Hoitaisitko aamuaskareet puolestani?

Aina joutuu keittämään itse kahvia.

Anonyymi kirjoitti:

Aina joutuu keittämään itse kahvia.

Niin, se on niin työlästä. 😅
Saa juoda itse kaiken, kun on yksin. 👌

Anonyymi kirjoitti:

Niin, se on niin työlästä. 😅
Saa juoda itse kaiken, kun on yksin. 👌

Kahvittelu kahden olisi paljon mukavampaa. Parhaita aamuja ovat ne, jolloin ei ole minnekään kiire.

Anonyymi kirjoitti:

Kahvittelu kahden olisi paljon mukavampaa. Parhaita aamuja ovat ne, jolloin ei ole minnekään kiire.

Laiskottaa

Illalla voi laittaa valmiiksi

Aamut hankalampia

Anonyymi kirjoitti:

Kahvittelu kahden olisi paljon mukavampaa. Parhaita aamuja ovat ne, jolloin ei ole minnekään kiire.

Onhan se noinkin. Täytyy silti vaan juoda yksin ne kahvit. Seuraksi kun ei kuka tahansa kelpaa.

Anonyymi kirjoitti:

Laiskottaa

Illalla voi laittaa valmiiksi

Aamut hankalampia

Samaistun tuohon

Naurettava

Mä luin mielenkiintoisen jutun miten korona-aika vaikuttaa ihmiseen psyykkisestikin. Tossa jutussa oli siis psykologin näkemys ja siinä oli just kuvailtu sitä miten tämmöisen ison muutoksen edessä, joka vielä ei ole haluamamme muutos, ihminen ensin sopeutuu ja toteuttaa sitä, mutta pidemmän päälle tulee tuo kyllästyminen ja rajojen rikkomisvaihe, uhma. Me ihmiset ollaan pohjimmiltaan laumasieluja ja tuommoinen toitotus, että ihan yksin pärjään ei ole järkevää. Jos oot rehellinen niin myönnät ettet ainakaan täysin onnellisesti yksin pärjää. Sillä voi ja pitääkin tsempata eteenpäin tietyissä tilanteissa, mutta kyllä me kaikki tarvitaan muita ihmisiä. Toki joitakin ihan yksittäisiä poikkeuksia on, onko ne kaikki sitten täällä. Mutta nehän ei oo sitten täysin yksin.

Anonyymi kirjoitti:

Mä luin mielenkiintoisen jutun miten korona-aika vaikuttaa ihmiseen psyykkisestikin. Tossa jutussa oli siis psykologin näkemys ja siinä oli just kuvailtu sitä miten tämmöisen ison muutoksen edessä, joka vielä ei ole haluamamme muutos, ihminen ensin sopeutuu ja toteuttaa sitä, mutta pidemmän päälle tulee tuo kyllästyminen ja rajojen rikkomisvaihe, uhma. Me ihmiset ollaan pohjimmiltaan laumasieluja ja tuommoinen toitotus, että ihan yksin pärjään ei ole järkevää. Jos oot rehellinen niin myönnät ettet ainakaan täysin onnellisesti yksin pärjää. Sillä voi ja pitääkin tsempata eteenpäin tietyissä tilanteissa, mutta kyllä me kaikki tarvitaan muita ihmisiä. Toki joitakin ihan yksittäisiä poikkeuksia on, onko ne kaikki sitten täällä. Mutta nehän ei oo sitten täysin yksin.

Itse olen nähnyt elämässä kaikenlaista ja rakastan yksinoloa. Joskus tietysti on läheisyyden kaipuu, mutta se nyt on normaalia.
Ihmisiä on jo muutoinkin ympärillä ja oma tila on tärkeää.
Monelle tekisi hyvää opetella olemaan itsensä kanssa.
Suurin osa ihmisistä haluaa väkisin löytää jonkun, ettei vain tarvitse olla yksin. Itseään on helpompi paeta kuin kohdata asiat sellaisena kuin ne on.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen nähnyt elämässä kaikenlaista ja rakastan yksinoloa. Joskus tietysti on läheisyyden kaipuu, mutta se nyt on normaalia.
Ihmisiä on jo muutoinkin ympärillä ja oma tila on tärkeää.
Monelle tekisi hyvää opetella olemaan itsensä kanssa.
Suurin osa ihmisistä haluaa väkisin löytää jonkun, ettei vain tarvitse olla yksin. Itseään on helpompi paeta kuin kohdata asiat sellaisena kuin ne on.

Samaisessa jutussa oli kommenttia myös siitä kuinka, jotkut kuvittelee sellaisten hyvin sosiaalistenkin ihmisten haluavan aina olevan muiden ympäröimänä, ja tämähän ei pidä paikkaansa, vaan suuri osa meistä tarvitsee kyllä sitä rauhaa ja yksinoloa. Mutta sinäkään et ole täysin yksin. Ihmiset, jotka eivät ole täysin yksin, eivät välttämättä ymmärrä kuinka raskasta täydellinen yksinäisyys on.

Anonyymi kirjoitti:

Samaisessa jutussa oli kommenttia myös siitä kuinka, jotkut kuvittelee sellaisten hyvin sosiaalistenkin ihmisten haluavan aina olevan muiden ympäröimänä, ja tämähän ei pidä paikkaansa, vaan suuri osa meistä tarvitsee kyllä sitä rauhaa ja yksinoloa. Mutta sinäkään et ole täysin yksin. Ihmiset, jotka eivät ole täysin yksin, eivät välttämättä ymmärrä kuinka raskasta täydellinen yksinäisyys on.

Olen myös kokenut yksinäisyyttä elämässä ja tiedän miltä se tuntuu. Pahinta ollut kun sitä kokenut suhteessa. Jälkeenpäin kiitollinen kun päässyt omille jaloille ja osaan sekä pystyn olemaan itseni kanssa onnellinen.