Onko kenelläkään ollut manian tai hypomanian oireita SSRI-lääkkeestä vieroittautuessaan? Tutkimuksen "Switch to mania upon discontinuation of antidepressants in patients with mood disorders: a review of the literature" (2003) mukaan oireiden ilmaantumiseen menisi yli 8 viikkoa lääkkeen lopetuksesta. Miksi siis lääkärit mainostavat masennuslääkkeiden vieroitusoireita lyhytaikaisiksi ja itserajoittuviksi? Viittaamani tutkimuksen tulokset eivät pidä paikkaansa?
SSRI-vieroituksen aiheuttama mania
Anonyymi
5397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsehän jouduin hengenvaaraan hypomaniaoireiden takia SSRI-lääkkeestä vieroittautuessani. En ollut tietoinen, että tällaisia oireita voisi tulla. Ei niistä kyllä lääkärinikään maininnut mitään. t.AP
On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että hypomania vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä, ja kannustaa kehittämään hoito-organisaatiossa toimivien vastuunalaista asennetta.
Ei maniaa, mutta voimakasta sisästä kiihtyneisyyden ja levottomuuden tunnetta ja hankaluuksia nukkua.
Minulla se ilmeni ärtyneisyytenä, ylienergisyytenä ja impulsiivisuutena paroksetiinista vieroittautuessani. Nämä jatkuivat kuukausia lääkkeen lopetettuani, kunnes sain allergisen reaktion/myrkytyksen puhdistuskemikaalista. Päädyin tämän seurauksena viikoksi psykiatriseen osastohoitoon. Impulsiivisuutta minulla oli myös lääkityksen aikana. Lääke oli siis Optipar 40 mg.
Virallisesti kyse ei tietenkään ole mistään vieroitusoireista, mutta milläs todistat, kun vastaväitteet tulkitaan aina psykoottiseksi hourailuksi?
-AP
En ole ollut entiselläni tapahtuneen jälkeen. Oloni on sellainen, kuin voisin kuvitella lievän aivovamman saaneella olevan. Kaikki verikokeet, EKG ja pään MRI ovat olleet normaaleja. Kuitenkin: persoonani, muistini ja kognitioni eivät ole entisellään. Minulla on lisäksi vakava anhedonia ja tunteita ei käytännössä ole lainkaan.
Jos tässä jostain neurotoksisuudesta on kyse, niin olisiko kenelläkään antaa arviota, onko toivoa toipumisesta ja kuinka kauan siinä mahdollisesti kestäisi? Tapahtumista on nyt noin 8 kk aikaa. Toipumista on 4 kk sisällä tapahtunut, mutta nyt se vaikuttaa hidastuneen.
Lääkärit ja hoitajat laittavat kaiken kertomani kuvittelun piikkiin. Ulkoisia vaurioita ei näy ja olen "toimintakykyinen". Töitä olen vielä pystynyt tekemään vaihtelevalla menestyksellä. Tekstit joudun monesti lukemaan useampaan kertaan, että mitäs siinä oikein sanotaankaan.
Tai ehkä olen vain mielisairas?
-AP