Teetkö määrättyjä voimailuliikkeitä, että lihaksesti pysyvät kunnossa? Yritätkö peräti kasvattaa lihaksia? Vai annatko lihasten mennä menojaan iän myötä?
Isoveljeni (75 v) neuvoo, että ylläpitävät liikkeet pitää tehdä oman kehon painolla punnertaen, se on hänen mielestään kropalle oikeinta liikettä.
Itse olen tehnyt vanhanaikaisia jo koulussa opittuja voimisteluliikkeeitä aika usein, sätkytellyt kanava 2:n aamujumpan tahdissa, kävellyt, nyt muutaman kerran hiljaa hiihdellyt ja käsipainoilla yrittänyt pitää alleja kurissa kovin hyvin onnistumatta. Käsipainot siksi, että punnertaminen tuntuu jo kovin raskaalta, ranteisiin sattuu, eikä mitkään sarjat enää onnistukaan. Leuanveto on kauan sitten taakse jäänyttä.
Käykö joku teistä salillla ja millaisia sarjoja teette? Ei nyt sekoiteta koronaa tähän, salilla saa olla alle 10 henkilöä kerralla, itse en ole käynyt.
Isoveljeni (75 v) neuvoo, että ylläpitävät liikkeet pitää tehdä oman kehon painolla punnertaen, se on hänen mielestään kropalle oikeinta liikettä.
Itse olen tehnyt vanhanaikaisia jo koulussa opittuja voimisteluliikkeeitä aika usein, sätkytellyt kanava 2:n aamujumpan tahdissa, kävellyt, nyt muutaman kerran hiljaa hiihdellyt ja käsipainoilla yrittänyt pitää alleja kurissa kovin hyvin onnistumatta. Käsipainot siksi, että punnertaminen tuntuu jo kovin raskaalta, ranteisiin sattuu, eikä mitkään sarjat enää onnistukaan. Leuanveto on kauan sitten taakse jäänyttä.
Käykö joku teistä salillla ja millaisia sarjoja teette? Ei nyt sekoiteta koronaa tähän, salilla saa olla alle 10 henkilöä kerralla, itse en ole käynyt.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lihasmassa ja voimataso hiipuu vastaan hangoittelusta huolimatta.
Olen nyt 77v ukko ja yki 30:n rappioelämää vieteyn vuosikymmenen jälkeen heräsin karuun totuuteen kuukautta vaille 6-kymppisenä.
Alkuun varovaisesti 5krt/vko punti- / kuntosalilla. Myöhemmin 6 krt/vko.
Noista on yksi kerta aerobista jumputusta.
Kahdesti viikossa suuret lihasryhmät. Toinen on perus- / maksimivoimaa. Toinen on lihasta säilyttävää. Kyykyt, maastavedot.
Kolmena päivänä pienet lihasryhmät samalla periaatteella.
Erilaisia punnerruksia, leuanvetoja, taljoja ojentajille ja koukistajille.
Vatsaa maun mukaan. Rock nostoja, pitkää lankkua ( päkiöillä, ei polvilla ), varpaat rekkiin jalat suorina, ylipitkää poikki penkin, rutistuksia, yms.
Syön taatusti sopivasti ja riittävästi. Rasvat ovat alhaalla. Viimeisten 10:n vuoden aikana on nettolihasta kadonnut InBody720 mukaan noin 600g/vuosi. Analysoitu aina samassa paikassa, samaan aikaan, samassa tilanteessa ja viimeisinä vuosina saman henkilön toimesta.
Lihaskato on painottunut sinne missä sitä on eniten ollut. Reidet, pakarat, selkä.
Puheet lihasmassa ja voimatason loputtomasta noususta hamaan kuolemaan saakka ovat täyttä potaskaa.
Tosin, jos en äheltäisi tämänkään vertaa niin olisin huonommassa kunnossa.
Kahden tunnin kuluttua maastavetoa tai normitangon hack-kyykkyä. Lihaksia säilyttäviä 10:n sarjoja.
Ps. Lihakset häipyvät ikääntymisen myötä joka tapauksessa. Kyse on vain siitä miten nopeasti!
Huh, tuo jo hengästyttää pelkästään lukiessa.
Minä jumppaan muutamaa liikettä n. joka toinen päivä ihan tulevaa ooeraatiota silmällä pitäen. Fysiatri antoi muutaman liikkeen, huom. ei liian montaa, jotta edes ne tulisi tehtyä.
Kun lihaskuntoni mitattiin, niin jalkojen etupuolen voima oli yllätyksekseni alhaiset, vaikka kesällä pyöräilin. Ensimmäinen kerta, kun se todettiin.
Vatsalihaksia varten on yksi liike. Tuolilta nousua ilman tukia on hyvä liike.
Beng
Aloittajalle: olet oikeassa, että pienestikin kannattaa lihaskuntoa pitää yllä.
Oikeastaan, kun joku mittaa ja sanoo suoraan, että ei tarpeeksi voimaa, havahduttaa.
Jos jalkaterän koukistelut on hyvä pumppausliike, jos tv:tä tuijottaa enemmän kuin tavallisesti pandemian aikana. Niskahartia-seutua teen myös jumppahetken aikana: laitan kädet sivuille, toinen kämmen ylös ja toinen alas ja kääntelen rauhallisesti. Sitten kurkotan ylös ja vuorotellen toista ylemmäs ja ylemmäs.
Kaikki teen lattialla ja tuolilla yleensä iltasella. Nukkuukin paremmin, kun niskajumitus aukeaa ja veri kiertää..
Mihinkään salille tai uimahalliin ei ole vähään aikaan menoa. Vaivat puhkesivat jumppien oheen ja operaziooni odottaa.
Nyt penkkiurheilen vähäisesti.
Älkäämme antako yltiöpäitten ja supersuorittajien lannistaa meitä.
Meistä ei tule kuitenkaan kuolemattomia,
vaikka repisimme itsestämme hullun lailla kaiken irti
ikenet irvessä joka päivä.
Tavallisena kuolevaisena ihan toisesta ääripäästä
minulla on kevyt noin 7 minuutin "ohjelma,"
jonka teen aamuisin ja iltaisin
koska sydänvaivani ei salli pitempää ja raskaampaa ohjelmaa
- eikä sydänvaivani ei ole tullut kuntoilun puutteesta,
nuoremmassa elämässäni liikuin paljon.
"Ohjelmaani" kuuluu tavallisia kymmenen kerran sarjoja raajoille, selälle ja vatsalle.
Ihan tavallisia voimistelutyyppisiä liikkeitä.
Joissakin liikkeissä minulla apuna elastinen jumppanauha, vastus on "light".
Jumppanauha on näppärä kotivoimistelun "väline". Se maksoi kuusi euroa Prismassa.
Sillä voi tehdä monipuolisesti eri lihaksia vahvistavia liikkeitä.
Sen mukana paketissa tulee liikemalleja, mitä kaikkea sillä voi tehdä ja itsekin keksii liikkeitä, joita voi jumppanauhalla tehostaa.
"Ilmakyykkyjä" teen joka päivä. Siinä vasta on tehokas liike. Se vahvistaa jalkoja, lannerankaa ja selkää.
Pieni kortijumppaohjelma ei ala rassata, siihen ei kyllästy, siihen on aikaa milloin vain.
Silläkin on säännöllisesti tehtynä kuntoa ylläpitävä vaikutus.
Lainasin myös kirjastosta Taiji-kirjan, josta olen alkanut harjoitellut liikkeitä.
Taiji on liikuntaa, jota kiinalaiset harrastavat joukolla puistoissa ja aukioilla.
Se pitää lihaksia ja niveliä joustavina, tekee hyvää verenkierrolle,
kehittää kehonhallintaa, parantaa tasapainoa ja pitää yllä tasapainoa, ikää myöten kaatumisen riskit lisääntyvät.
Friidu 68v, joka miettii "hulavanteen" hankintaa
Minusta olet oivaltanut, miten ylläpitää liikkuvuutta ja lihaksia.
Minusta juuri tuo: ei kyllästy - on tärkein pointti.
Tiedän itse kirjoittaneeni, miten kävin senioriryhmässä ja harjoitin kaikenlaista.
Siinä oli tietenkin toinen pointti: sosiaaliset tapahtumat.
Mutta jalkani kielsi yhtäkkiä tämän: tuntui, ettei kanna, maatessa se ei noussut, seistessä ei noussut polvi.
Jumppanauhalla sain vähitellen jalan nousemaan. Huivilla nostin polvea väkisin ylös.
Mielestäni aivot tarvitsevat muistiin kuvan, teon.
En tiedä, ovatko runttaamiseni olleet ok. noin lääketieteellisesti. Mutta tiettyä palautumista tapahtui.
Omituisinta on ollut, että pyöräily sujui talveen asti.
Kiukuttaa liikuntarajotteisuus.
Eipä nuorena tai no, nuorempana osannut moista kuvitella.
Muutama vuosi sitten vielä sauvakävelin 3 - 4 krt. viikossa 4 - 5 km sauvakävelylenkin.
Nyt sauvat ovat siksi, että kävelen selkä suorana enkä etsi kivutonta asentoa.
Beng
Kyllästyisin väkisin punnertamisiin, välillä laiskistuu, joutuu patistamaan itseään niinkuin tässä alkuvuosi jospa huomenna, huomenna jospa huomenna, pääasia että on mielessä niin jossain vaiheessa kun päässyt taas alkuun se käy itsestään.
Liikunta muodolla ei väliä, muistella kun vielä viisikymppisenä tähän aikaan vuodessa saatto 30 km hiihtää eikä tuntunu missään nyt ei ennee, nyt ei ennee.
Paitsi tuki- ja liikuntaelimistön kunto, niin myöskin muu terveydentila on otettava aloittaessa, tai, riippuen suoritustasosta huomioon.
Jos vähääkään epäilee niin asiantuntijan tarkastus on paikallaan.
Useimmille ikääntyneille sopii asiallisesti ohjattu ryhmäliikunta.
Lähtötaso ja realistiset tavoitteet ovat ratkaisevia kuntoilua aloittaville tai lisääville.
Minulle viikottaiset 6 salikeikkaa ovat oleellisin osa sosiaalista kanssakäymistäni.
En ole kokenut merkkiäkään ikäsyrjinnästä.
Vaimoni tukee minua varauksetta tässä harrastuksessani.
Yllä oleva kommenttini tarkoituskin oli olla hieman provosoiva. Lienen sovinisti koska suuntasin sen lähinnä mahdollisille miespuolisille lukijoille. Kuvaamani harrastus palkitsee monin tavoin.
Hillitön kuntoilija tai jotain sinne päin.