Olenko psykopaatti??

Olenko psykopaatti? Olen erakkoluonne, vetäydyn useimmiten syrjään ja välttelen ihmisiä, vaan työssäni on pakko olla jossain kontaktissa. Toisaalta tarvittaessa olen helkkarin etevä ja sulava seuramies, hyvä puhuja ja vakuuttava neuvottelija. Elän parisuhteessa, hyötytarkoituksessa. En osaa rakastaa, en ole empaattinen enkä osaa ottaa osaa kenenkään suruun tai hätään. Uskon että voisin tappaakin ilman omantunnontuskia. Ihmisissä näen hyvänä vain mahdollisen hyödyn itselleni, en muuta. Muilta osin vihaan lähes jokaista vastaantulijaa.

Olenko siis psykopaatti?
192022
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

koska tunnistin tekstistäsi itseni.

Äänestä

Olen 24-vuotias mies. opiskelen tällä hetkellä.

Olet melko samanlainen kuin minä. Paitsi itse olen sosiaalinen kaveri ja minulla on paljon ystäviä. Kuitenkin välillä vetäydyn syrjään ja mikään ei kiinnosta. En ole yhtään väkivaltainen, mutta uskoisin että pystyisin tappamaan ihmisen ilman tunnon tuskia. Lisäksi en tunne henkistä, enkä fyysistä kipua ollenkaan. Sen takia pystyn heittämään kännipäissäni hurjaa temppukerhoa, jossa tulee rankkoja ruhjeita. Temppukerholla viihdytän vain kavereitani.

Psykopaatin luonteeseen kuuluu käsittääkseni myös hyvät puhujan lahjat. Itse osaan vittuilla ihmisille oikein kunnolla baarissa. Kun vastapuoli hermostuu, niin pystyn puhumaan hänet helposti rauhalliseksi. Kun hän rauhoittuu, niin aloitan vittuilun uudestaan. Lopulta jompikumpi kyllästyy ja lähtee pois. En ole koskaan kuitenkaan joutunut käyttämään väkivaltaa apunani, vaan kaikki sujuu puhumalla.

Ala-asteelta asti opettajat ovat kehuneet puhujan lahjojani ja olen aina nauttinut kun pääsen heittämään läppää ison ryhmän eteen. Vaikka asia on sellainen mistä en ole tajunnut mitään, niin olen puhumalla selvinnut niistä. Olen hankkinut itselleni jopa useita opintoviikkoja pelkästään opettajan kanssa puhumalla muutaman minutin.

Olen ollut useissa pitkissä suhteissa. Olen välittänyt tyttöystävistäni ja olisin voinut tehdä mitä tahansa heidän eteen En kuitenkaan usko että olen koskaan rakastanut ketään. Kun suhteet ovat loppuneet, niin samassa tunteeni rakastani kohtaan ovat loppuneet. En ole koskaan haikaillut kenenkään perään

Äänestä
  • Itse osaan vittuilla muille oikein kunnolla muuallakin kuin baarissa.

    Haha, " en tunne kännissä kipua". Ikävä tuottaa pettymys, mutta kännissä useimmiten ei tunne kipua.

    Mitäpä jos kokeilisit ylivertaisia ominaisuuksia joskus ihan selvinpäin?

    Äänestä

Ihailette psykopaatteja. Psykopaatti on hyvin onneton ihminen, vaille rakkautta jäänyt lapsi. Itkunsa hän saa itkeä yksin ja valituksensa valittaa kuuroille korville. Psykopaatti on kuin lapsi jolla on pissat ja kakat housuisssa, kylmä ja palelee. Lisäksi kiusana nälkä. Jota on riistetty ja joka riistää. Hänen lapsuus on ollut hirveä. Miksi ihmannoitte tuommoista?

Ihmissuhteita hän ei saa ja kokee intensiivistä yksinäisyyttä. Toiset eivät nääs käsitä hänen suurta älyään, lahjojaan ja kykyjään.
Tappamaan pystyy moni muukin kuin psykopaatti, mutta entäs sen jälkeen? Mitkä on fiilikset kun teko on tehty? Empä suosittele kokeilemaan koska olen saanut n.8 ½ vuotta vankeutta eri rikoksista. Monta kertaa olen ollut vankilassa. Siinä ajassa olen nähnyt monimurhaajaa, vaimon tappajaa, isänsä ja äitinsä tappajaa, juopporemmissä tappanutta, yhtä kaikki; surkeita tyyppejä. Ei haluta olla tuollaisen housuissa.
Tiesittekö, että mafian palkkatappajilla on psykosomaattisia oireita todella paljon?


Paatuneinekin katuu tekoaan. Sellainen ei kykene ajattelemaan tekemäänsä. Hän on kuin pystyyn kuollut puu, eloton elämä, iloton ihminen joka ei tule toimeen itsensä kanssa. Jos asia alkaa vaivata, tekijä vetää itsensä hirteen. Unissaan hän hourii ja huhuilee uhrin perään. Näkee unia jossa on hyvä ystävä uhrin kanssa, vaikka se on myöhäistä. Menee sekaisin äärimmäisessä tapauksessa ja teko riivaa jatkuvasti mieltä. Miksi ihailla tuollaista?

En ole itse tappanut ketään mutta jo teini-iässä vankilassa näin noita vanhan ajan tappajia. Osa oli kuin ei katuisi, mutta unissaan oli toista. Näin myös ns. tavallisia ihmisiä jotka olivat tappaneet tai murhanneet. Eräs sanoikin osuvasti; veri huutaa kokoajan kuin Aabelin veri perässä. Tuotako te haluatte? Tuollainenko on se ihanteenne?
Oletteko niin mitättömiä, että täytyy etsiä väärästä suunnasta arvomaailma?
Tiedän mistä puhun.
Minä olen ollut psykopaatti, rakenteellinen sosiopaatti kuten silloin sanottiin. En ole enää, enkä halua.
Filosofiani; jos tekee rikoksen on kestettävä sen seuraukset. Jos kantti ei kestä, ei pidä tehdä rikosta.
Miksi te haluatte ihannoida pahaa?

Äänestä

Yksi aika selvä psykopaatin tunnusmerkki vielä...

Suututko ihan mielettömästi, jos joku käräyttää sinut valehtelusta tai muuten nolaa sinut?

Äänestä
  • En raivostu tuolla tavoin, vaan ilmeenkään värähtämättä pystyn kääntämään asiat päälaelleen, toisin sanoen valehtelusta syyttävä osapuoli joutuukin itse nolatuksi ja hämilleen.

    Äänestä

  • toiseksi... kirjoitti:

    En raivostu tuolla tavoin, vaan ilmeenkään värähtämättä pystyn kääntämään asiat päälaelleen, toisin sanoen valehtelusta syyttävä osapuoli joutuukin itse nolatuksi ja hämilleen.

    Jos kuvitellaan että epäonnistut valheesi selittämisessä parhain päin, eli jos kaikki faktat osoittavat sinun valehdelleen etkä millään pysty kääntämään sitä toisinpäin? Ja yhtäkkiä kaikille se on päivänselvää että olet valehdellut/manipuloinut?

    Silloin psykopaatti raivostuu ja joutuu hillittömän raivon valtaan. Ei-psykopaatti yleensä nolostuu ja haluaisi liukua maton alle.

    Tämä on siis yksi tunnusmerkki monista.

    Äänestä

  • Jos minut nolataan, nolostun ja haudon kostoa. Jos käryän valheesta, häpeän silmittömästi. Mutta jos toinen on kusipää, suutun.=)
    Aihe on vakava. Yksi piirre satunnaisesti ei tee psykopaattia, mutta toisaalta antaa kyllä hyvän suunnan.

    Äänestä

  • Vulkan kirjoitti:

    Jos kuvitellaan että epäonnistut valheesi selittämisessä parhain päin, eli jos kaikki faktat osoittavat sinun valehdelleen etkä millään pysty kääntämään sitä toisinpäin? Ja yhtäkkiä kaikille se on päivänselvää että olet valehdellut/manipuloinut?

    Silloin psykopaatti raivostuu ja joutuu hillittömän raivon valtaan. Ei-psykopaatti yleensä nolostuu ja haluaisi liukua maton alle.

    Tämä on siis yksi tunnusmerkki monista.

    Se manipuloi sinua aina Amerikkalaisittain...
    Jos joku kylähullu toitottaa täällä näkemyksiään, niin kuka hullu häneen edes uskoo?

    Äänestä

35v vihaat toisia etkä osaa olla empaattinen?
Kai edes jollekin,omaiselle,lapselle..?
Voitko olla tosissasi.On kai ihmisellä pakko olla joku tai jokin joka herättää positiivisia tunteita ja myös empatiaa.
Vai onko???

Äänestä

Jotka aikuisikään päästyään kokee itsellään olevan.
Sanotaan, että on myöhäistä estellä kun huonot on jo housuissa, mut ei se noinkaan
tarvi olla.

Kun amatööripsykiatrit ovat diagnosoineet psykopaatiksi elämäntoimintoja seuraamalla,
siinähän sitten olet.

Tuollanenhan on haaste: Pitää yrittää kasvaa ihmisenä, vaikka on aikoja, että tekia
mieli pistää ns.haisemaan.

Pieni ajojahdin poikanen tekee elämästä elämisen arvoisen.
Koirat haukkuu mutta jätkä senkun porskuttaa ja karavaani kulkee.

Äänestä

Suurin huijaus mitä meneillään on, psykiatria, otetaan todesta vaikka kyseessä on hengenvaarallinen humpuuki. Toissapäivänä puhuttiin akuutissa kuinka työntekijä voi stressistä sairastua vaikka mihin psykoosiin. Jep, jollei työ maita niin eikun valittamaan lääkärille että huumetta naamaan ja saikkua. Tänään tulee nelosella dokumentti kuinka jollain on muka monia persoonallisuuksia. Ei muuten ole. Kyseessä on lääkärien keksimä tapa haukkua heidän eteensä tuomiolle joutuneita: on niin hullu että sillä on monta persoonallisuutta ja/tai kuulee ääniä. Todellisuudessa silloin kun käyttäytymisen muutosta tapahtuu, se johtuu järjettömästä määrästä lääkkeitä joita lääkärit tyrkyttävät. Verrata voi vaikka siihen että vetäisit pari pulloa kossua joka päivä - sillä erolla että lääkkeitä usein annetaan useampaa erilaista, eri vaikutuksin jolloin aivoista tulee sellaista salaattia että käyttäytyminenkin menee sekaisin.

Välistä aina jopa sanovat että hulluja löytyy
kaduilta. Ja että murhailevat ihmisiä hulluuttaan.

Eivät nämä ensin murhaa ja sitten joudu lääkityiksi vaan ensin
joutuvat lääkityiksi, sitten joko kuolevat sivuvaikutuksiin, kärsien
lopun ikäänsä pahinta kuvittelemaasi kankkusta vastaavissa
olosuhteissa tai sekoavat riittävästi tappaakseen jonkun.

Lääkärien vastuusta ei puhuta mitään. Huumediileri joutuu vankilaan.
Lääkäri vaarallisemmista aineista ei.

Jos joku vapaaehtoisesti lääkettä tai huumetta ottaa, toki on
riittävän tyhmä että voidaan katsoa syyntakeettomaksi mutta lukuisat
pakosta lääkityt - eivät he itse päättäneet koukkuun jäädä vaan
yhteiskunta heidät siihen pakotti.

Kadun sijasta asuisivat nämä "kadulle sairaalasta joutuneet"
lämpöisissä taloissa jos heillä rahaa siihen olisi. Sairaalaan löytyy
rahaa. Vuorokausi maksaa enemmän kuin kuukausi laadukkaassa asunnossa.
Tarkoitus ei olekaan auttaa vaan rangaista.

http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/107615 3684292

"Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n mukaan vakaviin rikoksiin
syyllistyneet syyntakeettomat pääsevät liian usein vapaaksi ilman
riittävää hoitoa."

Näin asia ei ole. Yleensä he nimittäin syyllistyvät rikoksiin vasta
"hoidon" jälkeen.
Lääkkeet sekoittavat päänupin siinä missä muutkin huumeet ja sitten he
eivät enää - osa heistä - ole oikeudenkaan mielestä syyntakeellisia.
TEO:n natseilla on mennyt syy ja seuraus päälaelleen kun haluavat
pakkohoitoon rikollisia jotka rikoksia tekevät koska heitä on
"hoidettu" - eli lääkkeillä julmasti kidutettu. Suurin osa kärsii
kidutuksensa hiljaa - osa edes vähän kostaa yhteiskunnalle
kidutustaan. Heidät TEO tahtoo vaientaa voimakkaammilla lääkkeillä.
Suurin osa kidutukseen joutuvista ei ole mitään tehnyt kellekään,
kunhan yhteiskunta on heihin vihansa jonkun ehdotuksesta kohdistanut.

Oikeudenkäyntiä ei ole ennen tuomiota eikä perätöntä ilmoitusta edes
pidetä rikollisena. Aivan samasta väitetystä teosta tuomio vaihtelee
välillä ei mitään - henki pois pitkällisen kidutuksen jälkeen.

Teosta, jota ei tarvitse oikeudessa tai mitenkään muutoinkaan näyttää
tapahtuneeksi. Pelkkä syytös riittää. Teon -tai puheiden- ei tarvitse
olla rikollisia. Riittää että keksitty tai esimerkiksi asiayhteydestä
irroitettu sanonta kuulostaa uskottavalle. Vaikka se laitettaisiin
suuhun jonka ei ole tunnettu sellaisia puhuneen.

Koska valtiolla ei yleensä ole tarvetta päästä kenestäkään eroon,
lainsäädäntöä käyttävät hyväkseen hyvämaineiset rikolliset jotka eivät
teostaan jää kiinni kun sitä ei tulla tutkimaan, kun he ovat
uskotuiksi tulleet.

Oli syytös jolla rikos eli perätön ilmianto tehdään kuinka päätön
tahansa.

Laillisten, usein pakolla määrättyjen aineitten aiheuttamat haitat
ovat suuremmat kuin laittomien huumeiden, huolimatta siitä että
laittomien huumeiden haitoista suuri osa johtuu niiden kalliista
hankintahinnasta aiheutuvasta rikollisuudesta, kun taas lääkkeet ovat
yleensä käyttäjälleen ilmaisia.

Tähän on syynä se että huumeita käytetään yleensä harvemmin, oman
harkinnan mukaan, lääkkeitä käsketään syömään päivittäin.

Uhriksi joutunutta kohdellaan tyhmänä pikkulapsena. "tämä lääke on
sinulle hyväksi, sinä tarvitset sitä, se auttaa sinua"- kun kyse on
sänkyyn laittavasta aineesta joka vie kyvyn ajatella pitkäksi aikaa
tai aineesta joka katukaupassa katsotaan huumeeksi.

Jos aivan saman teon tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava
rikos. Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua
vain valtiolle. Psykiatriseksi hoidoksi väitetään tekoja jotka vievät
ihmisyyden uhriltaan.

Pelkät sivuvaikutukset eivät ole kyseessä, kun lääkkeitä syötetään
pakolla niitä haluamattomille ja tarvitsemattomille. Tällöin
tarkoituskin on se tila joka niillä aikaan saadaan.

Oikeuteenkaan he, aineiden ja järjestelmän uhrit, eivät pääse, eivät
ennen lääkitsemistä - minkä jälkeen se onkin turhaa. Viattomia ja
rikoksia tekemättömiä laitetaan laitoksiin pelkän perättömän puheen
perusteella. Puheen, jota ei tarkisteta mitenkään vaikka sillä on
kauaskantoisia ja haitallisia seurauksia.

Hullun leima, työnteon ja kaiken normaalin elämän syystäkin (parempi
on työnantajalle olla ottamatta mitään riskejä lääkkeitä syövän
kummajaisen takia, järkevää ja kannatettavaa on ajatella muita
työntekijöitä ja asiakkaita) estävä leima säilyy koko loppuelämän
vaikka joskus ulos pääsisikin laitoksesta. Taloudelliset menetykset
ovat erittäin suuria sekä uhrille että valtiolle.

Leimaa tai laitokseen viemistä ei käytännössä mitenkään voi oikeuteen
saattaa. Jotta järjestelmä olisi edes jotenkin oikeudenmukainen,
tulisi kuulla sekä ilmoituksen tekijää sekä kohdetta oikeudessa ennen
laitokseen viemistä. Mieluiten sattumanvaraisesti valittujen
lautamiesten määrätessä tuomiosta kuin lääkärin ja poliisin tavoin
valtion palkkalistoilla olevan tuomarin -ja poliittisesti valittujen
lautamiesten. Oikeudenkäyntien tulisi myös olla julkisia, nykyinen
salailu kertoo vain sen, että oikeudella ei ole käsissään puhtaita
jauhoja.

Mitään tällaista ei tapahdu. Käsien pesemistä harjoitetaan kyllä,
ilmoituksen tekijä kun on ilmoituksen tehnyt, muut ketjussa, joka
uhrin orjuuttaa, tukeutuvat siihen, vaikkei sitä mitenkään ole missään
todeksi osoitettu. Monessa muussa maassa vastaaviin laitoksiin
laitetaan yhä vallitsevien eugeniikan säädösten mukaisesti
epäsuhtaisesti erirotuisia ja etnisesti eri ryhmää olevia.

Systeemi vaientaa valittajan ''sairaudentunnottomuus'' lisätään
diagnoosiin, lääkkeitä määrätään enemmän, kuolema on kivuliaampi.
Vaikka on yleisempää toista hulluksi kutsua ja tulla uskotuksi kuin
että kutsuttu on hullu, kutsujaa uskotaan kritiikittä - maassa jossa
suurin osa uskoo jumaliin ja muihin satuolentoihin, ei ole usko
pseudotieteisiin, auktoriteettisiin "lääkärin" sanoihin mikään
kummallinen asia - silti, uhrille kysymys on elämästä ja kuolemasta.
Ei kukaan usko uhriksi joutuvansa, mahdollisuus on pieni - mutta sille
jonka kohdalle se sattuu, elämä on ohi, kuolemaan johtava kärsimys
alkaa.

Näin ollen suuri määrä syyttömiä murhataan erittäin vaarallisilla
lääkkeillä. Fiksuimmat tajuavat tappaa itsensä ennenkuin lääke sen
tekee. Parempi kuolla järjissään kuin vähitellen se menettää, unohtaa
nimensä ja muunkin muistinsa, alkaa käyttäytymään kuten häiriintynyt
henkilökunta määrää - kuten he katsovat hullujen käyttäytyvän.

Yksilöistä tehdään hullusti käyttäytyvää massaa, lääkkeillä
aiheutetaan oireita joita alunperin ei ollut. Niillekin harvoille jotka
laitokseen vietäessä olivat hulluja olisi parempi olla joutumatta
lääkittäviksi.

Jos pää on jo ennalta sekaisin, ei sitä tulisi enää lisää sekoittaa
lääkkeillä jotka siinä kyllä onnistuvat.

- Vähän sama kuin antaisi narkkarille lisää huumetta, juopolle lisää
viinaa, sillä erolla että narkkarilla ja juopolla yleensä
mielenterveys säilyy koska aineet ovat lievempiä ja niitä käytetään
harvemmin.

Netistä löytyneitä ohjeita tilanteisiin joissa hoitoihmisiä tai heidän lääkenarkkarisätkynukkejaan joiden mielestä kaikkien muidenkin kuin heidän itsensä tulisi lääkkeitä käyttää, tapaa:

1) Älä koskaan ole eri mieltä hänen kanssaan mistään asiasta, ellei se
ole aivan välttämätöntä. Vältä kannanottoja.

2) Jos olet pakoitettu tapaamaan hänet, tapaa hänet mahdollisimman
pienellä porukalla (toisaalta todistajasta voi olla hyötyä myöhemmin)
ja puhu vähän, näin tilanne on pian ohi. Vältä erityisesti puhumasta
omista tai läheistesi yksityisasioista. Älä
vain ota lasta mukaan.

3) Jos olet pakoitettu menemään johonkin joukkotilaisuuteen jossa
sossumielinen esiintyy, mene takariviin ja käytä mahdollisimman vähän
puheenvuoroja, mieluiten olet kokonaan hiljaa. Vastauspuheenvuorojen
tulee olla lyhyitä ja lakonisia.

4) Älä koskaan ota oma-aloitteisesti häneen yhteyttä.

5) Mikäli huomaat aikaisemmin normaalin tuttavasi hurahtaneen
sosiaalioppeihin, katkaise välit mahdollisimman pian mutta huomaamatta
ja vähin äänin ikäänkuin vahingossa. Pahin mitä voi tapahtua, on hänen
kysymyksensä: "Miksi et ole kanssani".
Älä missään tapauksessa kerro hänelle yhteydenpidon loppumisen
todellista syytä.

6) Seurapiirit joiden jäsenet ovat kovasti sossumielisten kanssa
tekemisissä ovat epäilyttäviä, vaikkei piiri olekaan avoimen
sossumielinen. Vältä sellaisia.

Huomennakin valtio lukitsee lapsia laitoksiin ilman todellista syytä.
Kuten toki myös aikuisia ja vanhuksia.

Jos saman tekisi yksityinen henkilö, olisi kyseessä vakava rikos.
Kiduttaminen ja eristäminen muista, vapaudenriisto on sallittua vain
valtiolle. Oikeuteenkaan he eivät pääse, eivät ennen lääkitsemistä -
minkä jälkeen se onkin turhaa.

Pelkkä epäily riittää. Lapsi kärsii vanhempiensa puolesta. Väärät
ilmoitukset ovat yleisiä koska sellaisesta ei voi joutua mihinkään
vastuuseen.

http://dir.yahoo.com/Health/Mental_Health/Counseling_and_Therapy/Antipsychiatry/
http://www.google.com/search?q=antipsychiatry&ie=UTF-8& oe=UTF-8&l=fi&lr=
www.oikos.org/antipsicen.htm
http://www.google.com/search?hl=en&ie=ISO-8859-1&q=tardive dyskinesia

Äänestä
  • "Tänään tulee nelosella dokumentti kuinka jollain on muka monia persoonallisuuksia. Ei muuten ole. Kyseessä on lääkärien keksimä tapa haukkua heidän eteensä tuomiolle joutuneita: on niin hullu että sillä on monta persoonallisuutta ja/tai kuulee ääniä."

    Miksei noinkin. Ilmeisesti psykologit sotkevat keskenään käsitteet persoona ja rooli. Rooli on asennoitumistapa muita kohtaan erilaisten ihmisten joukossa. Vääpeli voi olla kotona muijansa tossun alla. Persoona on paljon kokonaisvaltaisempi asia.

    Tuntuu aika mielivaltaiselta kun lääkärit sotkevat tähän "äänien kuuleminen tai harhojen näkeminen".

    Loppu kirjoituksestasi onkin spämmiä, jossa lainaat suoraan kahta muuta kirjoittajaa. Kirjoittaminen on järkilaji, ei kopiointilaji.

    Äänestä

  • että on niin paljon ajatuksia ja ne ovat monien luettavina..

    Äänestä

  • kaikki ovat - kirjoittajan kanssa olen tosi monista asioista samaa mieltä. vaikak tuo viesti onkin näköjään monta vuotta sitten kirjoitettu niin silti.

    En voi ymmärtää miten niin monet ihmiset suhtautuvat lääkkeisiin niin ennakkoluulottomasti ja luottavaisesti. siis huh huh.. lääkkeet ovat minunkin mielestä verrattavissa huumeisiin. ei nyt ehkä ihan kaikki, mutta lähes. ei ole olemassakaan lääkettä joka parantaisi, nehän vain turruttavat tai niin sanotusti muka helpottavat oloa --> muuttavat toisin sanoen vain aivojen toimintaa niin ettei pysty tuntemaan mitään / sympatia, empatia,katoaa./ eli aivojen toiminta muuttuu. aivojen toimintaa muuttavat myös huumeet.

    lääkkeethän ovat siis aivoihin vaikuttavia kemikaaleja. eikö se jo kuulosta epäilyttävältä?

    ei ole olemassakaan mielen ongelmaa joka lääkkeilä paranisi. Jos on ongelmia niin pitää ottaa vastuu omasta elämästään, ja tehdä asioille jotain. esim. vaimo on "masentunut" kun mies on niin paska ja sitä haluaa jatkuvasti haukkua kun on alkoholisti sun muuta. ei ole parisuhdetta ollut vuosiin, ollaan yhdessä vaan sen takia etä ollaan niin epäitsenäisiä eromaan, ei nukuta edes omassa sängyssä. ei kummalkaan välittämistä kumppania kohtaan. mutta silti, ollaan niin nyhvö ettei oteta eroa! sitten ihmetellään kun masentaa? ehkä siksi että elämän tilanne on niin paska? ehkä pitäisi tehdä jotain, eli ratkaista ongelma? minun mielestä masennuskin on jo itsessään niin vittumainen sana. kaikkihan me varmasti ollaan joskus "masentuneita" ei elämä kenelläkään aina ole ruusuilla tanssimista. tottakai kuka tahansa olisi "masentunut" eli surullinen/onneton jos ei ota vastuuta elämästään.

    kaikkeen on olemassa lääkkeitä juu.....

    esimerkiksi pekka erik auvinen, hän oli hakenut psykiatrisia palveluja terapiaa olisi halunnut, muttei ollut riittävän sairas terveyden hoitohenkilökunnan mielestä!... vahva lääke resepti annetttiin kouraan vain heti, terapaiaa ei tarvita. no sitten oli uudestaan mennyt hakemaan apua ja sanonut ettei lääke auta, niin päätettiin että lisätäänpä vain annostusta!..... terapiaa ei tarvittu..

    olen samaa mieltä muistakin syistä kuin vain tuosta, että paljon helpommin ihminen tappotekoihin ryhtyy jos on lääkityksen vaikutuksen alaisena. tuskin kovinkaan moni itsemurhaan tai murhaan päätyvistä ei ole lääkityksen/huumeen tai muiden aineiden alaisena alaisena. luulen etteivät he monesti sellaiseen kykenisi selväpäisenä sellaiseen ilman että on niitä pillereitä napsittu.

    Sen takia niihin lääkkeisiin vain luotetaan jos joku hyvässä auktoriteetissa oleva niin määrää. lääkäreitä ei kyseenalaisteta, ei ajatella itse. koska, he ovat asiaihmisiä!. miksi ihmiset eivät ajattele itse? vaan uskotaan mitä joku joskus sata vuotta sitten on sanonut todeksi? miksi ei uskota itseensä. ja ollaan niin tyhmiä?

    uskotaan tosiaan vain satuolentoihin esim jumaliin, keijuihin, menninkäisiin sun muihin. muttei uskota itseensä.

    esim ad-hd lääkekin on vain jonkun yhden molekyylin päässä amfetamiinista...

    rauhottavat = tekee aivoista puuroa, puhe ei suju ja unohtelee asioita tai sen mistä edes puhui kesken lauseen.

    psykoosi lääkkeet/neuroleptit= joka tilanteen "apu" . varsinkin pöpilässä ja Vanhainkodissa varsinkin lähes kaikki syövät tätä. (

    Äänestä

  • iwouldliketokillyou kirjoitti:

    kaikki ovat - kirjoittajan kanssa olen tosi monista asioista samaa mieltä. vaikak tuo viesti onkin näköjään monta vuotta sitten kirjoitettu niin silti.

    En voi ymmärtää miten niin monet ihmiset suhtautuvat lääkkeisiin niin ennakkoluulottomasti ja luottavaisesti. siis huh huh.. lääkkeet ovat minunkin mielestä verrattavissa huumeisiin. ei nyt ehkä ihan kaikki, mutta lähes. ei ole olemassakaan lääkettä joka parantaisi, nehän vain turruttavat tai niin sanotusti muka helpottavat oloa --> muuttavat toisin sanoen vain aivojen toimintaa niin ettei pysty tuntemaan mitään / sympatia, empatia,katoaa./ eli aivojen toiminta muuttuu. aivojen toimintaa muuttavat myös huumeet.

    lääkkeethän ovat siis aivoihin vaikuttavia kemikaaleja. eikö se jo kuulosta epäilyttävältä?

    ei ole olemassakaan mielen ongelmaa joka lääkkeilä paranisi. Jos on ongelmia niin pitää ottaa vastuu omasta elämästään, ja tehdä asioille jotain. esim. vaimo on "masentunut" kun mies on niin paska ja sitä haluaa jatkuvasti haukkua kun on alkoholisti sun muuta. ei ole parisuhdetta ollut vuosiin, ollaan yhdessä vaan sen takia etä ollaan niin epäitsenäisiä eromaan, ei nukuta edes omassa sängyssä. ei kummalkaan välittämistä kumppania kohtaan. mutta silti, ollaan niin nyhvö ettei oteta eroa! sitten ihmetellään kun masentaa? ehkä siksi että elämän tilanne on niin paska? ehkä pitäisi tehdä jotain, eli ratkaista ongelma? minun mielestä masennuskin on jo itsessään niin vittumainen sana. kaikkihan me varmasti ollaan joskus "masentuneita" ei elämä kenelläkään aina ole ruusuilla tanssimista. tottakai kuka tahansa olisi "masentunut" eli surullinen/onneton jos ei ota vastuuta elämästään.

    kaikkeen on olemassa lääkkeitä juu.....

    esimerkiksi pekka erik auvinen, hän oli hakenut psykiatrisia palveluja terapiaa olisi halunnut, muttei ollut riittävän sairas terveyden hoitohenkilökunnan mielestä!... vahva lääke resepti annetttiin kouraan vain heti, terapaiaa ei tarvita. no sitten oli uudestaan mennyt hakemaan apua ja sanonut ettei lääke auta, niin päätettiin että lisätäänpä vain annostusta!..... terapiaa ei tarvittu..

    olen samaa mieltä muistakin syistä kuin vain tuosta, että paljon helpommin ihminen tappotekoihin ryhtyy jos on lääkityksen vaikutuksen alaisena. tuskin kovinkaan moni itsemurhaan tai murhaan päätyvistä ei ole lääkityksen/huumeen tai muiden aineiden alaisena alaisena. luulen etteivät he monesti sellaiseen kykenisi selväpäisenä sellaiseen ilman että on niitä pillereitä napsittu.

    Sen takia niihin lääkkeisiin vain luotetaan jos joku hyvässä auktoriteetissa oleva niin määrää. lääkäreitä ei kyseenalaisteta, ei ajatella itse. koska, he ovat asiaihmisiä!. miksi ihmiset eivät ajattele itse? vaan uskotaan mitä joku joskus sata vuotta sitten on sanonut todeksi? miksi ei uskota itseensä. ja ollaan niin tyhmiä?

    uskotaan tosiaan vain satuolentoihin esim jumaliin, keijuihin, menninkäisiin sun muihin. muttei uskota itseensä.

    esim ad-hd lääkekin on vain jonkun yhden molekyylin päässä amfetamiinista...

    rauhottavat = tekee aivoista puuroa, puhe ei suju ja unohtelee asioita tai sen mistä edes puhui kesken lauseen.

    psykoosi lääkkeet/neuroleptit= joka tilanteen "apu" . varsinkin pöpilässä ja Vanhainkodissa varsinkin lähes kaikki syövät tätä. (

    kaikki on pielessä :P terveyden huolto asia nr 1 varsinkin kusee niin pahasti. maailma hukkuu paskaan ja paskoihin ihmisiin. ihmiset ovat ilkeitä ja kiusaavat muita sun muuta. ovat itsekeskeisiä, ylimielisiä, omaneduntavoittelijoita.... onko se muka sairasta vihata tympeitä ihmisiä.?

    kuoleman toivominen nyt vaan kuulostaa monista niin " sairaalta" mutta on sekin ihan ymmärrettävää. ajatuksista on pitkä matka tekoihin. se olisi hyvä tajuta.

    itseäni jotenkin auttaa ahdistuksesta kun mietin miten voisin jonkun minulle kovaa tuskaa ja vihan tunteita aiheuttavan ihmisen tappaa....

    auttaa myö joskus kun haaveilee omalle kohdalleen erilaisista vaihtoehdoista. suosikit ovat hirttäminen ja päähän ampuminen koska ne eivät voisi epäonnistua.

    muita tapoja ei todellakaan voi kutsua itsemurhayrityksiksi, vaan huomionhaku yrityksiksi.

    mitään en kuitenkaan todellisuudessa tekisi. ne on vaan ajatuksia. pahimmissa ahistuksissa....
    paitsi jos oikein pahasti elämä potkii päähän niin ettei sieltä olisiylöspääsyä ja olisin valmis teon seurauksiin ja sitten itsemurhaan. eiköhän lähtis kaikki paskiaiset messiin.. mutta tuskin sellaista tilannetta tulisi..


    mietin itekkin joskus että oisinkohan psykopaatti.. hitleriks ainakin mua on muka kuvailtu vaikken kyll sitä omasta mielestäni muistuta.. ainakaan paljoo.. mulla on tunteet. mut jooohhh. kyl meitsi ehkä pystyis tappamaan.. ehkä? mutta en halua. en mä ainakaan täysin psykopaatti vois olla. koska mulla on empatiaa.. ja oon aika kilttikin, kivoille ihmisille. ja ns. järkevä ja huolehtiva... mutta myös oon tosin tosi kyyninen, sorrettu, ja katkera ja hermoheikko neurootikko... en anna kenenkään aukoa päätään mulle. en voi sietää ilkeilyä ja ylimielisyyttä. paineensietokyky on 0... ehkä 0,00005 % ihmisistä ymmärtää mua. muut pitää mua varmaan vaan outona tai pimeenä tjs.. tai sitten se on vain mun päässä. mutta ymmärrystä en löydä. ja musta ei pidetä. eikä mul oo kavereita. enkä halusisikaan huonoja kavereita joiden seurassa oisi paha olla. siksi oon välit niihin muutamaan aniharvaan "kaveriin" katkaissutkin. sitä ei voi monet ymmärtää... että miten joku olisi mielummin yksin, kun paskassa seurassa.

    t. erika kakskyt1vee


    vähän alko lipsumaan juttu tätä kirjottaessa aiheesta toiseen.. mutta toivottavasti joku tajus jotain. oon vähän juonutkin niin ei oo toi keskittyminen ihan paras.. ja kirjotin suoraan vaan mitä mieleen tuli niin on vähän kirjotusvirheitä. ihan sama

    gdgdgadgdgdgdgdg

    öööhöhhhhh mmmmmmmmmm? gööögöögooooguuuuggggg

    sössötisööööö....

    http://www.youtube.com/watch?v=3hMSucrhQ3M

    hyvät sanatt....

    liian pitkä teksti muka? :oo D:

    Äänestä

  • iwouldliketooookilfl kirjoitti:

    kaikki on pielessä :P terveyden huolto asia nr 1 varsinkin kusee niin pahasti. maailma hukkuu paskaan ja paskoihin ihmisiin. ihmiset ovat ilkeitä ja kiusaavat muita sun muuta. ovat itsekeskeisiä, ylimielisiä, omaneduntavoittelijoita.... onko se muka sairasta vihata tympeitä ihmisiä.?

    kuoleman toivominen nyt vaan kuulostaa monista niin " sairaalta" mutta on sekin ihan ymmärrettävää. ajatuksista on pitkä matka tekoihin. se olisi hyvä tajuta.

    itseäni jotenkin auttaa ahdistuksesta kun mietin miten voisin jonkun minulle kovaa tuskaa ja vihan tunteita aiheuttavan ihmisen tappaa....

    auttaa myö joskus kun haaveilee omalle kohdalleen erilaisista vaihtoehdoista. suosikit ovat hirttäminen ja päähän ampuminen koska ne eivät voisi epäonnistua.

    muita tapoja ei todellakaan voi kutsua itsemurhayrityksiksi, vaan huomionhaku yrityksiksi.

    mitään en kuitenkaan todellisuudessa tekisi. ne on vaan ajatuksia. pahimmissa ahistuksissa....
    paitsi jos oikein pahasti elämä potkii päähän niin ettei sieltä olisiylöspääsyä ja olisin valmis teon seurauksiin ja sitten itsemurhaan. eiköhän lähtis kaikki paskiaiset messiin.. mutta tuskin sellaista tilannetta tulisi..


    mietin itekkin joskus että oisinkohan psykopaatti.. hitleriks ainakin mua on muka kuvailtu vaikken kyll sitä omasta mielestäni muistuta.. ainakaan paljoo.. mulla on tunteet. mut jooohhh. kyl meitsi ehkä pystyis tappamaan.. ehkä? mutta en halua. en mä ainakaan täysin psykopaatti vois olla. koska mulla on empatiaa.. ja oon aika kilttikin, kivoille ihmisille. ja ns. järkevä ja huolehtiva... mutta myös oon tosin tosi kyyninen, sorrettu, ja katkera ja hermoheikko neurootikko... en anna kenenkään aukoa päätään mulle. en voi sietää ilkeilyä ja ylimielisyyttä. paineensietokyky on 0... ehkä 0,00005 % ihmisistä ymmärtää mua. muut pitää mua varmaan vaan outona tai pimeenä tjs.. tai sitten se on vain mun päässä. mutta ymmärrystä en löydä. ja musta ei pidetä. eikä mul oo kavereita. enkä halusisikaan huonoja kavereita joiden seurassa oisi paha olla. siksi oon välit niihin muutamaan aniharvaan "kaveriin" katkaissutkin. sitä ei voi monet ymmärtää... että miten joku olisi mielummin yksin, kun paskassa seurassa.

    t. erika kakskyt1vee


    vähän alko lipsumaan juttu tätä kirjottaessa aiheesta toiseen.. mutta toivottavasti joku tajus jotain. oon vähän juonutkin niin ei oo toi keskittyminen ihan paras.. ja kirjotin suoraan vaan mitä mieleen tuli niin on vähän kirjotusvirheitä. ihan sama

    gdgdgadgdgdgdgdg

    öööhöhhhhh mmmmmmmmmm? gööögöögooooguuuuggggg

    sössötisööööö....

    http://www.youtube.com/watch?v=3hMSucrhQ3M

    hyvät sanatt....

    liian pitkä teksti muka? :oo D:

    rupee ihan vituttaa kun mietin tätä maailmaa ja kaikkee epäoikeudenmukaisuutta ja ihmisiä.... vihaaaaannnnn...... ääh. ottaisin rauhottavan ny jos ois

    Äänestä

Tai sitten oot vaan tosi tympääntynyt elämään?

Äänestä

Psykopaatti ei tunnustaisi olevansa psykopaatti joten et voi olla psykopaatti kun sellaista kyselet. Psykopaattia ei voisi vähempää kiinostaa onko hän mielisairas vai ei, eli jos olisit psykopaatti et kyselisi "olenko psykopaatti." Olet siis vain järjettömän kylmä ihminen.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


mies35vee kirjoitti:

Olenko psykopaatti? Olen erakkoluonne, vetäydyn useimmiten syrjään ja välttelen ihmisiä, vaan työssäni on pakko olla jossain kontaktissa. Toisaalta tarvittaessa olen helkkarin etevä ja sulava seuramies, hyvä puhuja ja vakuuttava neuvottelija. Elän parisuhteessa, hyötytarkoituksessa. En osaa rakastaa, en ole empaattinen enkä osaa ottaa osaa kenenkään suruun tai hätään. Uskon että voisin tappaakin ilman omantunnontuskia. Ihmisissä näen hyvänä vain mahdollisen hyödyn itselleni, en muuta. Muilta osin vihaan lähes jokaista vastaantulijaa.

Olenko siis psykopaatti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu