Aihe

Ruokavalio teoriassa ja terveys käytännösså

Anonyymi

Kun täällä on kirjoittajia jotka tietävät teoriassa että miten pitäisi syödä ja miten ei, niin miksi nämä samat kirjoittajat on itse niin sairaita?

Syy on
1. Ettei tervellisyysteoriat pidä lainkaan paikkansa, koska kirjoittajat todistaa täysin päinvastaista.

2. Kirjoittajat ei itsekään elä kuten muita neuvoo. Vaan syövät ja varsinkin juovat mitä sattuu.

Miksi kenenkään kannattaa sitten ylipäätään noudattaa niin toimimattomia ja ilmeisen paskoja neuvoja? Jokainenhan voi ne ruokateoriat testata itsellään ja nähdä tulokset ihan omilla ja lääkärinkin silmillä.

85

153

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Olen ihmetellyt samaa. Ihmiset alkavat hankkia tietoa ravinnosta vasta lihottuaan tai sairastettuaan itse. Sitten julistetaan sitä oppia joka tuntuu oikeimmalta vaikka omalla kohdalla se ei välttättä edes toimi.

    • Anonyymi

      Hyvä avaus!

      Kohta 2 on täysin oikein. Ihmisillä on tapana tehdä toisin kuin on opetettu ja opettaa kuitenkin asiaa muille. Teoriat ehdottomasti pitävät paikkansa, niin paljon asiaa on tutkittu, ellei ole tutkitusti (perinnöllisesti) sairas.

      Vanha kansanviisaus: "Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee, kuten opetan." Tähän on helppo vedota, ja huudella hävyttömyykisä vieraisiin pöytiin. Inhimillistä tai sitten ei.

    • Anonyymi

      Plasebo ja nosebovaikutukset ovat tehokkaita. Jostain ihmekuurin toimivuudesta tai hyvyydestä ei ole mitään todellisia todisteita. Maailman on niin täynnä "tutkimuksia", että jokainen löytää taatusti sopivat perusteet sille, miten haluaa itse elää. Kuitenkin oikeissa virallisissa tutkimuksissa on monesti nykyään analysoitu laajoja metatason aineistoja, eli huomioitu iso joukko aikaisempia asiallisia tutkimuksia. Kyse on siis ihan eri asiasta, kuin että sanotaan tutkimustulokseksi sitä, kun muutaman matti- tai maijameikäläisen kokemuksia kysytty. Osa näistä vaihtoehtoheppujen tutkimuksista ei ole sen kummempia.

      Esimerkiksi mitään todellista todistetta en ole kuullut sen puolesta, että runsaalla liha-rasva-ravinnolla eläisi terveenä vanhaksi. Päin vastoin. On olemassa terveinä vanhoiksi eläneitä ihmisiä, joten heidän suosimansa ravinto on se, jolla on mahdollista sinnitellä pitkälle. Kohtuuttomuudella ja ahneudella ei pötki pitkälle. Pitkän iän dieetti on niukkuuden dieetti. Pitkäikäisyystutkimuksia on maailmalla paljon käynnissä.

      • Tässä suhteessa siniset vyöhykkeet ovat olleet arvokas apu. Aika paljon samalla tavalla niissä on saavutettu pitkäikäisyys eli paljon kasviksia, vähän lihaa ja eläinrasvaa. Yhteisiä piirteitä on lisäksi täysjyväviljan, pähkinöiden ja palkokasvien syönti.

        Aikoinaan kun ravitsemussuosituksia ruvettiin sorvaamaan tai tiedostettiin että länsimaissa ravinnossa on mätää niin havaittiin että pitkäikäisille seuduilla on yhteisiä piirteitä. Ravitsemussuositusten pohjaksi valikoitui Välimeren dieetti vaikka myös Okinawalla oli pitkäikäistä porukkaa. Erona näillä oli se, että välimerellä käytettiin paljon oliiviöljyä. Yhteistä sitten kasvikset, palkokasvit, pähkinät, täysjyvävilja ja vähäinen maaeläintuotteiden käyttö. Erona sitten kala, kasviöljyt, juusto ja hapanmaitotuotteet.

        Aloittajalle, minä lihotin itseni ja sairastuin syömällä pikaruokaa ja juomalla paljon olutta. Nyt on lähtenyt paljon painoa ja terveys paranee koko ajan mutta nuoruudessa tehdyt virheet eivät täysin korjaannu vaikka elääkin nyt terveesti. Karppaajat sen sijaan väittävät lihoneensa elämällä suositut sten mukaan vaikka täysin niiden mukaan elää vain muutama prosentti ihmisistä ja edes puolta niistä noudattaa alle 20% ihmisistä.


      • Anonyymi

        "Esimerkiksi mitään todellista todistetta en ole kuullut sen puolesta, että runsaalla liha-rasva-ravinnolla eläisi terveenä vanhaksi"

        Ehkä sellainen luulo johtuu siitä ettei kiinnitetä huomiota siihen mitä sen rasvan mukana menee...


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tässä suhteessa siniset vyöhykkeet ovat olleet arvokas apu. Aika paljon samalla tavalla niissä on saavutettu pitkäikäisyys eli paljon kasviksia, vähän lihaa ja eläinrasvaa. Yhteisiä piirteitä on lisäksi täysjyväviljan, pähkinöiden ja palkokasvien syönti.

        Aikoinaan kun ravitsemussuosituksia ruvettiin sorvaamaan tai tiedostettiin että länsimaissa ravinnossa on mätää niin havaittiin että pitkäikäisille seuduilla on yhteisiä piirteitä. Ravitsemussuositusten pohjaksi valikoitui Välimeren dieetti vaikka myös Okinawalla oli pitkäikäistä porukkaa. Erona näillä oli se, että välimerellä käytettiin paljon oliiviöljyä. Yhteistä sitten kasvikset, palkokasvit, pähkinät, täysjyvävilja ja vähäinen maaeläintuotteiden käyttö. Erona sitten kala, kasviöljyt, juusto ja hapanmaitotuotteet.

        Aloittajalle, minä lihotin itseni ja sairastuin syömällä pikaruokaa ja juomalla paljon olutta. Nyt on lähtenyt paljon painoa ja terveys paranee koko ajan mutta nuoruudessa tehdyt virheet eivät täysin korjaannu vaikka elääkin nyt terveesti. Karppaajat sen sijaan väittävät lihoneensa elämällä suositut sten mukaan vaikka täysin niiden mukaan elää vain muutama prosentti ihmisistä ja edes puolta niistä noudattaa alle 20% ihmisistä.

        Niin olet esimerkki vaihtoehdosta 2.

        Miksi ravitsemussuositukset on sellasia ettei kukaan todellisuudessa niitä pysty noudattaa? Pitäiskö niitä vähän kattoa että miksi ne saa koko ajan syömään väärin eikä tuo hyvää oloa, ja kylläisyyttä vaan jatkuvan verensokerin poukkoilun ja sitä kautta jatkuvan nälän.

        Miksi ranskalaiset on terveitä ja hoikkia vaikka syö runsaasti maitorasvaa jonka pitäis olla kuulemma myrkkyä ja suurin syy suomalaiseen epäterveyteen? Kyllähän se vika täytyy olla muualla. Sanoo maalaisjärkikin, ei tarvi olla mikään ruudinkeksijä. Monet karppaajat on saaneet veriarvot loistaviksi jätettyään ravitsemussuositukset romukoppaan ja syömällä keskieurooppalaiseen tapaan.

        Ranskalaiset taisi palkita Antti Heikkilän kirjankin terveellisestä ruokavaliosta. Ja monta tuhatta ihmistä on tervehtynyt karppaamalla.
        Ranskalaiset ei taida syödä margariinejä, ruisleipää ja tarvita activiaa ja kolesteroolilääkkeitä.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tässä suhteessa siniset vyöhykkeet ovat olleet arvokas apu. Aika paljon samalla tavalla niissä on saavutettu pitkäikäisyys eli paljon kasviksia, vähän lihaa ja eläinrasvaa. Yhteisiä piirteitä on lisäksi täysjyväviljan, pähkinöiden ja palkokasvien syönti.

        Aikoinaan kun ravitsemussuosituksia ruvettiin sorvaamaan tai tiedostettiin että länsimaissa ravinnossa on mätää niin havaittiin että pitkäikäisille seuduilla on yhteisiä piirteitä. Ravitsemussuositusten pohjaksi valikoitui Välimeren dieetti vaikka myös Okinawalla oli pitkäikäistä porukkaa. Erona näillä oli se, että välimerellä käytettiin paljon oliiviöljyä. Yhteistä sitten kasvikset, palkokasvit, pähkinät, täysjyvävilja ja vähäinen maaeläintuotteiden käyttö. Erona sitten kala, kasviöljyt, juusto ja hapanmaitotuotteet.

        Aloittajalle, minä lihotin itseni ja sairastuin syömällä pikaruokaa ja juomalla paljon olutta. Nyt on lähtenyt paljon painoa ja terveys paranee koko ajan mutta nuoruudessa tehdyt virheet eivät täysin korjaannu vaikka elääkin nyt terveesti. Karppaajat sen sijaan väittävät lihoneensa elämällä suositut sten mukaan vaikka täysin niiden mukaan elää vain muutama prosentti ihmisistä ja edes puolta niistä noudattaa alle 20% ihmisistä.

        Me ei asuta okinavalla. Pitää löytää hyvä tapa elää vuoden 2021 Suomessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin olet esimerkki vaihtoehdosta 2.

        Miksi ravitsemussuositukset on sellasia ettei kukaan todellisuudessa niitä pysty noudattaa? Pitäiskö niitä vähän kattoa että miksi ne saa koko ajan syömään väärin eikä tuo hyvää oloa, ja kylläisyyttä vaan jatkuvan verensokerin poukkoilun ja sitä kautta jatkuvan nälän.

        Miksi ranskalaiset on terveitä ja hoikkia vaikka syö runsaasti maitorasvaa jonka pitäis olla kuulemma myrkkyä ja suurin syy suomalaiseen epäterveyteen? Kyllähän se vika täytyy olla muualla. Sanoo maalaisjärkikin, ei tarvi olla mikään ruudinkeksijä. Monet karppaajat on saaneet veriarvot loistaviksi jätettyään ravitsemussuositukset romukoppaan ja syömällä keskieurooppalaiseen tapaan.

        Ranskalaiset taisi palkita Antti Heikkilän kirjankin terveellisestä ruokavaliosta. Ja monta tuhatta ihmistä on tervehtynyt karppaamalla.
        Ranskalaiset ei taida syödä margariinejä, ruisleipää ja tarvita activiaa ja kolesteroolilääkkeitä.

        Ravitsemussuositukset perustuvat tieteeseen ja on aika vaikea suositella jotain joka ei perustuisi tieteeseen. Ranskalaisten ja suomalaisten tyydyttyneen rasvan saanti on suunilleen sama eli 14E%.

        Karppaajien, jotka syövät eniten lihaa ja eläinrasvaa, kuolleisuus on yli 20% suurempaa kuin keskimäärin. Aika hyvä syy olla suosittamatta tuollaista dieettiä.

        LCHF lisää LDL-kolesterolia keskimäärin 44% eli veriarvojen paraneminen johtuu laihtumisesta eikä karppaamisesta.

        Ranskassa on APOE geenin e4-muunnosta 10% kun sitä on meillä 30%. Ranskalaiset eivät todellakaan karppaa vaan syövät hedelmiä, vaaleaa leipää ja makeita jälkiruokia unohtamatta ranskalaisia perunoita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Me ei asuta okinavalla. Pitää löytää hyvä tapa elää vuoden 2021 Suomessa.

        No tuon nimi on Itämeren Ruokavalio. Pois rasvainen liha, lisää kasviksia, hedelmiä ja kalaa. Rasvana rypsiöljy.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin olet esimerkki vaihtoehdosta 2.

        Miksi ravitsemussuositukset on sellasia ettei kukaan todellisuudessa niitä pysty noudattaa? Pitäiskö niitä vähän kattoa että miksi ne saa koko ajan syömään väärin eikä tuo hyvää oloa, ja kylläisyyttä vaan jatkuvan verensokerin poukkoilun ja sitä kautta jatkuvan nälän.

        Miksi ranskalaiset on terveitä ja hoikkia vaikka syö runsaasti maitorasvaa jonka pitäis olla kuulemma myrkkyä ja suurin syy suomalaiseen epäterveyteen? Kyllähän se vika täytyy olla muualla. Sanoo maalaisjärkikin, ei tarvi olla mikään ruudinkeksijä. Monet karppaajat on saaneet veriarvot loistaviksi jätettyään ravitsemussuositukset romukoppaan ja syömällä keskieurooppalaiseen tapaan.

        Ranskalaiset taisi palkita Antti Heikkilän kirjankin terveellisestä ruokavaliosta. Ja monta tuhatta ihmistä on tervehtynyt karppaamalla.
        Ranskalaiset ei taida syödä margariinejä, ruisleipää ja tarvita activiaa ja kolesteroolilääkkeitä.

        Vilkaisepa tämmöistä 'List of countries by obesity rate'. Sen mukaan Suomessa on lihavia 22.2% ja Ranskassa 21.6%. Käytännössä siis sama.

        Ranskalaiset syövät voita 8 kg per vuosi eli peräti 20 g per päivä. Juustoakin menee mutta suomalaisetkin syövät sitä 16 kg per vuosi.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Vilkaisepa tämmöistä 'List of countries by obesity rate'. Sen mukaan Suomessa on lihavia 22.2% ja Ranskassa 21.6%. Käytännössä siis sama.

        Ranskalaiset syövät voita 8 kg per vuosi eli peräti 20 g per päivä. Juustoakin menee mutta suomalaisetkin syövät sitä 16 kg per vuosi.

        Liikalihavuus (obesity) on eri asia kuin ylipaino (overweight) eli siitä huolimatta että noin 22 % molemmissa maissa kuuluu joukoon liikalihavat ei anna kuvaa "katukuvasta", ei tarkoita että lihavuusongelmat olisivat molemmissa maissa käytännössä samat tai edes lähimainaan.

        Täällä on mielenkiintoinen w-w graafi sekä lista liikakivuusprosenteista: https://obesity.procon.org/global-obesity-levels/ Kun listasta yrittää löytää yhden merkittävän yhdistävän seikan, minulle tulee heti mieleen pitkälle prosessoitujen/säilykkeiden osuus ruokavaliossa.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        No tuon nimi on Itämeren Ruokavalio. Pois rasvainen liha, lisää kasviksia, hedelmiä ja kalaa. Rasvana rypsiöljy.

        Rypsiöljy on epäterveellistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Liikalihavuus (obesity) on eri asia kuin ylipaino (overweight) eli siitä huolimatta että noin 22 % molemmissa maissa kuuluu joukoon liikalihavat ei anna kuvaa "katukuvasta", ei tarkoita että lihavuusongelmat olisivat molemmissa maissa käytännössä samat tai edes lähimainaan.

        Täällä on mielenkiintoinen w-w graafi sekä lista liikakivuusprosenteista: https://obesity.procon.org/global-obesity-levels/ Kun listasta yrittää löytää yhden merkittävän yhdistävän seikan, minulle tulee heti mieleen pitkälle prosessoitujen/säilykkeiden osuus ruokavaliossa.

        Katukuvassa nimenomaan lihavat pistävät silmään eivätkä ylipainoiset.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rypsiöljy on epäterveellistä.

        Vain Heikkilän ja kumppaneiden mukaan.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Vilkaisepa tämmöistä 'List of countries by obesity rate'. Sen mukaan Suomessa on lihavia 22.2% ja Ranskassa 21.6%. Käytännössä siis sama.

        Ranskalaiset syövät voita 8 kg per vuosi eli peräti 20 g per päivä. Juustoakin menee mutta suomalaisetkin syövät sitä 16 kg per vuosi.

        Se onkin kumma että lihavuus lisääntyy kaikissa maissa kuta prosessoidumpaa ruoka on ja mitä laajemmalle pikaruokaketjut ja Coca cola on levinneet.

        Jos syödään kuten Ranskassa ennen, niin silloin ei ollut sitä lihavuusepidemiaa kuten nyt on. Ja rasva kuului siellä ihan normi ruokavalioon. Rasva ei siis ole joku yksittäinen syntipukki.

        Itämeren "ruokavalio" on pashkapuhetta. Kuka lie keksinyt omasta päästään. Semmoiseksi ei voi sanoa jotain mitä ei ole ollut olemassakaan ja on vasta keksittyä. Itämeren oikeaa ruokavaliota nimen omaan on ollut kova juuresten ja perunaan perustuva ruokavalio ja käyttö, leipä ja pulla, ja sokeri, maito, sianrasva, ja vähäinen kasvisten syönti. Kova viinan juonti. Sen sijaan että viralliset tahot mitenkään puuttuisi sokerin osuuteen käsketään olla syömättä suolaa.

        Jotkut oikeesti juo limpparia aterioilla, koska se ja glukoosisiirappi ei ole bagelholmien mielestä vaarallista, ja jos poistaa suolan ruokavaliosta se kumoaa muka sokerin vaikutuksen. Jälkiruuaksi jäätelöä joka päivä. Siinä teille Itämeren ruokavaliota., 😆


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se onkin kumma että lihavuus lisääntyy kaikissa maissa kuta prosessoidumpaa ruoka on ja mitä laajemmalle pikaruokaketjut ja Coca cola on levinneet.

        Jos syödään kuten Ranskassa ennen, niin silloin ei ollut sitä lihavuusepidemiaa kuten nyt on. Ja rasva kuului siellä ihan normi ruokavalioon. Rasva ei siis ole joku yksittäinen syntipukki.

        Itämeren "ruokavalio" on pashkapuhetta. Kuka lie keksinyt omasta päästään. Semmoiseksi ei voi sanoa jotain mitä ei ole ollut olemassakaan ja on vasta keksittyä. Itämeren oikeaa ruokavaliota nimen omaan on ollut kova juuresten ja perunaan perustuva ruokavalio ja käyttö, leipä ja pulla, ja sokeri, maito, sianrasva, ja vähäinen kasvisten syönti. Kova viinan juonti. Sen sijaan että viralliset tahot mitenkään puuttuisi sokerin osuuteen käsketään olla syömättä suolaa.

        Jotkut oikeesti juo limpparia aterioilla, koska se ja glukoosisiirappi ei ole bagelholmien mielestä vaarallista, ja jos poistaa suolan ruokavaliosta se kumoaa muka sokerin vaikutuksen. Jälkiruuaksi jäätelöä joka päivä. Siinä teille Itämeren ruokavaliota., 😆

        Ei ollut ennen Suomessakaan lihavia ja oltiin hoikkia. Ei Ranskassakaan mässäilty rasvalla ja Suomessa käytetään enemmän rasvaa kuin Ranskassa. Vilkaisepa vaikka tätä: 'Top Fat Consuming Countries In The World'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikalihavuus (obesity) on eri asia kuin ylipaino (overweight) eli siitä huolimatta että noin 22 % molemmissa maissa kuuluu joukoon liikalihavat ei anna kuvaa "katukuvasta", ei tarkoita että lihavuusongelmat olisivat molemmissa maissa käytännössä samat tai edes lähimainaan.

        Täällä on mielenkiintoinen w-w graafi sekä lista liikakivuusprosenteista: https://obesity.procon.org/global-obesity-levels/ Kun listasta yrittää löytää yhden merkittävän yhdistävän seikan, minulle tulee heti mieleen pitkälle prosessoitujen/säilykkeiden osuus ruokavaliossa.

        Vuonna 2016 Ranskassa 62,9 prosenttia oli ylipainoisia (BMI yli 25:n) ja Suomessa 62,5 prosenttia.

        Vuonna 2016 Ranskassa 23,2 prosenttia oli lihavia (BMI yli 30:n) ja Suomessa 24,9 prosenttia.

        Keskimääräinen painoindeksi yli 18-vuotiailla vuonna 2016 oli Ranskassa 25,6 ja Suomessa 26,6.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vuonna 2016 Ranskassa 62,9 prosenttia oli ylipainoisia (BMI yli 25:n) ja Suomessa 62,5 prosenttia.

        Vuonna 2016 Ranskassa 23,2 prosenttia oli lihavia (BMI yli 30:n) ja Suomessa 24,9 prosenttia.

        Keskimääräinen painoindeksi yli 18-vuotiailla vuonna 2016 oli Ranskassa 25,6 ja Suomessa 26,6.

        Jeps. Ei ole isoja eroja painossa ja suomalaiset ovat vielä rotevampia kuin kuin ranskalaiset joten ylipaino näkyy siellä helpommin.

        Ranskassa saattaa kyllä olla ylipainoisten alueellinen jakauma erilainen eli ehkä isommissa kaupungeissa on vähemmän ylipainoisia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikalihavuus (obesity) on eri asia kuin ylipaino (overweight) eli siitä huolimatta että noin 22 % molemmissa maissa kuuluu joukoon liikalihavat ei anna kuvaa "katukuvasta", ei tarkoita että lihavuusongelmat olisivat molemmissa maissa käytännössä samat tai edes lähimainaan.

        Täällä on mielenkiintoinen w-w graafi sekä lista liikakivuusprosenteista: https://obesity.procon.org/global-obesity-levels/ Kun listasta yrittää löytää yhden merkittävän yhdistävän seikan, minulle tulee heti mieleen pitkälle prosessoitujen/säilykkeiden osuus ruokavaliossa.

        Ranskassan e hoikat näkyy katukuvassa kun jaksavat juista turistien perässä ja ovat tarjoilioita ja myyjiä

        Lihavatistuu kotona ja nukkuu ylåkerroksissa.

        Suomessa livavta liikkuvat mys katukuvassa. Kun on pakko käydä kaupassa kun laosetei elätä. aiasu enää kotona.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ei ollut ennen Suomessakaan lihavia ja oltiin hoikkia. Ei Ranskassakaan mässäilty rasvalla ja Suomessa käytetään enemmän rasvaa kuin Ranskassa. Vilkaisepa vaikka tätä: 'Top Fat Consuming Countries In The World'.

        Entinen hoikkuus selittyy minun mielestä ihan normijärjellä ajateltuna fyysisen työn ja harrastusten muuttumisesta istumiseksi. Myös mäkkärien ja limujen yleistyminen on tehnyt osansa. Muistan että me saatiin limuja vain juhannuksena. Karkkia vain jouluna. Joskus jos saatiin 50penniä niin heti mentiin ostamaan sillä tikkari. Ehkä kerran kk. Hampparit tuli vasta kun eka grilli tuli kylälle. Mäkkärit oli vain kaupungissa. Ei meillä ollut varaa grilliruokaan, hyvä jos hernekeittoon, ja ekan hampparin sain joskus vuonna 82 kun omilla rahoilla ostin. Silti olin hoikka koska harrastin kamppailulajeja ja hiihdin (kun oli lunta talvisin) ja jumppasin kotona kun tuli nämä aerobicit.

        Siksi kummastelen nykyistä liikunnan merkityksen vähättelyä painon hallinnassa. Jos kävelee koko päivän esim tarjoilijana niin se taatusti on eri asia kuin istumatyö koneen ääressä. Mutta sitä 8 h kävelyä ei kutsuta liikunnaksi vaikka kilometrejä tulisi maratonin verran? Lapsena piti kävellä kouluun jos matkaa oli alle 3 km. Minun vanhempien ikäiset joutui menemään omin neuvoin paljon pidemmän matkan, kävellen tai hiihtämällä.

        Muistan yhden hyvän esimerkin aktiivisuuden merkityksestä ihan parin vuoden takaa. Siskoni tuli minulle kylään ja hän halusi kiertää kaikki paikat kaupungissa ja kävelimme päivittäin noin 5-6 h. Välillä söimme ja joimmekin, lomafiiliksellä. Viikon jälkeen tunsin itseni kumman kevyeksi ja paino oli pudonnut 4 kg. No tämä koskee vain minua, mutta huomasin kuinka tärkeä liikunta on ITSELLENI.

        Kaikki mitä ennen vanhaan syötiin kului päivän työssä. Isät oli fyysisessä työssä, äidit teki kaiken itse, siivous ja pyykinpesu ja kaikki kotityö ilman kodinkoneita oli äärettömän raskasta. Lapset oli ulkona, liikkui ja leikki pihalla. Nyt lapset istuu tietokoneen ääressä ja pelaa istualtaan. Työperäiset nivelvaivat ja rasitussairaudet on muuttuneet liikunnan puutteesta johtuviksi vaivoiksi ja diabetekseksi.

        Seitkytluvulla ei koulussa ollut ylipainoisia. En muista yhtään luokaltani tai koko koulussa olleen yhtään ylipainoista ihmistä.

        Kaksi hieman tukevampaa lasta, hekään ei olleet lihavia, olivat perheistä joilla suurempi varakkuus kuin muilla meillä maatiaisilla. Toisessa koulussa oli yksi tyttö, jota pidettiin lihavana lapsena. Hän oli paikallisen rikkaan tehtailijan tytär mutta hänkin laihtui aikuisikään mennessä.

        Kun katsoo vanhoja valokuvia, on ne yhteiskunnan kerman edustat yleensä ylipainoisia, pankkiirit, lääkärit ja juristit. Istumatyön tekijät.

        Ennen tavallinen kansa siis pysyi pakosta hoikkana, vaikka herkkusuu on ollut jokainen. Ei ihminen ole siinä mielessä muuttunut.

        Jos nykyään ei liiku niin syömiset joutuu muuttamaan aktiivisuuteen sopivaksi. Huippu-urheilija elää ihan eri elämäntapaa kuin toimistotyöntekijä. Pelkkä käveleminen kuluttaa enemmän se että kulkee joka paikkaan autolla.

        Saa kommentoida, olisi hauska kuulla omia kokemuksianne ja mielipiteitänne asiasta. En jäsennellyt ajatuksiani mitenkään, kunhan tuli ajatusten virtaa. :-)

        T kn


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entinen hoikkuus selittyy minun mielestä ihan normijärjellä ajateltuna fyysisen työn ja harrastusten muuttumisesta istumiseksi. Myös mäkkärien ja limujen yleistyminen on tehnyt osansa. Muistan että me saatiin limuja vain juhannuksena. Karkkia vain jouluna. Joskus jos saatiin 50penniä niin heti mentiin ostamaan sillä tikkari. Ehkä kerran kk. Hampparit tuli vasta kun eka grilli tuli kylälle. Mäkkärit oli vain kaupungissa. Ei meillä ollut varaa grilliruokaan, hyvä jos hernekeittoon, ja ekan hampparin sain joskus vuonna 82 kun omilla rahoilla ostin. Silti olin hoikka koska harrastin kamppailulajeja ja hiihdin (kun oli lunta talvisin) ja jumppasin kotona kun tuli nämä aerobicit.

        Siksi kummastelen nykyistä liikunnan merkityksen vähättelyä painon hallinnassa. Jos kävelee koko päivän esim tarjoilijana niin se taatusti on eri asia kuin istumatyö koneen ääressä. Mutta sitä 8 h kävelyä ei kutsuta liikunnaksi vaikka kilometrejä tulisi maratonin verran? Lapsena piti kävellä kouluun jos matkaa oli alle 3 km. Minun vanhempien ikäiset joutui menemään omin neuvoin paljon pidemmän matkan, kävellen tai hiihtämällä.

        Muistan yhden hyvän esimerkin aktiivisuuden merkityksestä ihan parin vuoden takaa. Siskoni tuli minulle kylään ja hän halusi kiertää kaikki paikat kaupungissa ja kävelimme päivittäin noin 5-6 h. Välillä söimme ja joimmekin, lomafiiliksellä. Viikon jälkeen tunsin itseni kumman kevyeksi ja paino oli pudonnut 4 kg. No tämä koskee vain minua, mutta huomasin kuinka tärkeä liikunta on ITSELLENI.

        Kaikki mitä ennen vanhaan syötiin kului päivän työssä. Isät oli fyysisessä työssä, äidit teki kaiken itse, siivous ja pyykinpesu ja kaikki kotityö ilman kodinkoneita oli äärettömän raskasta. Lapset oli ulkona, liikkui ja leikki pihalla. Nyt lapset istuu tietokoneen ääressä ja pelaa istualtaan. Työperäiset nivelvaivat ja rasitussairaudet on muuttuneet liikunnan puutteesta johtuviksi vaivoiksi ja diabetekseksi.

        Seitkytluvulla ei koulussa ollut ylipainoisia. En muista yhtään luokaltani tai koko koulussa olleen yhtään ylipainoista ihmistä.

        Kaksi hieman tukevampaa lasta, hekään ei olleet lihavia, olivat perheistä joilla suurempi varakkuus kuin muilla meillä maatiaisilla. Toisessa koulussa oli yksi tyttö, jota pidettiin lihavana lapsena. Hän oli paikallisen rikkaan tehtailijan tytär mutta hänkin laihtui aikuisikään mennessä.

        Kun katsoo vanhoja valokuvia, on ne yhteiskunnan kerman edustat yleensä ylipainoisia, pankkiirit, lääkärit ja juristit. Istumatyön tekijät.

        Ennen tavallinen kansa siis pysyi pakosta hoikkana, vaikka herkkusuu on ollut jokainen. Ei ihminen ole siinä mielessä muuttunut.

        Jos nykyään ei liiku niin syömiset joutuu muuttamaan aktiivisuuteen sopivaksi. Huippu-urheilija elää ihan eri elämäntapaa kuin toimistotyöntekijä. Pelkkä käveleminen kuluttaa enemmän se että kulkee joka paikkaan autolla.

        Saa kommentoida, olisi hauska kuulla omia kokemuksianne ja mielipiteitänne asiasta. En jäsennellyt ajatuksiani mitenkään, kunhan tuli ajatusten virtaa. :-)

        T kn

        Suurin syy on ruuan halpeneminen ja valikoiman laajentuminen. Ruoka oli kallista ja tavallinen kansa oli köyhää. Jos ruoka olisi ollut yhtä halpaa ja valikoimat samat niin olisi ollut lihaviakin. Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970. Teki metsähommia eli oli hevosmies. Ruokana täysmaito, ruisleipä ja paljon voita metsässä ja makkaraa tai rasvaista lihaa perunoilla metsäkämpällä.

        Vielä 1970-luvulla ruoka oli huomattavasti kalliimpaa kuin asuminen. Sianlihan hinta oli suunilleen sama kuin nykyään vuonna 1980 kun rupesin seuraamaan tarjouksia. Palkat olivat murto-osa nykyisistä. Itse asiassa isäni eläke on nyt euroissa sama kuin mitä se oli markoissa vuonna 1980 (ihan varma en ole vuodesta, saattoi olla pari vuotta aiemmin), meille kuitenkin ostettiin tuolloin videot ja ne maksoivat kahden kuukauden palkan verran. Leipä oli halpaa tuolloin.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Suurin syy on ruuan halpeneminen ja valikoiman laajentuminen. Ruoka oli kallista ja tavallinen kansa oli köyhää. Jos ruoka olisi ollut yhtä halpaa ja valikoimat samat niin olisi ollut lihaviakin. Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970. Teki metsähommia eli oli hevosmies. Ruokana täysmaito, ruisleipä ja paljon voita metsässä ja makkaraa tai rasvaista lihaa perunoilla metsäkämpällä.

        Vielä 1970-luvulla ruoka oli huomattavasti kalliimpaa kuin asuminen. Sianlihan hinta oli suunilleen sama kuin nykyään vuonna 1980 kun rupesin seuraamaan tarjouksia. Palkat olivat murto-osa nykyisistä. Itse asiassa isäni eläke on nyt euroissa sama kuin mitä se oli markoissa vuonna 1980 (ihan varma en ole vuodesta, saattoi olla pari vuotta aiemmin), meille kuitenkin ostettiin tuolloin videot ja ne maksoivat kahden kuukauden palkan verran. Leipä oli halpaa tuolloin.

        Sinustako siis ei pidä paikkansa se, että pitää kuluttaa se mitä syö, ettei liho?

        Vähän kummastuttaa että joku pysyy lihavana metsätöissä? Miten edes jaksaa tehdä töitä?


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Suurin syy on ruuan halpeneminen ja valikoiman laajentuminen. Ruoka oli kallista ja tavallinen kansa oli köyhää. Jos ruoka olisi ollut yhtä halpaa ja valikoimat samat niin olisi ollut lihaviakin. Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970. Teki metsähommia eli oli hevosmies. Ruokana täysmaito, ruisleipä ja paljon voita metsässä ja makkaraa tai rasvaista lihaa perunoilla metsäkämpällä.

        Vielä 1970-luvulla ruoka oli huomattavasti kalliimpaa kuin asuminen. Sianlihan hinta oli suunilleen sama kuin nykyään vuonna 1980 kun rupesin seuraamaan tarjouksia. Palkat olivat murto-osa nykyisistä. Itse asiassa isäni eläke on nyt euroissa sama kuin mitä se oli markoissa vuonna 1980 (ihan varma en ole vuodesta, saattoi olla pari vuotta aiemmin), meille kuitenkin ostettiin tuolloin videot ja ne maksoivat kahden kuukauden palkan verran. Leipä oli halpaa tuolloin.

        "Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970. Teki metsähommia eli oli hevosmies."

        Eli istui kyydissä? Hevonen oli hoikka. Ja ne jotka sahaa puita...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinustako siis ei pidä paikkansa se, että pitää kuluttaa se mitä syö, ettei liho?

        Vähän kummastuttaa että joku pysyy lihavana metsätöissä? Miten edes jaksaa tehdä töitä?

        Kyllä tuo onnistui hyvin. Ei ylipaino sulje pois hyvää kuntoa. Isoisä oli toki poikkeus työporukassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970. Teki metsähommia eli oli hevosmies."

        Eli istui kyydissä? Hevonen oli hoikka. Ja ne jotka sahaa puita...

        Tuota noin, hevosmies ei kulkenut kyydissä vaan tarpoi vieressä ja osallistui kuormaamiseen. En tiedä kuinka monta kilometriä meni hangessa tarpoessa mutta monta. Sanotaan 20 km per päivä eli ehkä 3-4 reissua per päivä ja aluksi kylille ja loppuaikoina maantien varteen. Loppuaikoina metsureilla oli helpompaa kun tuli moottorisahat.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tuota noin, hevosmies ei kulkenut kyydissä vaan tarpoi vieressä ja osallistui kuormaamiseen. En tiedä kuinka monta kilometriä meni hangessa tarpoessa mutta monta. Sanotaan 20 km per päivä eli ehkä 3-4 reissua per päivä ja aluksi kylille ja loppuaikoina maantien varteen. Loppuaikoina metsureilla oli helpompaa kun tuli moottorisahat.

        Noista moottorisahoista sen verran, että alkuaikojen moottorisahat painoivat 12-18 kg eikä niiden tuleminen keventänyt työtä. Siitä tuli vain eri tavalla raskasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noista moottorisahoista sen verran, että alkuaikojen moottorisahat painoivat 12-18 kg eikä niiden tuleminen keventänyt työtä. Siitä tuli vain eri tavalla raskasta.

        Joo. Rospuuttoaikoina isoisä teki halkoja tiloilla. Isäkin oli tuossa mukana. Tuskin oli kauhean kevyttä hommaa.

        Kesät saattoivat olla helpointa aikaa kun puuta kuljetettiin uittoon. Kuvittelisin että vetivät hevosella pölkyn kerrallaan.

        Molemmat vanhempani tekivät suurimman osan työurastaan toimistotöitä. Ei noissakaan oluttut paljoa lihavia. Isä oli kyllä myöskin valtavan lihava. Idä taas lihotti itsensä punaisella maidolla ja voilla. Rasvaista lihaakin meni. Kun vanhempieni kunto heikkeni niin kävin heidän puolestaan kaupassa. Kerran kuussa Lidlistä 36-48 tölkkiä UHT-maitoa. Äiti ei käyttänyt maitoa kuin kahviin. Voita ei onneksi käytetty ruuanlaittoon kun ruoka tuli palvelusta.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Joo. Rospuuttoaikoina isoisä teki halkoja tiloilla. Isäkin oli tuossa mukana. Tuskin oli kauhean kevyttä hommaa.

        Kesät saattoivat olla helpointa aikaa kun puuta kuljetettiin uittoon. Kuvittelisin että vetivät hevosella pölkyn kerrallaan.

        Molemmat vanhempani tekivät suurimman osan työurastaan toimistotöitä. Ei noissakaan oluttut paljoa lihavia. Isä oli kyllä myöskin valtavan lihava. Idä taas lihotti itsensä punaisella maidolla ja voilla. Rasvaista lihaakin meni. Kun vanhempieni kunto heikkeni niin kävin heidän puolestaan kaupassa. Kerran kuussa Lidlistä 36-48 tölkkiä UHT-maitoa. Äiti ei käyttänyt maitoa kuin kahviin. Voita ei onneksi käytetty ruuanlaittoon kun ruoka tuli palvelusta.

        Nykyäänhän ihmiset vain lyllertävät lähibaariin päiväoluselle tai lähikonditoriaan tutkimaan jäätelön pakkausselosteesta, sisältääkö jäätelö aitoa minttua. Parempi olisi tuo jäätelökin tehdä itse tarpeeksi korkealuokkaisilla välineillä. Mielestäni jäätelöiden reseptikirjat ovat aika huonotasoisia. Australiassa on pari hyvää. Tunnusomaista hyville reseptikirjoille on, että niissä on vain 1–3 reseptiä, jotka kaikki ovat huolellisesti testattuja. Hyvä reseptikirja saattaa tosin maksaa jopa 1500 euroa, joten ihan joka pojalla ei sellaiseen ole varaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyäänhän ihmiset vain lyllertävät lähibaariin päiväoluselle tai lähikonditoriaan tutkimaan jäätelön pakkausselosteesta, sisältääkö jäätelö aitoa minttua. Parempi olisi tuo jäätelökin tehdä itse tarpeeksi korkealuokkaisilla välineillä. Mielestäni jäätelöiden reseptikirjat ovat aika huonotasoisia. Australiassa on pari hyvää. Tunnusomaista hyville reseptikirjoille on, että niissä on vain 1–3 reseptiä, jotka kaikki ovat huolellisesti testattuja. Hyvä reseptikirja saattaa tosin maksaa jopa 1500 euroa, joten ihan joka pojalla ei sellaiseen ole varaa.

        Puhumattakaan jäätelökoneesta, jäätelöä ei kannata tehdä halvalla koneella eikä suomesta tahdo saada kunnollista. Minun kone maksoi 5600 $. Teen sillä maksalaatikon makuista jäätelöä johon lisään härkäpapuja ja kilon sokeria.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nykyäänhän ihmiset vain lyllertävät lähibaariin päiväoluselle tai lähikonditoriaan tutkimaan jäätelön pakkausselosteesta, sisältääkö jäätelö aitoa minttua. Parempi olisi tuo jäätelökin tehdä itse tarpeeksi korkealuokkaisilla välineillä. Mielestäni jäätelöiden reseptikirjat ovat aika huonotasoisia. Australiassa on pari hyvää. Tunnusomaista hyville reseptikirjoille on, että niissä on vain 1–3 reseptiä, jotka kaikki ovat huolellisesti testattuja. Hyvä reseptikirja saattaa tosin maksaa jopa 1500 euroa, joten ihan joka pojalla ei sellaiseen ole varaa.

        Minulla on luonnollisestikin kompressorilla varustettu jäätelökone. Jäätelön valmistus sujuu vaivattomasti ja se syntyy hyvin yksinkertaisella reseptillä eli 1 keltuainen, 1 rkl sokeria (tai 2 tl sokeria ja 1 tl glukoosia niin ei mene hileeseen) ja 1 dl kahvikermaa. Teen jäätelökastikkeen Thermomixiä mutta se onnistuu myöskin tehosekoittimessa eli sokeri ja keltuainen vatkataan vaahdoksi ja tiputetaan kierroksia reilusti jotta kerma ei tule silmille. Päälle kaadetaan kiehautettu kerma ja sekoitetaan kunnes on kylmää. Maustetaan vaniljauutteella. Laitetaan jäätelökoneeseen ja mahdolliset mausteet eli tölkkihedelmät, hillo tai marmeladi lisätään noin puoli minuuttia ennen valmistumista.

        Valitettavasti karppisokeri ei toimi jäätelössä eli jäätelöstä tulee liian tiivistä ja se kiteytyy nopeasti. Karppisokerilla makeutettu sorbetti on työn alla mutta 80% karppisokeri ja 20% glukoosia ei ole vielä osoittautunut toimivaksi. Jatkan kokeiluja mutta olisin kyllä ostanut toimivan reseptin kun yhteen kokeiluun menee noin 6 viikkoa eli testaan meneekö hileeseen pakastimessa säilytyksen aikana.

        Valitettavasti myöskin hyvän appelsiinimarmeladin saanti on heikkoa eli tiikerijäätelöä ei voi tehdä.

        Kiitoksia kuitenkin minttujäätelöstä muistuttamisesta. Täytyy kasvattaa yksi laastipaljullinen viherminttua ensi kesänä. Siitä saa ehkä kilon minttuhilloa reseptillä 1/3 minttua ja 2/3 hillosokeria.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Joo. Rospuuttoaikoina isoisä teki halkoja tiloilla. Isäkin oli tuossa mukana. Tuskin oli kauhean kevyttä hommaa.

        Kesät saattoivat olla helpointa aikaa kun puuta kuljetettiin uittoon. Kuvittelisin että vetivät hevosella pölkyn kerrallaan.

        Molemmat vanhempani tekivät suurimman osan työurastaan toimistotöitä. Ei noissakaan oluttut paljoa lihavia. Isä oli kyllä myöskin valtavan lihava. Idä taas lihotti itsensä punaisella maidolla ja voilla. Rasvaista lihaakin meni. Kun vanhempieni kunto heikkeni niin kävin heidän puolestaan kaupassa. Kerran kuussa Lidlistä 36-48 tölkkiä UHT-maitoa. Äiti ei käyttänyt maitoa kuin kahviin. Voita ei onneksi käytetty ruuanlaittoon kun ruoka tuli palvelusta.

        Mitä merkitystä ja mitä hyötyä on riistää vanhuksilta herkut viimeisinä elinpäivinään?

        Ihan sama kuin vielä joitakin aikoja sitten terminaalipotilailta kiellettiin morfiinilääkitys kipuun kun ajateltiin että morfiinista tulee "riippuvaiseksi", vaikka elinaikaa on enää päiviä tai viikkoja. Ihan sairasta.

        Voi ei taida tehdä kesää eikä talvea enää vanhuksilla. Voi antaa jotain verisuonia terapioivaa kuten konjakkia tai viiniä. Joissain vanhainkodeissa saakin ja nekin vietiin joka päivä hömpsyt äidille.

        Vanhusten lupa on nauttia elämästä täysillä! Monikaan ei ole saanut nuoruudessaan sitä tehdä niin edes vanhuksena saisi syödä kuten haluaa.

        T kn


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhumattakaan jäätelökoneesta, jäätelöä ei kannata tehdä halvalla koneella eikä suomesta tahdo saada kunnollista. Minun kone maksoi 5600 $. Teen sillä maksalaatikon makuista jäätelöä johon lisään härkäpapuja ja kilon sokeria.

        Olen maistanut härkäpapujäätelöä. Se maistui härkäpavulta tai hernesopalta johon on laitettu vähän sokeria ja vaniljaa. Ei hyvä.

        T kn


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä merkitystä ja mitä hyötyä on riistää vanhuksilta herkut viimeisinä elinpäivinään?

        Ihan sama kuin vielä joitakin aikoja sitten terminaalipotilailta kiellettiin morfiinilääkitys kipuun kun ajateltiin että morfiinista tulee "riippuvaiseksi", vaikka elinaikaa on enää päiviä tai viikkoja. Ihan sairasta.

        Voi ei taida tehdä kesää eikä talvea enää vanhuksilla. Voi antaa jotain verisuonia terapioivaa kuten konjakkia tai viiniä. Joissain vanhainkodeissa saakin ja nekin vietiin joka päivä hömpsyt äidille.

        Vanhusten lupa on nauttia elämästä täysillä! Monikaan ei ole saanut nuoruudessaan sitä tehdä niin edes vanhuksena saisi syödä kuten haluaa.

        T kn

        Olen itsekin ajatellut, kannattaako koko ikänsä maitoa käyttäneitä vanhuksia enää totuttaa hoivakodeissa juomaan ilmaston nimissä kauramaitoa, jossa proteiiniakin on paljon vähemmän kuin maidossa.

        ”Suomalaisessa tutkimuksessa verrattiin ravinnonsaantia erilaisissa ikääntyneiden ryhmissä, sekä kotona asuvia että pitkäaikaishoidossa olevia (Jyväkorpi ym. 2015). Tutkijat havaitsivat, että ravinnonsaanti vaihteli suuresti eri ryhmissä. Ainoastaan neljännes tutkituista sai proteiinia suosituksen mukaisesti. Kaikissa ryhmissä oli suurella osalla myös suosituksia vähäisempi useiden suojaravintoaineiden saanti. Erityisesti D-vitamiinin, E-vitamiinin, folaatin ja tiamiinin saannit olivat yleisesti suosituksia matalammat. Energiansaanti ei suoraan kertonut ruokavalion laadusta. Vaikka avustetun palveluasumisen piirissä asuvilla ikääntyneillä energiansaanti oli melko hyvä, heillä ruokavalion laatu oli muita ryhmiä heikompi ja sisälsi mm. runsaasti sokeria ja muita vähäkuituisia hiilihydraatin lähteitä, rasvan laatu oli huono ja mikroravintoaineiden saanti vähäisempää.”

        https://www.gery.fi/site/assets/files/1371/katsaus_ikaantyneiden_ravitsemuksesta.pdf


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen itsekin ajatellut, kannattaako koko ikänsä maitoa käyttäneitä vanhuksia enää totuttaa hoivakodeissa juomaan ilmaston nimissä kauramaitoa, jossa proteiiniakin on paljon vähemmän kuin maidossa.

        ”Suomalaisessa tutkimuksessa verrattiin ravinnonsaantia erilaisissa ikääntyneiden ryhmissä, sekä kotona asuvia että pitkäaikaishoidossa olevia (Jyväkorpi ym. 2015). Tutkijat havaitsivat, että ravinnonsaanti vaihteli suuresti eri ryhmissä. Ainoastaan neljännes tutkituista sai proteiinia suosituksen mukaisesti. Kaikissa ryhmissä oli suurella osalla myös suosituksia vähäisempi useiden suojaravintoaineiden saanti. Erityisesti D-vitamiinin, E-vitamiinin, folaatin ja tiamiinin saannit olivat yleisesti suosituksia matalammat. Energiansaanti ei suoraan kertonut ruokavalion laadusta. Vaikka avustetun palveluasumisen piirissä asuvilla ikääntyneillä energiansaanti oli melko hyvä, heillä ruokavalion laatu oli muita ryhmiä heikompi ja sisälsi mm. runsaasti sokeria ja muita vähäkuituisia hiilihydraatin lähteitä, rasvan laatu oli huono ja mikroravintoaineiden saanti vähäisempää.”

        https://www.gery.fi/site/assets/files/1371/katsaus_ikaantyneiden_ravitsemuksesta.pdf

        Vanhuksilla on edessä niin vähän aikaa muutenkin niin ihan sama mitä he syövät. Nuoruudessa terveyden pohjat luodaan. Turha alkaa jotain 80 vuotiasta opettamaan ja höösäämään jollain terveysruoalla.

        Annetaan vanhusten syödä mitä haluaa. Niin vähän heillä enää nautintoja muutenkaan. Ja joka päivä kunnollista konjakkia ja shampanjaa. Munavoita ja piirakoita, läskisoosia tai pizzaa, jäätelöä, viinereitä ja kakkua, mistä vaan tykkää. Kahvia oikeella kermalla. Hyvä mieli antaa pidemmän elämän.

        T kn


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhuksilla on edessä niin vähän aikaa muutenkin niin ihan sama mitä he syövät. Nuoruudessa terveyden pohjat luodaan. Turha alkaa jotain 80 vuotiasta opettamaan ja höösäämään jollain terveysruoalla.

        Annetaan vanhusten syödä mitä haluaa. Niin vähän heillä enää nautintoja muutenkaan. Ja joka päivä kunnollista konjakkia ja shampanjaa. Munavoita ja piirakoita, läskisoosia tai pizzaa, jäätelöä, viinereitä ja kakkua, mistä vaan tykkää. Kahvia oikeella kermalla. Hyvä mieli antaa pidemmän elämän.

        T kn

        Minusta on väärin että ikääntyessä ihmiset jotka on eläneet ja tehneet töitä ikänsä joutuvat lastensa ja hoitajien holhouksen kohteeksi ja nämä alkaa määräämään mitä saa syödä ja suoda ja mitä ei. Toteuttamaan jotain omia ideologioitaan. Mitä tyydytystä siitäkin sitten? Saa kontrolloida ja komennella muita kuin natsit.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vanhuksilla on edessä niin vähän aikaa muutenkin niin ihan sama mitä he syövät. Nuoruudessa terveyden pohjat luodaan. Turha alkaa jotain 80 vuotiasta opettamaan ja höösäämään jollain terveysruoalla.

        Annetaan vanhusten syödä mitä haluaa. Niin vähän heillä enää nautintoja muutenkaan. Ja joka päivä kunnollista konjakkia ja shampanjaa. Munavoita ja piirakoita, läskisoosia tai pizzaa, jäätelöä, viinereitä ja kakkua, mistä vaan tykkää. Kahvia oikeella kermalla. Hyvä mieli antaa pidemmän elämän.

        T kn

        Isäni hoitolaitoksessa saa kyllä käyttää alkoholia mutta se pitää hankkia Itse. Leivän päällä siellä käytetään oivariinia mutta ruuanlaitossa rypsiöljyä. Ruoka on ihan ok.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minusta on väärin että ikääntyessä ihmiset jotka on eläneet ja tehneet töitä ikänsä joutuvat lastensa ja hoitajien holhouksen kohteeksi ja nämä alkaa määräämään mitä saa syödä ja suoda ja mitä ei. Toteuttamaan jotain omia ideologioitaan. Mitä tyydytystä siitäkin sitten? Saa kontrolloida ja komennella muita kuin natsit.

        Palstan sianrasvakarppaajat kylläkin saarnaavat omaa ideologiaansa ilman minkäänlaista tieteellistä perustaa. Yleisimmät väitteet ovat luokkaa 'kukaan ei syö leipää ilman rasvaa' ja sitten väitetään että suositusten mukaisella ruokavaliolla lihotaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Näin varmaan teillä. Itsekin join aikoinaan paljon olutta vaan en enää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen itsekin ajatellut, kannattaako koko ikänsä maitoa käyttäneitä vanhuksia enää totuttaa hoivakodeissa juomaan ilmaston nimissä kauramaitoa, jossa proteiiniakin on paljon vähemmän kuin maidossa.

        ”Suomalaisessa tutkimuksessa verrattiin ravinnonsaantia erilaisissa ikääntyneiden ryhmissä, sekä kotona asuvia että pitkäaikaishoidossa olevia (Jyväkorpi ym. 2015). Tutkijat havaitsivat, että ravinnonsaanti vaihteli suuresti eri ryhmissä. Ainoastaan neljännes tutkituista sai proteiinia suosituksen mukaisesti. Kaikissa ryhmissä oli suurella osalla myös suosituksia vähäisempi useiden suojaravintoaineiden saanti. Erityisesti D-vitamiinin, E-vitamiinin, folaatin ja tiamiinin saannit olivat yleisesti suosituksia matalammat. Energiansaanti ei suoraan kertonut ruokavalion laadusta. Vaikka avustetun palveluasumisen piirissä asuvilla ikääntyneillä energiansaanti oli melko hyvä, heillä ruokavalion laatu oli muita ryhmiä heikompi ja sisälsi mm. runsaasti sokeria ja muita vähäkuituisia hiilihydraatin lähteitä, rasvan laatu oli huono ja mikroravintoaineiden saanti vähäisempää.”

        https://www.gery.fi/site/assets/files/1371/katsaus_ikaantyneiden_ravitsemuksesta.pdf

        En usko että hoitolaitoksissa käytetään kauramaitoa. Maito on muutenkin ongelmallinen ruoka-aine koska siinä on aika vähän suojaravinteita verrattuna sen energiasisältöön.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä merkitystä ja mitä hyötyä on riistää vanhuksilta herkut viimeisinä elinpäivinään?

        Ihan sama kuin vielä joitakin aikoja sitten terminaalipotilailta kiellettiin morfiinilääkitys kipuun kun ajateltiin että morfiinista tulee "riippuvaiseksi", vaikka elinaikaa on enää päiviä tai viikkoja. Ihan sairasta.

        Voi ei taida tehdä kesää eikä talvea enää vanhuksilla. Voi antaa jotain verisuonia terapioivaa kuten konjakkia tai viiniä. Joissain vanhainkodeissa saakin ja nekin vietiin joka päivä hömpsyt äidille.

        Vanhusten lupa on nauttia elämästä täysillä! Monikaan ei ole saanut nuoruudessaan sitä tehdä niin edes vanhuksena saisi syödä kuten haluaa.

        T kn

        Ongelma ei ole terminaalipotilaat vaan yleensä kipupotilaat. Opiaatit ovat ongelmallisia esimerkiksi siksi, että ne hidastavat ruuansulatusta eikä ihmisen huumaaminen paranna elämänlaatua.

        Minulla on tuttava jolla oli resepti kipulaastareihin. Sanoi että niiden käyttö oli mahdotonta koska elämää ei niiden kanssa ole.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Suurin syy on ruuan halpeneminen ja valikoiman laajentuminen. Ruoka oli kallista ja tavallinen kansa oli köyhää. Jos ruoka olisi ollut yhtä halpaa ja valikoimat samat niin olisi ollut lihaviakin. Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970. Teki metsähommia eli oli hevosmies. Ruokana täysmaito, ruisleipä ja paljon voita metsässä ja makkaraa tai rasvaista lihaa perunoilla metsäkämpällä.

        Vielä 1970-luvulla ruoka oli huomattavasti kalliimpaa kuin asuminen. Sianlihan hinta oli suunilleen sama kuin nykyään vuonna 1980 kun rupesin seuraamaan tarjouksia. Palkat olivat murto-osa nykyisistä. Itse asiassa isäni eläke on nyt euroissa sama kuin mitä se oli markoissa vuonna 1980 (ihan varma en ole vuodesta, saattoi olla pari vuotta aiemmin), meille kuitenkin ostettiin tuolloin videot ja ne maksoivat kahden kuukauden palkan verran. Leipä oli halpaa tuolloin.

        "Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970."

        Eikös nää ole yksittäistapauksia eikä mitään yleistyksiä. Ehkä pappas oli vaan poikkeus mistä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Olitko siellä metsällä kattomassa mitä teki vai mistä tiedät liikunnan määrää tai syömisiä? Oisko hänen pitäny karpata niin olis hoikistunut?


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Joo. Rospuuttoaikoina isoisä teki halkoja tiloilla. Isäkin oli tuossa mukana. Tuskin oli kauhean kevyttä hommaa.

        Kesät saattoivat olla helpointa aikaa kun puuta kuljetettiin uittoon. Kuvittelisin että vetivät hevosella pölkyn kerrallaan.

        Molemmat vanhempani tekivät suurimman osan työurastaan toimistotöitä. Ei noissakaan oluttut paljoa lihavia. Isä oli kyllä myöskin valtavan lihava. Idä taas lihotti itsensä punaisella maidolla ja voilla. Rasvaista lihaakin meni. Kun vanhempieni kunto heikkeni niin kävin heidän puolestaan kaupassa. Kerran kuussa Lidlistä 36-48 tölkkiä UHT-maitoa. Äiti ei käyttänyt maitoa kuin kahviin. Voita ei onneksi käytetty ruuanlaittoon kun ruoka tuli palvelusta.

        "Joo. Rospuuttoaikoina isoisä teki halkoja tiloilla. Isäkin oli tuossa mukana. Tuskin oli kauhean kevyttä hommaa."

        Jos oli viinamäen miehiä kuten sinäkin??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vanhuksilla on edessä niin vähän aikaa muutenkin niin ihan sama mitä he syövät. Nuoruudessa terveyden pohjat luodaan. Turha alkaa jotain 80 vuotiasta opettamaan ja höösäämään jollain terveysruoalla.

        Annetaan vanhusten syödä mitä haluaa. Niin vähän heillä enää nautintoja muutenkaan. Ja joka päivä kunnollista konjakkia ja shampanjaa. Munavoita ja piirakoita, läskisoosia tai pizzaa, jäätelöä, viinereitä ja kakkua, mistä vaan tykkää. Kahvia oikeella kermalla. Hyvä mieli antaa pidemmän elämän.

        T kn

        Minä ainakin tahdon syödä ja juoda ihan mitä vaan kun elinpäivät alkaa hupeneen. En anna kenenkään määrätä. On se väärin että seniorit tungetaan täyteen lääkkeitä ja sitten ruuan kanssa pelleillään ja syötetään rasvatonta maitoa ja jotain kevytmargariiniä. Jos elinaikaa muutama vuosi niin ei mitään merkitystä semmosella, sillä on merkitystä mitä on syönyt ne 60 vuotta ennen sitä.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ongelma ei ole terminaalipotilaat vaan yleensä kipupotilaat. Opiaatit ovat ongelmallisia esimerkiksi siksi, että ne hidastavat ruuansulatusta eikä ihmisen huumaaminen paranna elämänlaatua.

        Minulla on tuttava jolla oli resepti kipulaastareihin. Sanoi että niiden käyttö oli mahdotonta koska elämää ei niiden kanssa ole.

        "Minulla on tuttava jolla oli resepti kipulaastareihin. Sanoi että niiden käyttö oli mahdotonta koska elämää ei niiden kanssa ole."

        Yksittäistapaus sinun tuttava. Ei mitään isoja hoitolinjoja sinun tuttavan kokemuksen perusteella taideta tehdä. Eikös se oma olo ole ihan vaan jotain kuvitelmaa että jos pitää omaa vointiaan hyvinvoinnin ja terveyden mittarina, siis muuta kuin todellisuus, muistan sun maininneen. Kun ei ole tehty kuin rottakokeita. Ei kerro miten ihminen käyttäytyy. Ei sun tuttava mistään ole kuule tienny. Kunhan oli lukenut jonkun gurun kirjan sivun 32 ja uskoi siihen. Ja se guru oli täysin väärässä. Yks toinen joka on gurumpi on oikeessa.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ongelma ei ole terminaalipotilaat vaan yleensä kipupotilaat. Opiaatit ovat ongelmallisia esimerkiksi siksi, että ne hidastavat ruuansulatusta eikä ihmisen huumaaminen paranna elämänlaatua.

        Minulla on tuttava jolla oli resepti kipulaastareihin. Sanoi että niiden käyttö oli mahdotonta koska elämää ei niiden kanssa ole.

        "Ongelma ei ole terminaalipotilaat vaan yleensä kipupotilaat. Opiaatit ovat ongelmallisia esimerkiksi siksi, että ne hidastavat ruuansulatusta eikä ihmisen huumaaminen paranna elämänlaatua.

        Minulla on tuttava jolla oli resepti kipulaastareihin. Sanoi että niiden käyttö oli mahdotonta koska elämää ei niiden kanssa ole."
        ---

        Niin... Minä tuossa kerroinkin omasta kokemuksestani vuosien takaisesta terminaalipotilaiden hoidosta, en kipupotilaista, heistäkin mulla kokemusta.
        Eli menit ihan eri aiheeseen. Kroonisilla kipupotilailla onkin keinoja, sähköimpulssihoidosta lähtien riippuen sairaudesta.

        Mutta kun käsittelin juuri sitä, että kun jäljellä ei ole enää aikaa, eikä elämää edessä enää ole, niin ei ole väliä kuin sillä että olo helpottuisi. Nykyään taitaa jotkut kovia kipuja kärsivät saada anestesiankin ja asiat on ilmeisesti muuttuneet. Ainakin kun olin ystäväni kuolinvuoteella hänelle pistettiin tunnin välein morfiinipistos. Sitten tiedän että ennen ei nuorikaan syöpäpotilas saanut välttämättä kuolinkamppailuunsa kuin aspiriinia tms joka on yhtä tyhjän kanssa.

        Ruoan kanssa vanhuksilla olisi ihan sama juttu. Loppujen päivien laatuun ja hyvään oloon pitää kiinnittää enemmän huomiota ja pitää mieli korkealla niillä tavoilla mitkä on ihmisestä itsestään mukavia. Monilla vanhuksilla on makuaisti heikentynyt että nautintoja on muutenkin vähemmän. Lisäksi voi tulla nielemisvaikeudet. Itse toivoisin hyvää ruokaa ja juomaa loppupäivinäni. Ja kovaa kipulääkitystä.

        T kn


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ongelma ei ole terminaalipotilaat vaan yleensä kipupotilaat. Opiaatit ovat ongelmallisia esimerkiksi siksi, että ne hidastavat ruuansulatusta eikä ihmisen huumaaminen paranna elämänlaatua.

        Minulla on tuttava jolla oli resepti kipulaastareihin. Sanoi että niiden käyttö oli mahdotonta koska elämää ei niiden kanssa ole."
        ---

        Niin... Minä tuossa kerroinkin omasta kokemuksestani vuosien takaisesta terminaalipotilaiden hoidosta, en kipupotilaista, heistäkin mulla kokemusta.
        Eli menit ihan eri aiheeseen. Kroonisilla kipupotilailla onkin keinoja, sähköimpulssihoidosta lähtien riippuen sairaudesta.

        Mutta kun käsittelin juuri sitä, että kun jäljellä ei ole enää aikaa, eikä elämää edessä enää ole, niin ei ole väliä kuin sillä että olo helpottuisi. Nykyään taitaa jotkut kovia kipuja kärsivät saada anestesiankin ja asiat on ilmeisesti muuttuneet. Ainakin kun olin ystäväni kuolinvuoteella hänelle pistettiin tunnin välein morfiinipistos. Sitten tiedän että ennen ei nuorikaan syöpäpotilas saanut välttämättä kuolinkamppailuunsa kuin aspiriinia tms joka on yhtä tyhjän kanssa.

        Ruoan kanssa vanhuksilla olisi ihan sama juttu. Loppujen päivien laatuun ja hyvään oloon pitää kiinnittää enemmän huomiota ja pitää mieli korkealla niillä tavoilla mitkä on ihmisestä itsestään mukavia. Monilla vanhuksilla on makuaisti heikentynyt että nautintoja on muutenkin vähemmän. Lisäksi voi tulla nielemisvaikeudet. Itse toivoisin hyvää ruokaa ja juomaa loppupäivinäni. Ja kovaa kipulääkitystä.

        T kn

        Lisään vielä että jos tietäisin että elinaikaa on korkeintaan vuosi, niin mitä väliä on sillä, onko se rasva voita vai kevytlevitettä? Tai että tyytyis johonkin kaurapuuroon? Jos siis asiat ei olis niin huonosti ettei muuhun olis varaa.

        Vielä joutuu säästelemään sisuskaluja jos sattuu elämään vanhaksi. Mutta kukaan ei saa ikuista elämää rypsiöljylläkään. Nuorille on erittäin tärkeää mitä syö koska elintapasairaudet puhkeaa sitten keski-iässä viimeistään. Joillain nuorilla ja jopa lapsillakin on tavattu jo rasvamaksaa. Lisääntymään päin vielä.

        T kn


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ravitsemussuositukset perustuvat tieteeseen ja on aika vaikea suositella jotain joka ei perustuisi tieteeseen. Ranskalaisten ja suomalaisten tyydyttyneen rasvan saanti on suunilleen sama eli 14E%.

        Karppaajien, jotka syövät eniten lihaa ja eläinrasvaa, kuolleisuus on yli 20% suurempaa kuin keskimäärin. Aika hyvä syy olla suosittamatta tuollaista dieettiä.

        LCHF lisää LDL-kolesterolia keskimäärin 44% eli veriarvojen paraneminen johtuu laihtumisesta eikä karppaamisesta.

        Ranskassa on APOE geenin e4-muunnosta 10% kun sitä on meillä 30%. Ranskalaiset eivät todellakaan karppaa vaan syövät hedelmiä, vaaleaa leipää ja makeita jälkiruokia unohtamatta ranskalaisia perunoita.

        Merkitsevää taitaa olla se, miten PALJON mitäkin syödään. Jos syö valkoista leipää kerran viikossa, se on eri asia kuin se että sitä vetää joka päivä kilon? Tai mitä merkkaa joku leivos kerran viikossa jos muuten syö erittäin vähähiilarisesti? Syökö kaikki ranskalaiset leivoksia vai onko se joku myytti? Kokonaisuus ratkaisee, ei mikään yksittäinen tekijä.

        Tämmöiset ruokavalioverailut ja mittaukset on aika mahdottomia. Mitä kertoo suomalaistenkaan normiruokavaliosta joku keskivertokulutus? En minäkään syö kuten "normi suomalainen" perunaa, maitoa, ja kastiketta ja pullaa, enkä sairasta normi suomalaisen sairauksiakaan. Joku voi väittää syövänsä kuten thl suosittelee mutta jättää laskuista päivittäisen kahvipullan ja mikrohampparin ja pari kaljaa.

        Minusta tosi valaiseva tv-sarja on my 600 lb life eli hengenvaarallisesti lihava. Siinä näkee niin mainiosti, kuinka ihmiset valehtelee itselleen ja muille kun on kyse syömisestä ja juomisesta. Ihan normaalia on, että lihavuuskeikkaukseen tuleva valehtelee noudattaneensa 1200kcal dieettiä ja tehneensä valtavasti töitä laihtuakseen mutta seuraavassa punnituksessa kuukauden sisällä on lihonut 20kg. Sama potilas otetaan sairaalaan ja pannaan sanalle dieetille niin hän laihtuu kk aikana 50kg. Taustalla on niin vaikeita henkisiä ongelmia, joihin on pakko sitä lohturuokaa syödä.

        Miten oli ranskalaisten sydäntautikuolleisuuden ja kolesterolin kanssa? Entä diabetesluvut?

        T kn


      • Anonyymi kirjoitti:

        Merkitsevää taitaa olla se, miten PALJON mitäkin syödään. Jos syö valkoista leipää kerran viikossa, se on eri asia kuin se että sitä vetää joka päivä kilon? Tai mitä merkkaa joku leivos kerran viikossa jos muuten syö erittäin vähähiilarisesti? Syökö kaikki ranskalaiset leivoksia vai onko se joku myytti? Kokonaisuus ratkaisee, ei mikään yksittäinen tekijä.

        Tämmöiset ruokavalioverailut ja mittaukset on aika mahdottomia. Mitä kertoo suomalaistenkaan normiruokavaliosta joku keskivertokulutus? En minäkään syö kuten "normi suomalainen" perunaa, maitoa, ja kastiketta ja pullaa, enkä sairasta normi suomalaisen sairauksiakaan. Joku voi väittää syövänsä kuten thl suosittelee mutta jättää laskuista päivittäisen kahvipullan ja mikrohampparin ja pari kaljaa.

        Minusta tosi valaiseva tv-sarja on my 600 lb life eli hengenvaarallisesti lihava. Siinä näkee niin mainiosti, kuinka ihmiset valehtelee itselleen ja muille kun on kyse syömisestä ja juomisesta. Ihan normaalia on, että lihavuuskeikkaukseen tuleva valehtelee noudattaneensa 1200kcal dieettiä ja tehneensä valtavasti töitä laihtuakseen mutta seuraavassa punnituksessa kuukauden sisällä on lihonut 20kg. Sama potilas otetaan sairaalaan ja pannaan sanalle dieetille niin hän laihtuu kk aikana 50kg. Taustalla on niin vaikeita henkisiä ongelmia, joihin on pakko sitä lohturuokaa syödä.

        Miten oli ranskalaisten sydäntautikuolleisuuden ja kolesterolin kanssa? Entä diabetesluvut?

        T kn

        Ranskassa on suurin piirtein saman verran kakkostyypin diabeetikoita kuin Suomessa eli 6%. Makrojen suhteen ranskalaiset syövät aavistuksen enemmän hiilihydraattia kuin suomalaiset mutta sydäntautikuolleisuus on matalaa. Ranskalaisten hiilihydraatit tulevat pitkälti riisistä ja vehnäleivästä, Suomessa syödään poikkeuksellisen paljon täysjyvää ja makeisia.

        Lyonin sydäntutkimuksessa Välimeren dieettiryhmäläisillä oli merkittävästi vähemmän uusia sydänkohtauksia. Heitä ohjeistettiin käyttämään margariinia, rypsi- ja oliiviöljyä. Margariini lahjoitettiin. Kontrolliryhmä käytti voita ja kermaa kuten ennenkin.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ranskassa on suurin piirtein saman verran kakkostyypin diabeetikoita kuin Suomessa eli 6%. Makrojen suhteen ranskalaiset syövät aavistuksen enemmän hiilihydraattia kuin suomalaiset mutta sydäntautikuolleisuus on matalaa. Ranskalaisten hiilihydraatit tulevat pitkälti riisistä ja vehnäleivästä, Suomessa syödään poikkeuksellisen paljon täysjyvää ja makeisia.

        Lyonin sydäntutkimuksessa Välimeren dieettiryhmäläisillä oli merkittävästi vähemmän uusia sydänkohtauksia. Heitä ohjeistettiin käyttämään margariinia, rypsi- ja oliiviöljyä. Margariini lahjoitettiin. Kontrolliryhmä käytti voita ja kermaa kuten ennenkin.

        Äkkipäätä googlettamalla itse sain luvun 3,8%. Eli Ranskassa olisi liki puolet vähemmän D2 kuin Suomessa jos tuo sinun 6% pitää kutinsa. Itse en tiedä Suomen tilannetta.

        Mistä muuten olet saanut sen käsityksen että Ranskassa syödään paljon ranskanpottuja? Sehän on vain nimi jenkkipikaruoalle.

        Sama jos Jalostajan kuivamuona Italian padan kuvittelisi olevan joku normiruoka Italiassa vain sen takia että nimi viittaa sinne.

        Itsellä on pikemminkin käsitys että joku bouillabaisse tms (en tiedä miten kirjoitetaan) ja leikkopavut jne on yleisempiä kuin perunaruoat. Vihannekset kuten munakoiso, artisokka, lehtivihannekset jne on yleisiä ruokia. Ja liha ja kala sekä ne ihanat juustot. Ainakin jos katsoo ranskankielisiä kokkaussivuja.

        T kn


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Isoisäni oli tavattoman lihava ja kuoli vuonna 1970."

        Eikös nää ole yksittäistapauksia eikä mitään yleistyksiä. Ehkä pappas oli vaan poikkeus mistä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä. Olitko siellä metsällä kattomassa mitä teki vai mistä tiedät liikunnan määrää tai syömisiä? Oisko hänen pitäny karpata niin olis hoikistunut?

        Ei karppaamiseen ollut mahdollisuuksia tuolloin. Ruoka tuli talon puolesta ja metsään vietiin kahvia, maitoa ja voileipiä. Tuvalla oli mitä oli ja isäni mukaan usein makkararuokia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Joo. Rospuuttoaikoina isoisä teki halkoja tiloilla. Isäkin oli tuossa mukana. Tuskin oli kauhean kevyttä hommaa."

        Jos oli viinamäen miehiä kuten sinäkin??

        En ole viinamäen miehiä vaikka käytänkin hiukan yli suositusten alkoholia. Suositus miehille on max 2 annosta eli 24 g alkoholia päivässä ja minulla menee noin 36 g mutta ei joka päivä.

        Itseään on aika mahdotonta juoda lihavaksi jos tekee fyysistä työtä. 3500 kcal on puoli kiloa alkoholia päivässä ja tuolla määrällä ei sitten tehdä työtä.

        Metsurit olivat toki varakkaita kun heille maksettiin palkkaa mutta tuskin heilläkään oli varaa isompaan alkoholin käyttöön. Vuonna 1975 suomalaisen keskipalkka oli 1400 markkaa kuukaudessa verojen jälkeen ja kossupullo maksoi jotain 70 markkaa. Se siis maksoi aika tasaan päiväpalkan verran.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Äkkipäätä googlettamalla itse sain luvun 3,8%. Eli Ranskassa olisi liki puolet vähemmän D2 kuin Suomessa jos tuo sinun 6% pitää kutinsa. Itse en tiedä Suomen tilannetta.

        Mistä muuten olet saanut sen käsityksen että Ranskassa syödään paljon ranskanpottuja? Sehän on vain nimi jenkkipikaruoalle.

        Sama jos Jalostajan kuivamuona Italian padan kuvittelisi olevan joku normiruoka Italiassa vain sen takia että nimi viittaa sinne.

        Itsellä on pikemminkin käsitys että joku bouillabaisse tms (en tiedä miten kirjoitetaan) ja leikkopavut jne on yleisempiä kuin perunaruoat. Vihannekset kuten munakoiso, artisokka, lehtivihannekset jne on yleisiä ruokia. Ja liha ja kala sekä ne ihanat juustot. Ainakin jos katsoo ranskankielisiä kokkaussivuja.

        T kn

        Ranskalaiset syövät hiukan vähemmän rasvaa kuin suomalaiset ja saman verran proteiinia joten hiilihydraattia menee hiukan enemmän. Suomalaiset syövät rasvaa kolmanneksi eniten maailmassa. Diabetes luku on tällaisesta dokumentista kuin 'The burden and treatment of diabetes in France'.

        Ranskanperunat ovat kotoisin Ranskasta ja Belgiasta. Ranskassa syödään lisäksi paljon riisiä ja valkoista leipää. Ranskassa kyllä syödään paljon enemmän hedelmiä ja kasviksia kuin meillä mutta niissä ei ole kovinkaan paljoa energiaa niin eivät vaikuta energiataseeseen.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ravitsemussuositukset perustuvat tieteeseen ja on aika vaikea suositella jotain joka ei perustuisi tieteeseen. Ranskalaisten ja suomalaisten tyydyttyneen rasvan saanti on suunilleen sama eli 14E%.

        Karppaajien, jotka syövät eniten lihaa ja eläinrasvaa, kuolleisuus on yli 20% suurempaa kuin keskimäärin. Aika hyvä syy olla suosittamatta tuollaista dieettiä.

        LCHF lisää LDL-kolesterolia keskimäärin 44% eli veriarvojen paraneminen johtuu laihtumisesta eikä karppaamisesta.

        Ranskassa on APOE geenin e4-muunnosta 10% kun sitä on meillä 30%. Ranskalaiset eivät todellakaan karppaa vaan syövät hedelmiä, vaaleaa leipää ja makeita jälkiruokia unohtamatta ranskalaisia perunoita.

        "Karppaajien, jotka syövät eniten lihaa ja eläinrasvaa, kuolleisuus on yli 20% suurempaa kuin keskimäärin" .

        Heh. Kyllä kuolleisuus on 100% sama mitä syö.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Karppaajien, jotka syövät eniten lihaa ja eläinrasvaa, kuolleisuus on yli 20% suurempaa kuin keskimäärin" .

        Heh. Kyllä kuolleisuus on 100% sama mitä syö.

        Tutkimuksissa tuolla tarkoitetaan yleensä ikävakioitua kuolleisuutta tutkimusaikana. Eli jos on 100 000 tutkittavaa ja porukka laitetaan 10 ryhmään esimerkiksi lihan ja eläinrasvan suhteen kuten tässä tutkimuksessa laitettiin niin eniten eläinrasvaa ja lihaa syöneinen kuolleisuus oli 20% suurempaa kuin keskimäärin. Vähiten eläinrasvaa ja lihaa syöneinen kuolleisuus taas oli 20% vähäisempää. Kuolleitten lukumäärä taas saattoi olla esimerkiksi 800, 1000 ja 1200 tms.. Valitettavasti kellään ei ole aikaa odottaa kaikkien tutkittavien kuolemaa. Framinghamissa ollaan kyllä pitkällä kun tutkimus alkoi 1948.


      • Anonyymi

        "Pitkän iän dieetti on niukkuuden dieetti. Pitkäikäisyystutkimuksia on maailmalla paljon käynnissä."

        Ehkä se elämä vain tuntuu pitkältä niukkuudessa? ;-) Toinen juttu, oliko keskitysleireillä terveellinen ruokavalio, ihmiset pysyi hoikkana mutta eivät pysyneet hengissä siitä huolimattakaan?

        Ravinnolla on tärkeä osuus, mutta eihän ravinto sulje pois muita ongelmia.

        Nuo satavuotiaat keitä on haastateltu, on yhdessä asiassa samankaltaisia, he on elämänasenteeltaan positiivisia. Pätkäpaastolla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia kyllä terveyteen ja mielenterveyteen. Toiset vaan on sairauksistakin huolimatta sitkeitä. Jotkut sairaudet, jotka olisi johtaneet kuolemaan vielä 50v sitten voidaan hoitaa, esim sydänsairauksia, tukkeutuneita suonia jne. Esim minun isä kuoli vaivaan, joka voidaan hoitaa nykyään, vanhusystäväni sai 27 v enemmän elinaikaa kuin isäni, samasta sairaudesta.

        Mutta toi pitkä elämä....? Onko se pituus tavoittelemisen arvoinen, jos ei sen laadussa ole hurraamista?

        Esim. Jos on 90- 100 v ja pärjää kotonaan ja on itsenäinen, pää toimii ja elämässä on sisältöä niin on varmasti eri asia kuin jos on toisten armoilla, makaa sängyssä kovissa kivuissa jne?


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ranskalaiset syövät hiukan vähemmän rasvaa kuin suomalaiset ja saman verran proteiinia joten hiilihydraattia menee hiukan enemmän. Suomalaiset syövät rasvaa kolmanneksi eniten maailmassa. Diabetes luku on tällaisesta dokumentista kuin 'The burden and treatment of diabetes in France'.

        Ranskanperunat ovat kotoisin Ranskasta ja Belgiasta. Ranskassa syödään lisäksi paljon riisiä ja valkoista leipää. Ranskassa kyllä syödään paljon enemmän hedelmiä ja kasviksia kuin meillä mutta niissä ei ole kovinkaan paljoa energiaa niin eivät vaikuta energiataseeseen.

        Ranskassa syödään paljon maitorasvaa, kermaa ja juustoja. Samoin Italiassa.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tutkimuksissa tuolla tarkoitetaan yleensä ikävakioitua kuolleisuutta tutkimusaikana. Eli jos on 100 000 tutkittavaa ja porukka laitetaan 10 ryhmään esimerkiksi lihan ja eläinrasvan suhteen kuten tässä tutkimuksessa laitettiin niin eniten eläinrasvaa ja lihaa syöneinen kuolleisuus oli 20% suurempaa kuin keskimäärin. Vähiten eläinrasvaa ja lihaa syöneinen kuolleisuus taas oli 20% vähäisempää. Kuolleitten lukumäärä taas saattoi olla esimerkiksi 800, 1000 ja 1200 tms.. Valitettavasti kellään ei ole aikaa odottaa kaikkien tutkittavien kuolemaa. Framinghamissa ollaan kyllä pitkällä kun tutkimus alkoi 1948.

        Elämän laatu on tärkeämpi kuin sen pituus.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ranskalaiset syövät hiukan vähemmän rasvaa kuin suomalaiset ja saman verran proteiinia joten hiilihydraattia menee hiukan enemmän. Suomalaiset syövät rasvaa kolmanneksi eniten maailmassa. Diabetes luku on tällaisesta dokumentista kuin 'The burden and treatment of diabetes in France'.

        Ranskanperunat ovat kotoisin Ranskasta ja Belgiasta. Ranskassa syödään lisäksi paljon riisiä ja valkoista leipää. Ranskassa kyllä syödään paljon enemmän hedelmiä ja kasviksia kuin meillä mutta niissä ei ole kovinkaan paljoa energiaa niin eivät vaikuta energiataseeseen.

        Hpv27. Valehtelit taas kun väitit että Ranskassa D2 on yhtä yleinen kuin Suomessa. Ihan googlettamalla näitä sinun kuvitelmasi voi oikaista. Sulla on kova tarve esittää että tiedät jotain mutta aina sut saadaan kii housut kintuissa. Huvittaa jotenkin kun tarkistaa sinun aiempia kirjoituksia niin ensin olet väittänyt ihan päin vastaista samasta asiasta aiemmin. Olet vaan unohtanu mitä valehtelit.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ei karppaamiseen ollut mahdollisuuksia tuolloin. Ruoka tuli talon puolesta ja metsään vietiin kahvia, maitoa ja voileipiä. Tuvalla oli mitä oli ja isäni mukaan usein makkararuokia.

        Leipä ei siis aiheuttanut lihomista? Vaikka se on pelkkää hiilaria joka rasvoittaa maksan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ranskassa syödään paljon maitorasvaa, kermaa ja juustoja. Samoin Italiassa.

        Ranskalaiset syövät yhtä paljon tyydyttynyttä rasvaa kuin suomalaiset eli 14E%. Tämmöisestä dokumentista löytyy tilastoa juuston kulutuksesta 'Countries Who Eat The Most Cheese'. Sen kukaan Suomessa syödään hiukan enemmän juustoa kuin Ranskassa. Ranskalaiset syövät vuodessa 8 kg voita ja suomalaiset 5. Isoja eroja ei siis ole. Suomalaiset käyttävät kasviöljyjä runsaammin kuin ranskalaiset ja siinä on syy miksi suomalaiset käyttävät enemmän rasvaa kuin ranskalaiset.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Leipä ei siis aiheuttanut lihomista? Vaikka se on pelkkää hiilaria joka rasvoittaa maksan.

        Ainoastaan nopeat hiilihydraatit rasvoittavat maksaa kuten myös tyydyttynyt rasva.

        Ruisleipää pitää syödä 3500 kcal dieettiin liki 1.5 kiloa.


    • Anonyymi

      Taas tänne tulee vaan ohjeistusta siitä miten pitäisi elää ja syödä.

      Jokainen ihminen on itse paras todiste elämäntapojen terveellisyydestä.

      Ne jotka on sairaita, käskee muidenkin syödä niin että sairastuvat tai pysyvät sairaana. Sokeria ja olutta. Niistä ei kuulemma ole haittaa. Jos onkin terve on sitä ilmeisesti "väärällä tavalla". Kun ei jonkun professorin lääketehtaiden etuja ajavia opinkappaleita noudata. Siinä on siis jotain vikaa kun on veriarvot hyvät ja normaalipainossa? Kateutta?

      • En suinkaan kehota ihmisiä syömään kuten itse söin ja jolla lihoin vaan noudattamaan suosituksia. Sinä olet varmaan niitä jotka lihoivat suositusruokavaliolla? Minä en niitä noudattanut eikä ravitsemussuosituksissa suositella käyttämään yhtään sokeria mutta sallitaan 10E% lisättyä sokeria. Tuo olisi minulla noin 60 g eli esimerkiksi puoli litraa mehua tai sokerillista virvoitusjuomaa. Sitten ei kylläkään syödä jäätelöä tai pullaa samana päivänä.

        Jos tosissaan luulee, että virallisten suositusten mukaan pikaruoka sokerillisella virvoitusjuomalla on ok niin ei voi syyttää virallisia suosituksia vaan omaa tietämättömyyttään.


      • Anonyymi

        Jos katsotte mi t ä kauppojen tarjouksissa on esim t änäönkin.

        Ja syöötte nii y ä lihoottevarmasto.

        Munkkeja . Leipää, valmisruokia josisa p orsaan rasvaa.

        Suolaa ja vehnäjauhoo.
        Kaikee mi t ä et tarvitse vaan kaikee vaannlihottavaa.

        Syökää puuroo, maustamaton t a kanaa, vihaneksi maejoja. Kaalia.
        Kalanmksa öljyy,puolukoita.

        Keho ja mieli kiittää.

        Ja alkoholi on kaikista pahin sokerin kanssa.

        Miinus viistoistakiloo


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        En suinkaan kehota ihmisiä syömään kuten itse söin ja jolla lihoin vaan noudattamaan suosituksia. Sinä olet varmaan niitä jotka lihoivat suositusruokavaliolla? Minä en niitä noudattanut eikä ravitsemussuosituksissa suositella käyttämään yhtään sokeria mutta sallitaan 10E% lisättyä sokeria. Tuo olisi minulla noin 60 g eli esimerkiksi puoli litraa mehua tai sokerillista virvoitusjuomaa. Sitten ei kylläkään syödä jäätelöä tai pullaa samana päivänä.

        Jos tosissaan luulee, että virallisten suositusten mukaan pikaruoka sokerillisella virvoitusjuomalla on ok niin ei voi syyttää virallisia suosituksia vaan omaa tietämättömyyttään.

        Entäs jokapäiväinen kaljankittaaminen? Kai se kertoo ihan riittävästi ettei niin sais tehdä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entäs jokapäiväinen kaljankittaaminen? Kai se kertoo ihan riittävästi ettei niin sais tehdä.

        Miten niin kuittaaminen? Kaksi olutta päivässä ei ole kittaamista.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        En suinkaan kehota ihmisiä syömään kuten itse söin ja jolla lihoin vaan noudattamaan suosituksia. Sinä olet varmaan niitä jotka lihoivat suositusruokavaliolla? Minä en niitä noudattanut eikä ravitsemussuosituksissa suositella käyttämään yhtään sokeria mutta sallitaan 10E% lisättyä sokeria. Tuo olisi minulla noin 60 g eli esimerkiksi puoli litraa mehua tai sokerillista virvoitusjuomaa. Sitten ei kylläkään syödä jäätelöä tai pullaa samana päivänä.

        Jos tosissaan luulee, että virallisten suositusten mukaan pikaruoka sokerillisella virvoitusjuomalla on ok niin ei voi syyttää virallisia suosituksia vaan omaa tietämättömyyttään.

        "Jos tosissaan luulee, että virallisten suositusten mukaan pikaruoka sokerillisella virvoitusjuomalla on ok niin ei voi syyttää virallisia suosituksia vaan omaa tietämättömyyttään."

        Minusta tämä on aloituksessa. Että jos viralliset suositukset on sellaiset ettei kukaan niitä pysty noudattaa vaan tarvii koko ajan sahaavan sokeritason korjausta. Pitävät makeantarvetta yllä esim. Runsashiilarinen ruokavalio tekee sitä vaikka energiamäärä olis kohtuullinen ja on syy miksi karppaus toimii joillain niin hyvin kun sitä makeanhimoa ei tule kun verensokeri pysyy tasaisena. Eikä tää ole koko karppauksen idea??


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Jos tosissaan luulee, että virallisten suositusten mukaan pikaruoka sokerillisella virvoitusjuomalla on ok niin ei voi syyttää virallisia suosituksia vaan omaa tietämättömyyttään."

        Minusta tämä on aloituksessa. Että jos viralliset suositukset on sellaiset ettei kukaan niitä pysty noudattaa vaan tarvii koko ajan sahaavan sokeritason korjausta. Pitävät makeantarvetta yllä esim. Runsashiilarinen ruokavalio tekee sitä vaikka energiamäärä olis kohtuullinen ja on syy miksi karppaus toimii joillain niin hyvin kun sitä makeanhimoa ei tule kun verensokeri pysyy tasaisena. Eikä tää ole koko karppauksen idea??

        Ihmiset syövät kuten syövät mielihalujensa mukaan. Teoriasi mukaan kakkostyypin diabeetikot laihtuisivat koska ei ole nälkä kun verensokeri on aina korkealla.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Miten niin kuittaaminen? Kaksi olutta päivässä ei ole kittaamista.

        Minä en itsekään pitäisi kahta olutta päivässä ihan "kittaamisena". Alkoholin kulutusta mittaillaan viikkotasolla ja pidemmällä tarkastelujaksolla.

        Enemmän asiassa merkitsevää on, että pitää alkoholia tai olutta niin tärkeänä että sitä on pakko joka päivä juoda ja se priorisoidaan kaiken edelle. Alkoholista voi tulla pyhä asia, jota ei saa arvostella ja sitä itsekin selittää parhain päin, kai minä viininlitkijänä tiedän ja joskus tämä naurattaakin. Mutta sen minkä tiedostaa, pystyy muuttamaankin.

        Tärkeä kysymys kuuluu, että mihin alkoholia tarvitsee. Tämä osuu heti alkoholin suurkuluttajan ja alkoholistin läheisen haavaan. Olen menettänyt läheiseni ja keski-ikäisenä monta tuttavaa kuolemalle alkoholin vuoksi, ja tiedän mitä on kun jonkun rakkain suhde on pulloon. Muut asiat kuten ravinto ja ihmissuhteet, rakkaus ja perhe on toissijaisia. Aivot tottuu alkoholiin niin, että siitä tulee normiminä.

        Lisäksi juominen lähtee lapasesta niin, että se päivittäinen kaksi olutta onkin viikossa paljon enemmän kun esim lauantaina on vaikea pitää kiinni kahdesta annoksesta. Viikonloppuna ollaan rennommin, ja jos arkipäivänä menee kaksi niin viikonloppuna se on varmasti vähintään viisinkertainen se määrä sekä pe että la.

        Itse siis huolestuisin itsestäni ja läheisestäni jos kaksi olutta päivässä olisi joku kiveen hakattu arkinormi. Sitä on niin koukussa johonkin, joko psyykkisesti tai fyysisesti jos ei usko pärjäävänsä muutamaa päivää ilman alkoholia. Alkoholi ja olut pyörii siis mielessä koko ajan. Mulla olisi sama asia kahvin kanssa. Olisi hankalaa olla päivääkään ilman kahvia. Jos pakko on niin menee, mutta vain pakosta.

        Oletko Hpv27 kokeillut olla esim kuukauden ilman olutta ja tutkinut miltä olo tuntuu? Onko olut mielessä ja huutaako kroppa olutta?

        T kn


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä en itsekään pitäisi kahta olutta päivässä ihan "kittaamisena". Alkoholin kulutusta mittaillaan viikkotasolla ja pidemmällä tarkastelujaksolla.

        Enemmän asiassa merkitsevää on, että pitää alkoholia tai olutta niin tärkeänä että sitä on pakko joka päivä juoda ja se priorisoidaan kaiken edelle. Alkoholista voi tulla pyhä asia, jota ei saa arvostella ja sitä itsekin selittää parhain päin, kai minä viininlitkijänä tiedän ja joskus tämä naurattaakin. Mutta sen minkä tiedostaa, pystyy muuttamaankin.

        Tärkeä kysymys kuuluu, että mihin alkoholia tarvitsee. Tämä osuu heti alkoholin suurkuluttajan ja alkoholistin läheisen haavaan. Olen menettänyt läheiseni ja keski-ikäisenä monta tuttavaa kuolemalle alkoholin vuoksi, ja tiedän mitä on kun jonkun rakkain suhde on pulloon. Muut asiat kuten ravinto ja ihmissuhteet, rakkaus ja perhe on toissijaisia. Aivot tottuu alkoholiin niin, että siitä tulee normiminä.

        Lisäksi juominen lähtee lapasesta niin, että se päivittäinen kaksi olutta onkin viikossa paljon enemmän kun esim lauantaina on vaikea pitää kiinni kahdesta annoksesta. Viikonloppuna ollaan rennommin, ja jos arkipäivänä menee kaksi niin viikonloppuna se on varmasti vähintään viisinkertainen se määrä sekä pe että la.

        Itse siis huolestuisin itsestäni ja läheisestäni jos kaksi olutta päivässä olisi joku kiveen hakattu arkinormi. Sitä on niin koukussa johonkin, joko psyykkisesti tai fyysisesti jos ei usko pärjäävänsä muutamaa päivää ilman alkoholia. Alkoholi ja olut pyörii siis mielessä koko ajan. Mulla olisi sama asia kahvin kanssa. Olisi hankalaa olla päivääkään ilman kahvia. Jos pakko on niin menee, mutta vain pakosta.

        Oletko Hpv27 kokeillut olla esim kuukauden ilman olutta ja tutkinut miltä olo tuntuu? Onko olut mielessä ja huutaako kroppa olutta?

        T kn

        Juu. Kesälomalla ei tule juotua olutta juurikaan eikä ole ongelmia muutenkaan käytön säännöstelemisessä. Itse en ole huomannut eroa elämässä joi olutta tai ei. Ei tunnu vaikuttavan edes painoon eli ilmeisesti olut vähentää minulla vastaavasti syömistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos tosissaan luulee, että virallisten suositusten mukaan pikaruoka sokerillisella virvoitusjuomalla on ok niin ei voi syyttää virallisia suosituksia vaan omaa tietämättömyyttään."

        Minusta tämä on aloituksessa. Että jos viralliset suositukset on sellaiset ettei kukaan niitä pysty noudattaa vaan tarvii koko ajan sahaavan sokeritason korjausta. Pitävät makeantarvetta yllä esim. Runsashiilarinen ruokavalio tekee sitä vaikka energiamäärä olis kohtuullinen ja on syy miksi karppaus toimii joillain niin hyvin kun sitä makeanhimoa ei tule kun verensokeri pysyy tasaisena. Eikä tää ole koko karppauksen idea??

        "Että jos viralliset suositukset on sellaiset ettei kukaan niitä pysty noudattaa vaan tarvii koko ajan sahaavan sokeritason korjausta."

        Jos virallisia suosituksia ei pysty noudattamaan niin todennäköisesti ei pysty noudattamaan minkäänlaista ruokavaliota. Kun syödään lautasmallin mukaisia annoksia 3-4 h välein, verensokerit eivät sahaa edestakaisin vaan pysyvät tasaisina koko päivän.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Juu. Kesälomalla ei tule juotua olutta juurikaan eikä ole ongelmia muutenkaan käytön säännöstelemisessä. Itse en ole huomannut eroa elämässä joi olutta tai ei. Ei tunnu vaikuttavan edes painoon eli ilmeisesti olut vähentää minulla vastaavasti syömistä.

        Mitä juot kesälomalla? Väkeviäkö?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Että jos viralliset suositukset on sellaiset ettei kukaan niitä pysty noudattaa vaan tarvii koko ajan sahaavan sokeritason korjausta."

        Jos virallisia suosituksia ei pysty noudattamaan niin todennäköisesti ei pysty noudattamaan minkäänlaista ruokavaliota. Kun syödään lautasmallin mukaisia annoksia 3-4 h välein, verensokerit eivät sahaa edestakaisin vaan pysyvät tasaisina koko päivän.

        "Kun syödään lautasmallin mukaisia annoksia 3-4 h välein"

        Juuri oli täällä juttua pätkäpaaston ja niukkuuden edullisesta vaikutuksesta terveyteen.

        Kuka hyvänen aika syö koko ajan, 3 h välein??! Sopii jo sairastuneille. Mutta ei tee hyvää terveelle ja verensokerin käsittelylle. Tuolla juuri sairastutaan!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä juot kesälomalla? Väkeviäkö?

        Lähinnä vissyvettä. Minulla ei ole autoa joten en käy kaupungissa enkä rahaa olutta mökille. Joskus tölkin viiniä mutta en edes joka viikko. Etätyöt jatkunevat jonnekin elokuulleja mökille lähden varmaan maaliskuun lopussa niin tulee pidempi vähäoluinen kausi. Jos vaihdan taksin kuljetuspyörään niin ei voi ottaa olutta edes kaupungissa käydessä.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        En suinkaan kehota ihmisiä syömään kuten itse söin ja jolla lihoin vaan noudattamaan suosituksia. Sinä olet varmaan niitä jotka lihoivat suositusruokavaliolla? Minä en niitä noudattanut eikä ravitsemussuosituksissa suositella käyttämään yhtään sokeria mutta sallitaan 10E% lisättyä sokeria. Tuo olisi minulla noin 60 g eli esimerkiksi puoli litraa mehua tai sokerillista virvoitusjuomaa. Sitten ei kylläkään syödä jäätelöä tai pullaa samana päivänä.

        Jos tosissaan luulee, että virallisten suositusten mukaan pikaruoka sokerillisella virvoitusjuomalla on ok niin ei voi syyttää virallisia suosituksia vaan omaa tietämättömyyttään.

        "käyttämään yhtään sokeria mutta sallitaan 10E% lisättyä sokeria"

        Onko sokeri muka vähemmän vaarallista ei lisättynä kuin lisättynä? Kaikkea sitä saa kuulla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "käyttämään yhtään sokeria mutta sallitaan 10E% lisättyä sokeria"

        Onko sokeri muka vähemmän vaarallista ei lisättynä kuin lisättynä? Kaikkea sitä saa kuulla.

        Kyllä. Hedelmät ovat ok koska niiden mukana tulee kuitua ja hivenaineita eikä täysjyvä ole edelleenkään sokeria. Tuoremehut sen sijaan lasketaan lisätyksi sokeriksi.

        Kokonaisuus siis ratkaisee.


    • Anonyymi

      Minä olen ratkaissut asian niin että vältän ruokia joista tulee paha olo, ja mitkä lihottaa minua ja joiden koostumus ei ole yhdenkään teorian mukaan suositeltava. Voi tutkia itse eri lähteitä ja tehdä omat johtopäätökset. Voi kokeilla muutaman kuukauden itsellään miten joku sopii.

      En ala neuvomaan muita, sillä se mitä syön vaikuttaa vain minuun itseeni. En yritä todistella kenen teoria on oikeassa. Katson että minun ei tarvitse sitä tehdä, elämä on liian lyhyt muutenkin. Aika näyttää totuuden asiasta kuin asiasta. Jos olen laihtunut 20kg vähähiilihydraattisella ja rasvaa pelkäämättä ja veriarvot on erittäin hyvät niin se on mulle riittävä tieto. Muut syökööt ja juokoot mitä tykkää.

      T kn

    • Anonyymi

      ja aloittaja ei tunnu tuntevan omaa sairauttaan. Suositten mielentilalääkitystä.

      • Anonyymi

        Sinähän se varsinainen tsykiatri olet kun teet diagnoosit potilasta näkemättä. Oletko ollu puskan oppipoikana?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinähän se varsinainen tsykiatri olet kun teet diagnoosit potilasta näkemättä. Oletko ollu puskan oppipoikana?

        Ei hän olet ollut Puskan oppipoikana. Hän suosittelee omaa lääkitystään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei hän olet ollut Puskan oppipoikana. Hän suosittelee omaa lääkitystään.

        "Ei hän olet ollut Puskan oppipoikana. Hän suosittelee omaa lääkitystään."

        Minulla ei ole mitään lääkitystä mutta seuraa modernia tutkimustietoa ja noudatan asiantuntijoiden neuvoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei hän olet ollut Puskan oppipoikana. Hän suosittelee omaa lääkitystään."

        Minulla ei ole mitään lääkitystä mutta seuraa modernia tutkimustietoa ja noudatan asiantuntijoiden neuvoja.

        Miksi sitten suosittet omaa mielentilalääkitystäsi?


    • Anonyymi

      Momonukleioosi... älkää ihmeessä ottako hiilihydraatteja ruokavalioon, pulla haisee, tupakka tuoksuu hyvälle, leipominen kiellettävä kaikissa kerrostaloissa hajuhaitan takia.

    • Anonyymi

      Aloitus on pelkkää mopedistin älytöntä jokeltelua.

      • Anonyymi

        Kioskillako kävit tuon jokelluksesi kirjoittamassa?


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stockmannista kirpputori

      Laatutavaratalosta kirppariksi, niin se maailma muuttuu. Pöly ja tunkkaisuus leijailee sieraimiin kun astuu Stockalle kirppariin, ennen tuoksui parfyy
      Maailman menoa
      157
      8432
    2. Mistä ihmeestä te saatte voimaa

      En jaksa enää tätä koronaa. Tuskin olen ainoa ja voisi sitä pahemminkin olla, mutta en silti enää jaksa. Aloitetaan nyt vaikka sillä, että minulla on
      Maailman menoa
      305
      5599
    3. Miksi koronan annetaan nyt levitä?

      Miksi rajoitustoimet ei astu voimaan heti. Nyt annetaan lomalaisten levittää virusta ympäri maata. Lisäksi rajat on auki ja virus leviää sieltäkin. Tä
      Maailman menoa
      260
      3505