Tunnettiin melkein kaksi vuotta (olisi tullut nyt vappuna, jos oltais edelleen yhdessä). Mutta. miespä kyllästyi arkeen, kun ystävätär ei ihan joka hetki jaksanut hehkutella toisen ihanuutta tai harrastaa flirttiä. Haki toisen ystävättären, ja häneltä niitä samoja ominaisuuksia, eli huumorintajua, hauskuutta ja leikinlaskua. Nyt luulee löytäneensä taas sen oikean rinnalleen, vai eipä tiedä, että maailmassa on vain yksi, joka kuunteli ja ymmärsi ja oli erittäin hellä ja herkkä. No, miehen täytyy käydä tämäkin uusi suhde läpi ja huomata, ettei mikään parane vaihdossa. Ehkä tulee vanhaa uskollista ystävää joskus ikävä, mutta silloin en enää ole saatavilla, vaikka hänestä pidinkin ja erittäin paljon...sanoo kala-tyttö.
Mitä kaurismies
etsii?
489676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
se on vähän vaikea sanoa mitä kaurismies etsii,mutta ei ainakaan sitä,että kun olin naimisissa kala naisen kanssa,joka paikka oli täynnä kaikenlaista pientä krääsää ja matkamuistohelyjä,ettri sekaan meinannut sopia.Kala on muuten hyvä mutta vähän liian taiteellinen kauriille.sorry
kauris rakastaa kalojen herkkyyttä, ja intuitiivisuutta, mutta kauris elää AINA todellisuudessa, ja kauriille tärkeitä seikkoja ovat ne näkyvät, tämän materiaalisen maailman asiat. Vaikka kauris on herkkä, ei hän koskaan ole TÄYSIN tunne-ihminen. Kauris kaipaa maata, todellista, näkyvää jalkojensa alle...
Kalat ja kauris on ongelmallinen suhde: tavallaan kaurista kiehtoo kovasti kalan tunteellisuus ja herkkyys, mutta samalla ne piirteet ärsyttää suunnattomasti. Itse olen kauris ja todella käytännöllinen, jalat maassa ja toiminnan ihminen. Toiminta on kauriille tärkeämpää kuin sanat. Esimerkiksi mitkään lemmen lorut ja rakkauden tunnustukset eivät tee muhun mitään vaikutusta, mutta jos joku vilpittömästi tekee jotain mun eteen, kuten hieroo hartioita raskaan työpäivän päätteeksi, keittää aamukahvit kun en ole aamuihminen tms, se tekee kauriiseen vaikutuksen!
Olen seurustellut useasti kalojen kanssa, ja sama kuvio: aluksi olen hullaantunut, lopulta hermot menee kalojen jaaritteluun, aikaansaamattomuuteen ja unelmointiin.
...kauris kalat -suhteesta. Allekirjoitan täysin:) kys. tekstin.
juu olen samaa mieltä minulla eivät suhteet kalojen kanssa ole ikinä toimineet vaikka monesti olen yrittänyt.nyt seurustelen oinaan kanssa ja ihan erinlaista vauhtia piisaa jne. enää en kalamiehiin koske vaikka heidän herkkyys ja jokin olemuksessa vetää minua voimakkaasti puoleensa.kaikki kolme seurustelu suhdettani ovat olleet kalojen kanssa ja aina on mennyt päin....
Olen itsekin kalat ja nouseva härkä. olen myös ihastunut kaurismieheen, lähinnä seksuaalinen viehätys. kerrot, että olet monesti ihastunut kalat tyttöön, oletko kenties minkä ikäinen ja oletko muiden merkkien kanssa seurustellut. Itse olen ollut puhelinyhteydessä tähän kaurismieheen (minä melkein aina aloitteentekijänä) ja on mielestäni hyvinkin seksuaalinen, viisas, ymmärtäväinen, mutta hyvin hankala tavoitettava.
..kuin minun suullani kalamir. Viimeinen lause oli kuin itseni kirjoittama, juuri sama tilanne. Kuinka kauan olette olleet tekemisissä?
kalafisu, reilu 2 vuotta, tiedän et tämä kauris mies on varattu, olen ns. itsekin, mutta siltikin hän viehättää ja kovasti...
sama täällä...tuttavuutemme ei vain ole vielä kestänyt kuin jokusen kuukauden...
kalafisu, onko kaurismies myös varattu? Soittelin tänään (mun) kaurismiehelle, oli kyl tosi mukava ym. ja antaa aina ymmärtää et voidaanhan me soitella ja pitää yhteyttä, seksuaalinen viehtämys jatkuu... kaurishan taitaa olla vähän erakkoluonteinen...
puhutaanko me samasta miehestä, juu sama tilanne;-) ja samat jutut!
kalafisu, mitenhän saadaan tietää puhutaanko samasta miehestä, mun on tosiaan varattu, mutta niin sexy...mä olen vähän vanhempi...
...löydy kuitenkin useampi varattu kaurismies, jolla "salasuhde" johonkin kalanaiseen. Tai ainakin uskon niin, mutta oishan aika villiä, jos hän ehtisi "deittailla" useampia vakipartnerinsa lisäksi, vaikkei sekään varmaan mahdotonta ole. Juuri tuo "vaikea tavoittaa", viisas ja mitä muuta sanoitkaan kuulostaa vaan niin tutulta ja se, että voidaanhan me olla yhteyksissä...juuri kuin "minun" kauriini olisi sanonut.
Jeps, oikeassa varmasti olet...mut katellaan kun vähän pitempään "deittailette" niin mitenkä, vastaileeko myöhemmin aina puhelimeen ym....tekstiviesteihin ei välttämättä ollenkaan...mut mielenkiintoinen ihminen silti tämä kauris on ja tulee aina vetämään puoleensa...
hän ei ole tehnyt alusta alkainkaan, eli vastaillut viesteihin, jolloin olenkin jo kuvitellut, että jahas tässäpä tämä sitten olikin. Useampaam kertaan olen päättänyt, että en jaksa kun toista ei kiinnosta vastailla, mutta sitten hän on tas kuin mitään ei olisi tapahtunut...kovin on puoleensavetävä kyllä!
ok, sama juttu, miten voikin olla, eli ehkäpä kaurismiehet onkin vähän samantyyppisiä, tai odottavat ja ovat varmoja, että toinen ottaa yhteyttä, sehän siitä salaperäisen tekeekin, ja ite ei voi olla ottamatta yhteyttä.
rähmä. Tämän ketjun luettuaan ei tippaakaa ihmettele, miksi kaurisihastuksenne eivät erityísen aktiivisesti pidä teihin yhtyttä.
ok. Kävin katsomassa Martti Suosalon "Luolamies", miehen ja naisen erilaisuus, oli mahottoman hyvä, tuli selväksi. Suosittelen! Edelleen kaurismiehelle kysymys, Mitä Kauris mies etsii?
Mulla on aivan sama tilanne kuin kalamir:llä ja fisumisulla. Varattu kaurismies ja silti niin kiehtova. Hei kaurismies, leikittekö te vain kalojen tunteilla. Mikä kaloissa viehättää, ja etsiikö kaurismies sitä?
Minun kaurismiehellä oli kriisi kumppaninsa kanssa ja siitä syystä meidän suhde alkoi. Nyt ollaan kauriin kanssa puhuttu: kaurismies sanoo haluavansa minut, vaikka päättikin palata tyttönsä kanssa yhteen. Minä sanon, että jatketaan kaveripohjalta.
Voiko kauris tosissaan rakastaa tyttöänsä jos pitää kuitenkin minuun yhteyttä? Sanoo että on vieläkin minuun rakastunut ja yhteydessä ollaan edelleen ja tullaan olemaan vastakin jo yhteisten projektienkin puolesta. On kertonut tyttöystävälleen kaikki meidän väliset tekemiset ja tyttö on suostunut antamaan anteeksi ja silti kauris haluaa jatkaa kanssani.
Voiko kauris valehdella kirkkain silmin tuntematta siitä huonoa omaatuntoa? Osaako kauris edes valehdella?
...voi. Olen ollut "tekemisissä" varatun kaurusmiehen kanssa 1,5 vuotta. Ja juuri viime viikolla sanoi, että kaikki on hyvin, jos ei jää kiinni ja tekee tätä jännityksen vuoksi. En ole fisu niin kuin te vaan rapu, joten näköjään kauriit pettää myös muiden vesimerkkien kanssa. Yhteyden pitäjä on hän ja jos sen harvan kerran olen soittannut on hän aina vastannut.
"Minunkin kauriini" on se, joka yhteyttä pitää ja puhelut ovat monen tunnin pituisia. Ja omiin yhteydenottoihini kauris vastaa myös aina.
Mutta mietin, että mikä minun asemani on tässä jutussa? Onko se niin, että kauriille ei riitä vain yksi nainen? Ja jos tämä on luonnollista kaikille kauriille, niin silloinhan kauris on luonnoltaan pettäjä. Aika karusti stereotypioitu, mutta nämäkin keskustelut puhuvat puolestaan.
Taitaa olla parempi, jos minäkin unohdan koko ihmisen, ennen kuin itse ihastun niin paljon, etten enää pääse irti. Ja silloin satutan vain itseäni, kun kauris päättääkin olla enää rakastamasta. Olen kertonut tämän kaiken kauriille ja sanonut, että hän voi vedättää minua miten haluaa ja hän sanoo tietävänsä sen, muttei aio tehdä niin. Uskoo sitten ken tahtoo, vaikka tuntuukin puhuvan totta.
Rakastunut nainen ei halua uskoa, että mies pettää ja tässä tapauksessa kaurismies. Minäkin olin sokea rakkaudessani ja halusin loppuun asti uskoa ystävästäni pelkkää hyvää. Mutta kaikki paljastuu aikanaan...Tunneihmisenä vaistosin, ettei kaikki ole kohdallaan, kun aina erotessamme oli jotenkin ahdistavaa - hän osasi näytellä hyvin. Tosin minäkin olen varattu niin kuin hänkin, mutta silti oli vielä toisia je ehkä kolmansiakin naisia hänen elämässään.
Päätin sitten olla pitämättä yhteyttä, mutta hänpäs viestittikin muutaman viikon kuluttua, niin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan, halusi tavata jne. Hän tietää, että olen omalla tavallani herkkä ja havoittuvainen ja silti hän leikkii kanssani.
Hänelle pitää varmaan sanoa suoraan, nyt riittää yhteydenottosi, hae leikkikaverisi muualta...
Kuinka sattuikin!
Juuri saapui viesti kauriilta kahden viikon tauon jälkeen, jossa kertoo kuinka on hirveä ikävä ja anteeksipyynnöt vielä päälle kun ei ole ottanut yhteyttä. Kyllä tästä voi melkein jo repiä huumoria...
Ja juu, kauris osaa näyttävästi käyttää erittäin hyvin edukseen sitä että tietää toisen olevan herkkä ja haavoittuvainen.
Vastasitko viestiin, lupasitko jatkoa vai heititko miehen laidan yli?
En vastannut mitään. Tosin tiedän, että hän soittaa minulle viimeistään viikonloppuna (ja viimeistään silloin kun on jo vahvassa humalatilassa) ja silloin kyllä aion sanoa sanottavani. Vaikka hän kyllä soittelee enemmän selvinpäin kuin humalassa.
Mutta epäilen että tässä käy juuri toisinpäin kuin suunnittelen tekeväni. Tiedän että aluksi mökötän ja puhun suuni puhtaaksi (taas kerran). Sitten juttelemme asiat halki ja lopulta annan kaiken anteeksi ja taas olen vähän aikaa onnellinen. Sitten huomaan, että minua taas käytetään hyväksi ja sama rumba alkaa alusta. Voiko näin naiivia ihmistä niin kuin minä, ollakaan? Hän ei ole kertaakaan näyttänyt minulle minkäänlaisia negatiivisia tunteita (Ellei etäisyyttä voi sanoa negatiiviseksi).
Tosin olen vapaa nainen, joten minulla ei ole tässä mitään menetettävää. Paitsi se, että pelkään tosissani rakastuvani tähän kauriiseen -Se kun ei tosiaankaan olisi ihme. Ja nyt yritänkin selvittää onko tässä kaikessa kyse vain kauriin etäisestä luonteesta (niin kuin moni muukin kertoo omasta kokemuksestaan), ja voisimmeko kaikesta huolimatta yrittää? Vai haluaako kauris vain satuttaa? Joka tapauksessa haluan olla yhteydessä tämän ihmisen kanssa, vaikka vain ystävinä, ja pelkkä ystävyyskin minulle vielä riittäisi, sillä en ole vielä niin liian ihastunut. Mutta ystävinä pysyminen onkin sitten vaikeampaa, tosin siihen pystyy jos molemmat sitä haluavat. Mutta kun kauris ei ainakaan vielä sitä halua.
Asia tietenkin olisi helpompaa jos hän olisi vapaa ja sitä minun nyt tässä ei pitäisi unohtaa.
Miten itse olet teidän tilanteen ratkaissut? Ja millaisessa tilanteessa teidän juttu tällä hetkellä on? Mitä jatkossa?
En aio ottaa yhteyttä, nyt on viikko viimeisestä yhteydenpidosta. Jotakin kuitenkin meni peruuttomasti rikki, kun sain tietää, että hänellä oli muita/haki muita deitistä...
Nyt tuntuu siltä kuin kaikki yhteiset hetket olisivat menneet hukkaan.
Joskus kaikki kuitenkin päättyy, mutta vaikka vielä on hitusen tunteitakin mukana, niin aion olla ottamatta yhteyttä häneen.
Tuntuu kyllä pahalle, jos kahden vuoden tuttavuus loppuu näin...voitko antaa jotain vinkkiä, miten toimisin?
Voi ei! Tätä minä pelkäsinkin ja pelkään itsellenikin tapahtuvan. Se tuntuu aina pahalta, tapahtuu se kenelle tahansa. Ja minä kun pidin kaurismiehiä, myös varattuja, rehellisinä. No ehkä he sitä ovatkin, mutta raadollisella tavalla.
Mielestäni ihmisen pitää osata arvostaa itseään ja ajatella ehkä hieman itsekeskeisestikin omaa parastaan. Omaa elämääsihän sinä elät ja vain siihen voit vaikuttaa. Ja se tässä välillä jurppiikin niin saamaristi kun ei voi säädellä toisen tunteita. En kuitenkaan halua kuulostaa omaa napaani tuijottavalta, enkä sitä kyllä olekaan, vaan tekopyhyys on ongelmani: Muut tuntevat toisia kohtaan sympatiaa ja minä empatiaa. Eli muut vain katsovat pultsaria ojassa ja säälivät häntä, mutta minä menen säälistä pultsarin viereen ojaan. Olenkin yrittänyt kylvää itseeni ajatusta, että aina ei tarvitse kulkea muiden pillin mukaan ja tehdä niin kuin muut haluaisivat sinun tekevän. Mielihyvää se tuo joksikin aikaa, mutta pidemmän päälle saat vain omat asiasi enemmän mutkalle. Ymmärrätköhän enää yhtään mitään:)
Kyllä itsekin tekisin juuri niin kuin sinä teet, kun et ota yhteyttä. Jos saisin tietää toisen hakevan uutta seuraa, niin se veisi oman itsekunnioitukseni nollille. Mitenköhän hänen nykyisensä ei tajua tilannetta? Sain siis sellaisen käsityksen että molemmat olette varattuja. Oletko omalle mielitietyllesi kertonut asiasta tai onko hän vaistonnut mitään?
Entä oletko ajatellut koko asian olevan vain väärinkäsitys? Voitko antaa anteeksi, vaikkakin jotain on peruuttamattomasti rikki, ja yrittää vielä jatkaa eteenpäin? Tässä mielipiteessä taitaa tulla esiin minun ah-aina-niin-optimistinen maailmankuvani, ja en tiedä kannattaako sitä niin toteuttaa ainakaan tässä tapauksessa. Mutta miettiä kylläkin...
Jos kauris ottaa yhteyttä, niin kannattaisikohan sinun puhua hänen kanssaan siitä, että hänen tekonsa rikkoi sinun luottamuksesi lopullisesti. Todennäköisesti lopullinen irtipäästäminen on todella vaikeaa, mutta myöhemmin ajattelet että näin oli parempi, ennemmin kuin kituisit jatkuvassa tietoisuudessa/tiedostomattomuudessa siitä millaisia tunteita hänellä on muita kohtaan. Ja jos itse seurustelet, niin turvaa mieheesi. Ota hänestä se kaikki irti mitä et kauriista saanut. Äläkä ajattele mitä huonoa miehessäsi on verrattuna kauriiseen. Ainakin tiedät että hän on uskollinen.
No, en tiedä onko näistä nyt loppujen lopuksi neuvojen virkaa hoitamaan, mutta jos tunnet itsesi onnettomaksi kauriin tempun takia, niin älä jää kiinni vaan uskalla katkaista välit, kuinka pahalta se tuntuukin. Nyt tajuan itsekin ottaa neuvoistani kiinni ja laittaa seurusteluvälimme poikki ja pysyä vastaisuudessa kaverilinjalla. Ehkä tällä tempulla vältän sen mikä sinua on kohdannut...
Katsellaan miten elämä meitä heittelee ja kirjoita miten sinulle sitten käy. Minäkin viestitän jos ja kun viikonloppuna kauriini ottaa yhteyttä.
Mulla on vähän sama juttu, tiedän että kaurismiehellä on muita, yritin itsekin olla ottamatta yhteyttä, mutta kun on niin puoleensavetävä, eikä minullekaan ikinä ole negatiivista sanaa sanonut, sehän siinä varmaan viehättääkin. mutta tiedän hänellä olleen monta kokemusta, koska jos minulle päin soittaa niin aina tuntematon nro, sanoo, että miehesi, on tosi varovainen tai sanoo näin, olenkin miettinyt, että tekosyynä. mutta hänen puheluista ym. puheista tietää hänen olevan kokenut kaurismies ja tätä kokemusta käyttää minuun (ja varmasti muihinkin). Tähän itsevarmuuteen, salaperäisyyteen ja mukaviin puheisiin sitä sitten lankeaakin. ja voi tosiaan mennä pitkäänkin, ettei olla yhteydessä, mutta on sitten kuin mitään väliaikaa ei olisi ollutkaan.
teitä oli 2 petturia yhdessä, sinä ja kauriisi. Mikäs sen...
...niin kuin makaamme. Tunteet ovat kuitenkin asia erikseen. Jos tyytyy arkirakkauteen, niin onneksi olkoon vaan, minä haluan kuitenkin ainoalta elämältäni muutakin. Ja vaikka se tuttu ja turvallinen on vieressäni, niin kummasti sekin arkisuhde parani, kun itse olin onnellinen ja annoin kaiken hyvän tunteen omalle arkirakkaalleni.(Huom. suhteeseeni ei kuulunut seksi, hyvä läheisyys kylläkin) Kokeilepa joskus, äläkä tuomitse ensi istumalta...
mieltä! On niin helppo arvostella, ennen kuin itse huomaakin olevansa samassa tilanteessa. Tottakai arvostan ihmisiä, jotka uskollisesti ovat suhteissaan onnellisina tai ei, mutta myös minä haluan elämältäni enemmän, tuntea isolla Tllä. Eihän näillä asioilla ylpeillä voi, mutta useammat kuin arvaatkaan ovat samassa jamassa, harvat vain uskaltavat tunnustaa.
...tässä on se, että minun tuntemani kauris kertoo kaikki tekemisensä rehellisesti tyttöystävälleen. Tai näin hän minulle sanoo. Mutta miten hänen tyttöystävänsä voi silti antaa kaiken anteeksi? Varmaan samanlailla jäänyt kiinni kauriin itsevarmuuteen ja puheisiin ettei halua panna poikki suhdetta...
Voi meitä tässä syvässä epävarmuudessa eläviä ihmisiä. On sanottu että se parhaiten nauraa joka viimeiseksi nauraa, mutta minusta tuntuu, että se parhaiten nauraa joka on kauris :)
Olen kauris enkä koskaan ole pettänyt ketään. Itse päätän suhteen, jos se ei toimi, mutta en ala pelailemaan toisten tunteilla.
Tunnen paljon kaloja, jotka kaikki ovat mukavia ystävinä, mutta pettävät parisuhteessa. Hienoa tekosyitä he keksivät, miksi ei tarvitse olla uskollinen. No, tässä on suurin kauriin ja kalan ero: kauris on jalat maassa tyyppi, joka ihastuu vain harvoin, mutta eipä vaihda ihastuksen kohdetta helpolla. Kun kauris sitoutuu johonkin, on hän lojaali, luotettava ja uskollinen. Tosin kauris ei sitoudu, ellei luota toiseen 100%! Tällöin kauris saattaa näyttää kylmältä, koska ei halua/uskalla pistää itseään likoon.
Kalat elää tunteella, ja puolustelevat mokiaan sillä, että "kuuntelivat sydäntään" ja muuta plaah plaah juttuja. Kauris puolestaan ajattelee myös järjellä ja miten hänen toimintansa vaikuttaa muihin. Tämän takia en usko, että kauris ja kalat pitkällä tähtäimellä voivat elää tasapainoisessa parisuhteessa.
hyvinkin pitää paikkaansa, ettei kalojen ja kauriiden suhde lopulta toimi. Kaikki kalat eivät kuitenkaan ole pettäjiä, ei pidä taaskaan yleistää. Kuten jo aiemmin sanoin, en todellakaan voi ylpeillä näillä jutuilla, mutta minkäs luonteelleen mahtaa, niin sinä kuin minäkään. Meillä kaloilla on omat heikkoutemme, teillä kauriilla omanne. Kala-luonne on kyllä yleensä melko suvaitsevainen ja kuten joku tuolla aiemmin sanoi kykenemme asettumaan toisen asemaan eli se empatia. Mitähän nämä kaurismiehet sitten ovat, jotka pettävät samalla lailla kuin nämä kalanaisetkin...ihmettelen vain.
se pointti ilmeisesti oli. Muut yleensä makaavat niin kuin petaavat.
Pahus sentään, kun en taas käyttänyt järkeäni...!
Sinä olet ihan oikeassa tuon sanonnan suhteen. Varmasti olet järkityyppi 100:sti, kun oikein hakemalla haet näistä kirjoitelmista joko ajatus tai muita virheitä.
Ihan tyypillistä kaurista sanoa nämäkin asiat lyhyesti...hei vaan sulle, kuka lienetkin?
Eli tasoissa ollaan...Minunkin kauriini etsi vierasta kylmähköön aviosuhteeseensa, on kaksi lasta ja kaikki...joten unohdetaan nuo hölynpölyt uskollisuudesta, kaikki tässä samassa veneessä ollaan ja joka ei ole, niin teeskentelee..
Kuin myös haluan elää ihmisen kanssa, joka ymmärtää minua, kulkee vierelläni,... Ja kas, siinähän se kauris onkin! Ja tässähän tämä koko homman pointti on. Kalat haluavat kauriin, mutta kauris ei kaloja. Tai kauris haluaa muutakin kuin kalan, miksi tyytyä yhteen :)?
Niin, miksi tyytyä yhteen? Tämäpä kalat laittaa nappaskengät jalkaan ja lähtee vappulaitumille etsimään kesäheilaa. Ja kauris...niin, mikä kauris;)?
Siis tutustuin tähän kauriiseen viime kesänä.
Juttua riitti joulukuulle ja oli niin niin niin sekasotkua. Seksi sujui. Muuten tuntui ett vedättää.
Sitten sainkin selville ett etsii muita ja on muitakin ollut (vaikka mulle sanoi ettei), teinpä lopun.
Noh, kaveri pohjalla (ei nähty, soiteltiin jne. nyt suunnilleen tänne asti), pari kertaa sattumalta baarissa törmättiin ja kerran menin avautumaan (hitto)...noh kuitenkin.
Siis tänne asti oltiin näin, kunnes nyt "olen kaivannu sua jne.". Haluaa tavata jne. Tai ei silleen mitn, mutta nähtiinkin ja sepä meni siihen, kun humalassa oltiin.
Ihme ett edelleen on ottanut yhteyttä ja haluaa tavata.
Tuntuu tietävän, että mulla on tunteita edelleen ja oon herkkä. Ja näemmä helposti vedätettävissä tai haluan uskoa aina hyvää, mutta omalla tavalla vaistoan sen. Pkrl, kun pitää olla tunteet tätä kohtaan :(.
Oon varmaan myös hölmö.
Huomenna nähdään...uteliaisuus on kova kuulemaan mitä sanoo...ehkä viimekertainen oli vahinko...mutta niin. En tiedä, pelottaa jollain tapaa :(.
mekin petämme. Joten näin. Itsekkin sitä tehnyt.
olekaan näköjään ainoita, jotka ovat jääneet kauriin lumoihin, kun kerran oinasnainenkin on samassa veneessä;-)Kauriilla on varmaan todella hauskaa meidän kustannuksellamme. No jospa joku päivä "paha" saa palkkansa.
Sinä oinasnainen olet jo voiton puolella, kun kerran herra on aloittanut ajojahdin...otetaan oppia kalanaiset!
Kauriin taka-ajatuksista. Mutta toivotaan nyt jotain muuta, kun aijemmin...noista kun on niin helkutin vaikea ottaa selvää...kuten varmaan tiijättekin =).
Ei ei. Minä vapaa nainen roikun jostain käsittämättömästä syystä varatussa kauriissa, tietämättä edes onko hänellä mitään halua roikkua minussa.
Joten minä vihellän pelin poikki nyt ja toivon hyvää jatkoa kauriille tyttönsä kanssa. Ja minä ja kauris pysytään tästä lähdin kavereina (nyt kyllä joku kala-neiti luulee itsestään vähän liikoja, mutta yrittänyttä ei laiteta :) !
Minäpä löysin kerran ravintolareisulla ihanan kauris miehen ja ollaan oltu yhdessä 4v ja naimisiin ollaan menossa, ilmeisesti hyvin menee :) oon nousumerkiltä oinas ja kuumerkiltä jousimies... kulta on neitsyt nousumerkiltään ja kuumerkki skorpionissa... meillä on ihana suhde koskaan ei oo tylsää on intohimoa ja suuria tunteita ja silti kulta pitää mun jalat maassa.. rahan käytössä ollaan molemmat aika samanlaisia.. jaetaan yhteisiä rahoja keskenämme.. ravintolassa oon huomannu että meillä molemmilla on tapana joskus tarjota kavereille paukkuja.. Kyllä näiden kahden liitto voi onnistua
Luin vasta tänään näitä teijän kirjoituksia ja halusin kertoa oman kokemukseni.Itse olen kala nainen ja kas kummaa rakastamani mies on kauris.Ollaan tunnettu 8vuotta ja aluksi olimme ystäviä kauris oli tuolloin jo ihastunut muhun mutta minä olin ainoastaan ystävä pohjalla.kunnes 3vuotta sitten meillä alkoi seksisuhde minä rakastuin ja kauris empi mitä tekee vuoden kissa-hiiri leikin jälkeen aloimme seurustelemaan,olimme vuoden minä päätin suhteen koska kauris petti minut.mutta kaipaan kaurista ja olen pyytänyt palaamaan luokseni,mutta hän seurustelee ja valitsi nykyisen naisensa,mutta silti on yhteydessä ja tavataan välillä samois merkeis ku ennenkin.en jaksa tät leikkiä enään,tein virheen,mut minkä tunteilles voit.
Itse olen kauris mies. Mutta yhdyn edelliseen ja ihmettelen ketjun luettuani samaa. Itse olen seurustellut kala naisen puolitoista vuotta. Olen saanut suhteesta aimo annoksen herkkyyttä ja humaania otetta elämääni. On totta että ennen elämäni oli ehkä kuvauksen mukaista, mutta tavattuani tämän naisen tiesin että jäisin sille tielle.Elämme tällähetkellä kaukosuhteessa ja monesti minusta tuntuu että rakastan niin kovasti kaivata tuota naista. Kauris miehet etsivät jotain, mutta etsivätkö he sitä väärästä paikasta.Kala nainen opasti minut oikealle tielle ja löysin itseni. Koskaan en ole tuntenut itseäni harmoonisemmanksi kuin nyt. Ennen etsin tietämättä mitä ja mistä. Herätkää ihmiset kauniit ja rohkea maailmasta ja päästäkää rakkaus sisäänne.
Voisitko neuvoa, mikä meillä meni pieleen tuntematta ja tietämättä mitään meistä?
Viimeisesen kerran tavattiin tammikuussa, sitä ennen oli tiedetty toisistamme 1,5 vuotta. Silloin tammikuussa tunnusti, että olen hellä ja herkkä, mutta toisessa yhteydessä kuitenkin " ei sitä tiedä, jos enää olemme jonkin ajan kuluttua yhdessä". Ei kukaan sano noin toiselle, jos tietää toisen tunneherkkyden. Näin jälkikäteen mietin, että ehkä hän oli jo tuolloin päätänyt lopettaa koko jutun. olen sen verran ylpeä, että en halua roikkua toisessa kiinni ja kun useampaan viikkoon ei mitään kuulunut, tiesin, etten enää kiinnostanut häntä. Mikä pahinta, hän yllättäen pulpahtaa mieleeni ja minulla on hänen seuraansa ikävä. Cosa fa?