Pikku-hiljaa on alkanut kadota nuoruuteni ihanteita.
Ja melkein jokainen kerta, rinnassani tunteet heilahtavat.
Olenhan aina ollut "tunteellinen" Hippi.
Garsee Koulu-Kiusaajakin.
Mutta ei tehdä tuosta sen suurempaa numeroa.
Aikanaan Janis Joplin katosi kuin ohi-mennen.
Jimi Hendrixkin.
Vaikka oli hän minulle esi-merkkinä aikoinaan.
Vanhemmat?
No hekin siitä katosivat.
-
Mutta mitä nyt?
Onkohan kyse iästä?
Kun tunteet näin ovat alkaneet pullahdella? :)
H.
Ja melkein jokainen kerta, rinnassani tunteet heilahtavat.
Olenhan aina ollut "tunteellinen" Hippi.
Garsee Koulu-Kiusaajakin.
Mutta ei tehdä tuosta sen suurempaa numeroa.
Aikanaan Janis Joplin katosi kuin ohi-mennen.
Jimi Hendrixkin.
Vaikka oli hän minulle esi-merkkinä aikoinaan.
Vanhemmat?
No hekin siitä katosivat.
-
Mutta mitä nyt?
Onkohan kyse iästä?
Kun tunteet näin ovat alkaneet pullahdella? :)
H.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Jimi Hendrix oli lajissaan lyömätön ja siinä lajissa ykkösuosikkini.
Monet hänen kitaransa soundit soivat joskus päässäni.
Niitä kuunteli ja kuunteli, ei koskaan kyllästynyt, ei vieläkään.
Ne osaa mielessään ulkoa.
"Anonyymi"
Muistan hyvin, kuinka pieninkin ajatus Jimistä sai sormeni sekoamaan Kitarani Ote-Laudalla.
Ainakin tuhat kertaa nousi mieleeni että heitän kitarani päin seiniä, kun se ei totellut minua.
-
Mutta aloitus ei koske Poppareita sinänsä.
H.
Eikä ole musiikki-aloitus.
H.
ote Laudalla tai otelaudalla
nj
Jimi henrix oli huumeveikko.
Gamestopin kurssiheiluttajat ovat hippejä
Hipit ovat muuttuneet
Ei enää san francisco vaan nyt wall street
Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Tällä runon pätkällä halusin sanoa vaan ... että moni ihminen joka peittää hellyyttään ...hyvyyttään ...piiloutuu piikkikuoreensa ja yrittää olla kovaa naamaa ...
En nyt tarkoita sinua ... mutta useasti on niin .. Halit sinne....
mimmimum-..mi
Oikein päättelit, kyse on iästä.
Ei aikaakaan, kun mekin katoamme ja sitten tulee taas uudet vanhat, jotka huomaavat saman.
En ole ikinä ollut hippi.
Haikailetko koulukiusausaikoja, onko kiusattavat vähentyneet?
Olen siksi niin kärkäs haukkumaan kiusaajia kun olen itse joutunut kiusatuksi koulussa.
Uskovainen kotini ja siitä johtuvan erilaisuuteni takia.
Ensimmäinen asia minkä lapsilleni opetin oli, ei saa kiusata ketään. Olivat hyvin suosittuja, Puolustivat aina kiusattuja.
"Mutta ei tehdä tuosta sen suurempaa numeroa."
H.
Älä sitten kehuskele kiusaamisellasi.
Koulukiusaaminen on hyvin vakava asia.
On nähty mihin se pahimmillaan johtaa. Ei kannata suhtautua kevyesti.
pulpahdella pulla- hella
Ihan samaa mieltä katoamassa olevista ihanteista. Aikanaan en voinut millään kuunnella Pepe Wilbergiä, ihan kamalaa musaa. Vaan kuinkas on nykyään, voi että kun laulaa ihanasti ja niiiin tunteellisesti. Rocki oli aivan kamalaa ja nyt kuuntelen niin mielelläni mm Jarkko Aholaa. Tässä nyt pari muusikkoa.
"Ei ole musiikki-aloitus."
H.
Kun on näinkin pitkään saanut elää, on kait luonnollista, että joskus ennen eletyt tunteet pulpahtelevat mieleen, ne voivat joskus jäädä jopa vaivaamaan ja niitä vatvoo mielessään.
Siinä sitten tunnetaitoja tarvitaan, kun yrittää selvitellä, onko ne sen arvoisia , että antaa niiden vaikuttaa tämän päivän mielen hyvinvointiin.
Ikään liittyvä juttu lie tuo herkistyminen, mutta voi tietysti joskus sairaudet myös vaikuttaa mielen herkistymiseen.
Niin ja ravitsemustilanteeni tai väsymyksen olen joskus huomannut vaikuttavan siihen miten herkästi itkua tuherran ja minkä arvoisista asioista.
Ikä on tosin antanut jo välineitä ratkoa asioita ja opettanut huomaamaan erilaisten arjen sattumusten yhteydet mielentilaan.
Nykyään herkistyminen on ihan ok, televisiossakin se on huomattu, siellä on pilvin pimein tunteisiin vetoavia ohjelmia, varsinkin musiikkiin liittyviä juttuja ja elämäntarinoita.
Musiikki on maan mainio "tunnekatalysaattori".
"maissii"
On se näköjään pakko antaa taas vihreä numero sinulle kommentistasi.
Mutta minä en ala kehumaan älykkyyttä ihmiselle, joka saattaa olla nainen. :)
H.
Palavan taivaan alla
Ootko lukennu jo ?
Kannattais
Aloitus ei koske Poppareita sinänsä.
Eikä ole musiikki-aloitus.
Ei poliittinen aloitus.
Ei taloudellinen aloitus.
Ei kirjallisuus aloitus.
Mutta Konvasta saa kertoa.
H.
Kehuissa ehkä kannattaakin olla varovaisempi kuin moitteissa.
Kehutulla voi vaikka pullahdella tunteita pintaan.
Olisit jättänyt aloituksen tekemättä. Kun se ei kerran näytä olevan yhtään mikään aloitus. Ei sun sitten tarvisisi räkyttää joka kommentin perään ettei se ole sitä tai tätä.
"Anonyymi"
Nooh.
Jos et tunne aloituksestani mitään.
Saat vaipua osaamattomuuden masentuneisuuteen.
Jos noin.
Olen pahoillani sinunkin puolestasi.
Korppis teki kopion.
Jospa menisit siihen?
H.
Eiks oo hyvä että lemmittynsä maissiii kuitenki osaa vastata aloittajan mielen mukasesti. Muut voimme pysyä poissa.
"Anonyymi"
Noh.
maissii päättäköön.
Minä en poissa pysyttele.
H.
Nooh et kai omastas malta poissa olla
Huruksz ja maissii ne yhteen soppii, huomenna laitetaan pussauskoppiin.
Ja pussauskoppi pullahtelee.
En pidä näistä uusista musiikkiohjelmista, liian paljon väkisin tehtyä ja näyteltyä "liikutusta", oikea rimanalitus tämä jossa yllätettävä istutetaan tuoliin ja joku tulee laulamaan hänelle jonkun tärkeän laulun. Pari jaksoa katsoin, pakko oli lopettaa, alkoi yököttämään se lässy.
No mutta!
Eihän tämä ole musiikkialoitus. Eikä politiikka-aloitus. Ei kirjallisuusaloitus. Ei luontoaloitus. Emme puhu ruokaohjeista, Emmekä nuoruudestamme. Nyt keskustellan itse asiasta.
Nyt puhutaan hurunkzista.
Ja HÄNEN tunteistaan
Tää on sitä hurumykyn tuttua arvuuttelua siitä mitä hän mahtanee tarkottaa ja kuka lähimmäs arvaa. Maissiilla ja mimmimummilla on etumatkaa kun lirkutteleevat hurun kaa telefoonis varmasn useinki.
Minäkin olin jonkin sortin hippi nuoruudessani. Ja vielä hieman nytkin. Mutta joillakin tuntuu olevan pitempi matka siihen omaan nuoruuteen vaikka kronologia olisi sama.
Olisiko niin että se entinen mennyt nuoruus on enemmän mielessä, kun ympyrä alkaa sulkeutua eikä uutta enää ole.
Ihanteista. Arkista. Lapsena ja nuorena sai syödä puhdasta lampaan lihaa, lehtikerpuilla ja joentausruoholla kasvaneita. Ei ollut lisäaineita. Nyt pitää miettiä, syökö raskasmetalliriistaa vain aintibioottinautaa. Ei herkistä, ehkä pelottaa.
Oikeudenmukaisuus ei ole sama kuin ennen. Kumpia valitaan lautakuntiin, kuntalaiseten vaalilla valitsemia vai sielunveljiä vaikka näillä osaaminen sama. Ennen päästiin osaamisella ja koulutuksella hyviin paikkoihin, nyt nuolemisella. Ei herkistä, suututtaa.
Luottaa ei uskalla juuri mihinkään, tulee narratuksi, ennen vähemmän. Epävarmaa.
Nukkuu ikiuneen ihmiset, joita on arvostanut, joiden tukeakin on tarvinnut, ainakin kuuntelemista. Ailahtelee tunteet ja haikeus. Kohta on ympärillä vain nuorempia, eri maailmasta.
"Olenhan aina ollut "tunteellinen" Hippi.
Garsee Koulu-Kiusaajakin."
Tökkii, ja pahasti. Eivät kuulu saman ihmisen kategoriseen käyttäytymiseen, vaikka eri vuosikymmenistä olisi kyse.
Luulen että hipistä elomuodossasi viestitti vain ja ainoastaan pitkä epäsiisti hiuskuontalo, tupakka huulilla (marijuanakin?) sekä epävireinen kitara kainalossa, jota et oppinut edes kunnolla soittamaan.
Jos on tykännyt jostakin musiikista esim. Jimi Hoosta ei ole silti pakko olla ollut hippi.
Vaikkei tänä ole hippialoitus :O
Yksi ukko ihmettelee kun ikäpolveaan alkaa kuolla.
Kyllä sitä kieltämättä jonkunlaiseksi muinaisjäänteeksi alkaa itsensä tuntea, kun omat ikäisensä tuttavat (nuoruuden idolejahan minulla ei oikeastaan silleen ole ollut, joita jäisin suremaan) alkavat olla mullan alla.
Melkein hävettää kulkea tuolla hautausmaalla lukemassa nimiä hautakivistä, että mikä oikeus minulla on vielä tallata näitä polkuja ja jotakuinkin tervenäkin vielä.
Jumala haluaa sinun elävän kauan maan päällä, meitä ilahduttamassa ja rinnallamme kulkemassa.
Ei ole mitään Jumalaa.
Nähtävästi "Nån däruppe måste gilla mig".
Tai sit hän ei haluu sinua luokseen.
Tykkäsin J. Hendrixin ja monen muun musiikista, mutta eivät he ihanteitani olleet.
J. Hendriksillä oli kova kohtalo aika nuorena kuoli. Alkoholia ja unilääkkeitä sekaisin ja omaan oksennukseensa tukehtui.
Jaha. Että meidän ikihippikin huomaa vanhentuneensa, kasvaneensa ulos hippiydestä. Selvää edistystä, mutta sitähän häneltä toki voi odottaakin, jessen kaverilta..))
Uusi mieli, uusi suunta ?
Itse en ole koskaan ollut hippi, pikemminkin bopo (=boheemiporvari). Laji oli pinnalla vain hetken, 2000-luvun alussa, nyt siitä ei enää puhuta. Kahden herran palvelijoita olivat/ovat bopot: rahan ohella arvostavat pehmeitä arvoja ja niiden harjoittamiseenhan tarvitaan tiettyä varallisuutta..)) Kuten omaehtoiseen elämään ja köyhäilyynkin tarvitaan...
Ihanteet ? "Onneton se kansa, jolla ei ole ihanteita" vai "Onneton se kansa, joka tarvitsee ihanteita" - pohtivat jo Galileo Galilei ja hänen oppilaansa..))
Itse taidan kallistua ihanteiden kannalle, vaikka ajan trendi taitaa olla toinen...
"demeter1"
Minä olen edelleenkin Hippi.
Rauhallisempi tosin, kuin silloin joskus.
Ikäkään ei merkitse minulle mitään.
Olenhan Luonnon luoma.
Ja kun Luonto tahtoo, olen Luojani viemä.
Tämän aloitukseni aihe on:
Kun ikä muuttuu, miksi Sielu alkaa muljahdella toisin tavoin.
Silloin kun joku osa elämän ympäristössä katoaa.
"Älä suotta tuhlaa elämäsi jälkiä, sillä aina tulee joku, jolla Korko on Koreampi."
H.
...merkitsevä osa
H.
Se kirjoitetaan enpä.
Minun nuoruuteni ihanne oli James Dean. Vielä on kasa valokuvia hänestä
tallella.
Löytyykö täältä keräilijää voisin lahjoittaa?
Oli prätkä 1972 , olin Hey Joe ;D https://youtu.be/vT1mur4xZU4