Mitä mä teen, ku mun vanhemmat ei hyväksy sitä et mä syön masennuslääkkeitä. Mä en voi kotona näyttää tunteita, eli on turha itkee ja sanoo vanhemmille et on paha olla. Mä kyl haluisin jossain vaiheessa jättää lääkkeet pois, mut en oo viel valmis. Vanhemmat ei oo koskaan hyväksyny mun masennusta. Ne sanoo et mä oon pilannu niiden elämän, ku sairastuin vakavaan masennukseen. Pidän vanhemmistani, mutta haluisin et he ymmärtäisivät miltä musta tuntuu. Neuvoja please!
Mitä teen?
Masentunut rapu 78
3183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kärsin itse nykyisin paniikkihäiriöksi luokitellusta sairaudesta, pahimmillaan ikävuosina 6-16 v, satunnaisesti myöhemminkin. Siihen aikaan (60-luvulla) kohtausten ollessa pahimmillaan ja pelottavimmillaan, sain kotona selkääni. Sittemin tauti piti salata isältäni kokonaan. Onneksi nykyisin eivät ihmiset enää ole niin tietämättömiä. Sinua neuvoisin näin: jompi kumpi vanhemmistasi voi olla se, jolle voit avoimesti puhua. Ellei ole, hae lähipiiristäsi joku muu, jonka kanssa voit välillä keskustella asioistasi. Ellei heitäkään ole, hae keskusteluapua ammattiauttajilta, vaikka terveyskeskuksen kautta. Näin olet varmaan kyllä jo tehnytkin. Vanhempasi ovat kyllä samalla tavalla avun tarpeessa, kuin olet itsekin.
kyllä ei vanhempiaan vastaan voi voittaa
Sulla on oikeus sairastaa masennusta,eikä sitä pidä kieltää. Se on sairaus siinä kuin flunssa tai mikä tahansa. Eihän vanhempasi jättäisi jalkaakaan varmasti kipsaamatta jos siitä on luu poikki. Vanhempasi ovat nyt harvinaisen väärässä kohdellessaan sinua noin. Koita selittää se heille jotenkin hienotunteisesti,että sinä AIOT syödä ne lääkkeet,ja sinulla on oikeus olla masentuntut.