Olemme aviopari, naimisissa olemme olleet kohta 2 vuotta. Mieheni on kotoisin Pakistanista ja haluaisimmekin tietää onko mitään mahdollisuutta adoptoida lasta mieheni kotimaasta esim. lastenkodista? Omaa vauvaa olemme turhaan yrittäneet koko naimisissa olomme ajan. Mitä papereita meidän pitäisi hankkia Suomesta ja mitä Pakistanista?
Lapsi miehen kotimaasta
Annukka
81559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pela ja helsinginkaupunki sekä interpedia hoitavat adoptio asioita suomessa. kannattaa kääntyä suoraan heidän puoleensa selvittääkseen noin kimurantin asian.
Viime vuonna oli Vauva-lehdessä juttu perheestä, joka oli ollut lähetystyössä Keniassa ja adoptoinut sieltä lapsen. Keniahan ei kuulu suomalaisiin adoptiokontaktimaihin kuten ei Pakistankaan. Etsi vaikka tämä lehti käsiisi. Kannessa oli tämän tumman söpön tyttären kuva ja jostain syystä muistan, että tyttärellä oli päällään punainen Marimekon pallopaita :) Taisi olla joku kesänumero, mutten tarkkaan muista. Jutun lukemalla saatat saada jotain tietoa sekä perheen nimen. Uskoisin, että heihin kohteliaasti ottamalla saisit tärkeätä tietoa heidän prosessistaan. Muitakin omatoimisesti adoptoineita Suomessa on ja heitä on nimenomaan lähetystyötä tehneiden parissa. Ainakin yksi tyttö on tullut 80-luvun alussa Pakistanistakin...
Jos meinaatte adoptoida omatoimisesti, niin kannattaa asennoitua niin, että joudutte hoitamaan tosi ison prosessin itsenäisesti. Vastoinkäymisiä voi tulla, mutta voihan kaikki mennä hyvinkin. Kukaan ei varmaan osaa Suomessa kertoa teille mitään Pakistanin adoptioprosessista ja varmasti täällä on tietämättömyyttä omatoimisen adoption hoitamisesta kotimaan päässäkin.
Suomessa voitte adoptoida ainoastaan käyttämällä yhtä kolmesta virallisesta palveluntarjoajasta. Pakistan ei kuulu näistä kenenkään maavalikoimaan.
Joten vaihtoehdoksi jää muuttaa asumaan sellaiseen maahan, jossa Pakistan-adoptio on mahdollista (jos sellainen maa löytyy) tai muuttaa suunnitelmia.
En sanoisi noin varmasti, ettei onnistu...
Tässä tapauksessa on paljon kyse Pakistanin adoptiosysteemistä ja siitä, mitä Pakistan adoptiovanhemmilta vaatii. Vaatiiko Pakistan esimerkiksi vuoden, kahden tai viiden vuoden asumista Pakistanissa ennen adoptiota? Vai voiko Pakistanin kansalainen adoptoida Pakistanista ulkomailla asuen ja vaikka byrokraattisesti paperinsa Pakistaniin vähäksi ajaksi siirtäen? Pakistanissakin on kodittomia lapsia paljon, mutta toisaalta byrokratia siellä voi olla tiukkaa.
Oman maan kansalaisia suositaan adoptiossa selvästi ja näin on toimittu Suomessakin silloin, kun lapsia annettiin ulkomaille adoptoitavaksi. Lapsia annettiin nimenomaan ulkomailla asuneisiin suomalaisperheisiin tai puoliksi suomalaisiin perheisiin.
Siinä olet oikeassa, ettei Suomen laki oikein hyväksy tuota Suomessa asumista ja Pakistanista adoptoimista. Lakeja on kuitenkin kierretty aina. Kiertoreitti voisi tässä olla juuri esimerkiksi se, että perhe muuttaa lyhyeksi ajaksi (pitkä loma tms?) Pakistaniin. Paljon riippuu siitä, mitä Pakistan vaatii adoptiohakijoilta.
Näissä omatoimisissa adoptioissa on kuitenkin aina myös riskejä, jotka kannattaa tarkastaa ja ottaa tarkastamisen jälkeenkin huomioon. Toisaalta omatoimisten adoptioiden kautta on Suomeenkin tullut monta ihanaa lapsukaista. Adoptio on voinut olla aika erikoinen poiketen Suomen kansainvälisistä adoptioista. Adoptiovanhemmat ovat saattaneet tavata bioäidin tai he esimerkiksi tietävät hyvin tarkkaan lapsen taustan. Kehitysmaissa adoptiokäytäntö on joskus varsin villiä, koska kodittomia lapsia on liikaakin tarjolla. Tällöinkin täytyy ottaa huomioon Suomen lait ja Suomen ratifioimat lait, oma psyyke ja monta muuta asiaa.
Itsekin vähän kuuvittelisin, että mieheni kotimaasta adoptoidessa on asiaan pakko vaikuttaa se, että lapsen tuleva isä on kyseisen maan kansalainen, asunut maassa siis melkein koko ikänsä, tuntee kulttuurin ym. Aikaisemmin olen lukenut jostain, että 5 vuoden asuminen maassa riittäisi, riippuen maasta.
Olisi varmaan hyvä ottaa yhteyttä esim. paikalliseen lakimieheen ja kysyä asiasta. Mieheni mielestä tuskin mitään ihmeellistä lakia siellä edes on(adoptoiminen ulkomaille on pakostikin eri asia kuin maan sisällä), koko ajan lapsia annetaan ottolapsiksi, perheillä kun voi olla todellisia ongelmia selvitä jos lapsia on paljon. Kymmenen lasta perheessä ei ole mikään erikoisuus, ehkäisyä ei käytetä. Ongelmia on myös niillä tytöillä jotka sattuvat tulemaan raskaaksi ennen avioliittoa, käytäntö siellä on edelleen, että vanhemmat/sukulaiset etsivät morsiamen tai sulhasen(kuten esim. Intiassa). Monet tytöt synnyttävät salaa sairaalassa, jonne vauva jää ja viedään lastenkotiin tai annetaan lasta haluavalle perheelle. Myös sukulais-perheiden välillä lapsia joskus annetaan toisen perheen kasvatettavaksi, jos esim. perhe ei ole onnistunut saamaan poikalasta. Tällaisissa tapauksista ei pidetä mitään kirjaa, vasta vähän aikaa sitten syntyneet vauvat alettiin tilastoida.
Jos me adoptoisimme lapsen sieltä, meidän tietenkin pitäisi noudattaa molempien maiden lakeja. En vain oikein tiedä mistä kysyä neuvoa täällä Suomessa, olisiko lakimies paras apu täälläkin. Pela ym. toimii eri maissa, joten olisiko heistä apua, en tiedä.
Olisi todella mukava tietää vastaavia pareja jotka ovat onnistuneet adoptoimaan näin. Tiedän että edessämme on pitkä tie, mutta toivottavasti ei mahdoton. :)
>Kiertoreitti voisi tässä olla juuri esimerkiksi se, että perhe muuttaa lyhyeksi ajaksi (pitkä loma tms?) Pakistaniin.
Suosittelisin pitkän loman sijaan työmatkaa. Eiköhän sellaisen saa järjestettyä. Luin nimittäin jostain, että lomalta ei noin vain adoptoida. Tosin kysyjän miehen Pakistanin kansalaisuus voisi auttaa.
Tunnen erään Pakistanista Suomeen adoptoidun nuoren naisen, hän käy urduntunneilla samassa luokassa jossa itse käyn. Urdunluokkamme yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://users.tkk.fi/~jalam/urdulearningclub/
Olet pettänyt kansasi ja olet edesauttamassa Suomen kansan tuhoamisessa. Miksi et menisi sinne Pakistaniin asumaan kerran haluat maailmaan lisää pakistanilaisia.