisen protestipoliitikko Veikko Vennamon johtama Suomen Maaseudun Puolue asemoi itsensä keskiryhmäksi. Lähinnä vasemmistopuolueet leimasivat puoluetta toisinaan oikeistolaiseksi Kekkos-vastaisuuden takia.
-nykyään Perussuomalaiset.

Virolla menee hyvin, kun taas keskustalais henki on hallituksessa. Pääministerikin taitaa hyvin Suomenkielen kuten presidenttikin. Sehän mukavan kuulloista näin Suomalaisen korvin.

Jos lisään vielä maamme kehitystä, että kuinka nuori olemme alueena ja kansana -varmaan monelle yllätys miten pian olemme nousseet maailman valtioiden kärkikastiin. Kekkosen aikaan maata vaurastettiin, josta ollut hyvä jatkaa .ponnistellen eteenpäin. Kekkosen linja puolueettomana, sekä itään että länteen on täydellisesti onnistunutta politiikkaa.
-Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomen alueelle noin 8850–8400-luvuilla eaa. etelän ja kaakon suunnasta jääkauden loppuvaiheessa Yoldiameren aikaan. He kuuluivat niin sanottujen Kundan, Butovon ja Veretjen kulttuurien yhdistelmän piiriin joka ulottui Baltiasta Ääniselle. Samaan aikaan väkeä saapui Pohjois-Suomeen myös sulana ollutta Norjan rannikkoa pitkin.

Suomen asutus on jatkunut keskeytyksettä jääkauden päättymisestä nykyaikaan. Mesoliittisen kivikauden jälkeen Suomi kuului 5200 eaa. alkaen kampakeramiikan alueeseen, joka ulottui Pohjanlahdelta Uralille. Kivikautisten kulttuurien elämäntapa perustui enimmäkseen metsästykseen ja kalastukseen. Mahdollisesti neoliittisen kivikauden lopulla (noin 3200–1500 eaa. tehtiin silti Suomessakin jo maanviljely- ja karjanhoitokokeiluja. Yleisesti otaksutaan, että suomalais-ugrilaista kieltä on puhuttu Suomen alueella jo jostain kivikauden vaiheesta lähtien, mutta tarkemmasta ajankohdasta on erimielisyyttä, ja myös kivikautta myöhäisempiä ajoituksia on annettu.

Sisällissota – kansan kahtiajakautuminen
Tammikuun 1918 aikana keväästä 1917 lähtien kiihtynyt vastakkainasettelu kärjistyi punaisten ja valkoisten väliseksi sisällissodaksi 27. tammikuuta 1918. Suomi jakaantui Kansanvaltuuskunnan Etelä-Suomea Helsingistä käsin hallitsemaan punaiseen Suomeen ja Suomen Senaatin Keski- ja Pohjois-Suomea Vaasasta käsin hallitsemaan valkoiseen Suomeen. Sisällissodassa valkoiset saivat merkittävää tukea keisarilliselta Saksalta ja punaiset Neuvosto-Venäjän bolševikeilta. Valkoiset voittivat sodan. Tämä oli seurausta punakaartien alkeellisesta taistelutaidosta, saksalaisten laatuyksiköiden ja suomalaisjääkäreiden antamasta sotilaallisesta tuesta Vaasan senaatille ja sen käytössä olleista ammattiupseereista, jotka mahdollistivat heikosti koulutettujen suojeluskuntien ja asevelvollisten joukkojen tehokkaamman käytön. Valkoisen armeijan voittoon päättynyt taistelu Tampereen kaupungista ja Saksan armeijan osastojen maihinnousut Hangossa ja Loviisassa sekä saksalaisten suorittama Helsingin valtaus olivat sodan kannalta ratkaisevat tapahtumat. TÄSSÄ OLEMME, EMME OSA VENÄJÄÄ. kts 80v Koiviston haastattelu.