että sun täytyy mennä siihen ryhmään töihin, mutta tunne kertoo että stressi ja ahdistus tulevat pahenemaan, koska kaikki muistuttaa taas niistä rankoista vuosista. Sekin on aiheuttanut huonoa nukkumista kaiken muun lisäksi. Pitäisikö vain perua ja mennä sellaiseen työhön missä on vain kaksi henkilöä. Tuntuu että se voisi olla parempi vaihtoehto, koska psyyke ja fysiikka ovat voineet kauan huonosti ja mietityttää jopa se, että jospa sydän tai aivot eivät enää kestä sitä yhtään lisää.
Järki sanoo
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eipä ole vaihtoehtoja ja työ haaskaa
Kannattaa tehdä niinku itsestä tuntuu hyvältä, kaikille ei sovi ryhmätyö. Intuitioon kannattaa luottaa, siellä on tiedostamatonta järkeäki taustalla.
Kyllä se muuten sopisi, mutta kun on "kokemus"sellaisesta mikä on vaurioittanut sua vuosien ajan, minkä voi sanoa olleen kiusaamista, koska sitä jatkettiin sun toiveista huolimatta. Se on tuntunut siksi susta vielä kauheammalta, koska "aloittajina" olivat ammatti-ihmiset ja hekään eivät välittäneet sun hätähuudoista. Fyysiset vauriot tulevat olemaan läsnä loppuelämän ajan ja henkisistä vaurioista selviäminen tulee todennäköisesti kestämään kauan. Koska ei-hyväksyttyä toimintaa on ollut hyvin monia vuosia. Ne vuodet ovat pudottaneet sut todella alas. Mikään muu elämässä ei ole tuntunut lähellekään niin kauhealta.
Miksi sua ei hyväksytty mummojen auttajaksi tai muuhunkaan vastaavaan. Sanottiin vaan että otetaan yhteyttä jos on töitä tarjolla? Miksi niin toimittiin, kuka kertoisi sen, miksi sellaiset "ohjeet" oli annettu? Se liittyy jotenkin tiettyyn projektiin.
Eikö sitä hyväksytty edes vapaaehtoiseen työhön?