Mitä saattaisit sanoa viimeisinä sanoinasi? Harmittelisitko että et uskaltanut, vai muistelisitko lämmöllä ikäväpalstalla viettämiäsi hetkiä?
https://www.youtube.com/watch?v=Q_IeDbI9x18
https://www.youtube.com/watch?v=Q_IeDbI9x18
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Rakas mennään naimisiin niin saadaan olla yhdessä. En mä tiedä miksi en pysty päästää susta irti. Mä vaan olen niin korvia myöten rakastunut suhun ja en näe mitään hyvää omassa elämässä ilman sinua. Kun haluan olla sun kanssa loppu elämäni. Rakastan sinua
Harmi että edes tuo ei riittävän voimakas kannustin, että ottaisit yhteyttä. Mitä pitäisi vielä lisää tapahtua? Se on sun oma elämäsi ja sinulla on vain yksi sellainen, joka menee ohi vieläpä nopeasti!
Olen ollut joskus kuolinvuoteella ja voin vannoa, että kukaan ei mieti kuolinvuoteella nettipalstoja tai ihmisiä, joiden kanssa ei mistään tullutkaan mitään.
Tämä aloitus saa minut surulliseksi.
Ihminen, jota olen paljon kaivannut, oli taas eilen mielessäni, niin kuin on jo vuosia ollut. Mietin taas miten toivoisin hänet joskus näkeväni. Ajatukseni taas jatkoivat kulkuaan ja toiveissani toivoin, että viimeistään kuoleman jälkeen tapaisimme.
Olen kaiken sen sanonut, mitä olen voinut; enempään en kykene. Lämmöllä häntä tietysti ajattelisin, niin kuin olen tähänkin asti ajatellut.
Tuskin siinä sanois mitään, riippuu tilanteesta, onko kipuja jne...Ei siinä harmittelisi mennyttä elämää lähdön hetkellä.
Luultavasti harmittelusin.
Se on hyvä kun sen isän sydänkohtauksen jälkeen kävin kattomassa issee sairaalaassa,niin sano että että parta on muka pitkä, kun harmoo sänkihän sillä ol vuoan.
En kauvoo jaksana olla siinä istumassa vieressä.
Mutta selvis sittän siitä.
Että 8n se kumma kun sairauksia vuoan koko suku ja perhe täynnä.
Mutta näimpähän sinut Äkäsenä, thanks about it for you.
I remember you Allways my dear😘
Että luojalle kiitos, kun kuuntelin enemmän järkeäni tunteiden sijaan. En ymmärrä, miten oon koskaan tykänny siitä tyypistä, onneks pystyy näkemään asiat realistisemmin.
Toteaisin: että onneksi tämä paska elämä päättyy viimein, kesti aivan liian kauan.
sanoisin ei jatkoo
Joskus olin, siellä mietin ihania hetkiä, ja tunsin huolta lapsistani. En miettinyt ketään muuta kuin elettyä elämää, olin kiitollinen ja mietin lapsiani. En siis mitään ihastusta jne. Niin se vaan on, mikään syvä rakkaus ei Suomi24 palstalla synny. Ja voimakkaat tunteet eivät tänne kuole. Itsellä myöskään siellä kuolinvuoteella käyntikään ei muuttanut elämä suuntaa, ei saanut ajattelemaan tosin tai muuttamaan mitään. Ajattelen terveyttä, pidän elämästä, satsaan siihen, ajattelen muita mutta minulla on kriittinen piste jonka alle en mene muiden takia. Ja lopulta niin pystyn auttamaan enemmän. Olen itsekäs, haluan asioita elämältä, mutta käytökseni ei ole muilta pois. Muuta kuin tietysti itseni kannalta, jos joku minuun on tykästynyt jne.
Ota yhteyttä kelaan?Sitran asiantuntijat tietää senkin. Lyön kovaa.
Huokasen helpotuksesta että jeee.selvisin elämästä✌
Useimmat ihmiset on nykyään niin minä minä keskeisiä että ajattelevat vain pelkästään itteänsä kuten vielä eläessäänkin ja muista viis.
Tulisin vielä viimeisillä voimillani v..tuilemaan palstalle, viimeisen henkäyksen vetäisin lukiessani tuota yhtä tonttua joka syyttää kaikkia provoilijoiksi ja miehiksi.
Paljon on tullut harmiteltua. Eteenpäin yritän katsoa, mahdollistaa sen, että elämääni voisi tulla, minua rakastaa. Mutta uskon että kuolinvuoteells mieli vaeltaisi myös menneisiin. Ja mun arvojärjestys on aina ollut selkeä.