siinä pisteessä että kaikenlaisen "kertomisen" on loputtava, muuten elämisenhalu vähenee yhä lisää. Kunpa olisitte kysyneet luvan aikoinaan, nyt elämää on pilattu niin kauan että tuntuu siltä ettei enää oikein edes muista, milloin olisi saanut elää ilman kaikkea ylimääräistä elämää rankasti häiritsevää toimintaa. Suru syvenee joka päivä hiukan lisää ilman hiljaisuutta. Enneuni taisi kertoa totuuden siitä ettet sä tule elämään kovin vanhaksi. On tärkeää saada tehdä itselle mieluisaa työtä ainoastaan ja vain työntekoon keskittyen. Rikkinäisyys ei pysty hyväksymään sitä mikä ei työhön kuulu, eikä muuallakaan. Sitä on ollut monta vuotta liikaa.
Nyt ollaan todella
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Psyyke ei pysty hyväksymään yhtään sellaista ihmistä elämäänsä joka on ollut ns. mukana rikkomassa monella tapaa. On välttämätöntä että sitten kun on jaksamista ruveta tutustumaan ihmisiin, niin heidän kasvonsa eivät ole millään tavalla tutut, koska sellainen muistuttaa liikaa kaikesta kokemasta monen vuoden ajalta. Kaikki meni pieleen jo siinä vaiheessa kun ns. auttaminen suunniteltiin. Ei olisi koskaan saanut toteuttaa sitä niin kuin kaikki toteutettiin.
On tehty paljon sellaista mikä on tuntunut vain kummalliselta ja senkin vuoksi kaikki on tuntunut kummalliselta näytelmältä, johon sut on pakotettu osaallistumaan vastoin sun omaa tahtoa. Miettikääpä itse kuinka monta vuotta sitä on ollut! Epäsuora kertominen ei sovi erityispiirteiselle. Niin toimimalla ette tule saamaan mitään positiivista aikaan koskaan. Älkää enää jatkako sitä. Se näännyttää ihmisen hengiltä pikku hiljaa nakertaen.
Kokeile jos joku miessakit ry tms ottaisi siipiensä suojaan.