Keskusta antamaan apuja sosialidemokraateille ?

Paikalliseen hoivakotiyhdistykseen kytkeytyvät talousrikosepäilyt ovat hallinneet Jyväskylän sosiaalidemokraateista kerrottuja uutisia. Keski-Suomen käräjäoikeudessa puidaan kahden demarivaltuutetun Jari Blomin ja Ahti Ruoppilan vastuita yhdistyksen ja sen yhtiöiden asioihin.

Satojentuhansien eurojen rikosepäilyissä pääepäiltynä on entinen demaripoliitikko ja kunnanjohtaja Pentti Tossavainen. Mervola muistuttaa lukijoitaan tapahtumista ja päätyy lakoniseen toteamukseen: ”Sosiaalidemokraattien kannatus on heijastumaa puolueen valtakunnallisesta menestyksestä.”


Tapausesimerkki kuvastaa sitä, että kuntavaalit ovat aina myös valtakunnalliset vaalit - muutenhan SDP:n nousu ja vihreiden romahdus eivät ole Jyväskylässä järjellä selitettävissä.
Hirtehisesti voidaan toki todeta, että keskisuomalaiset äänestäjät valitsevat vaaleista toiseen Teuvo Hakkaraisen sinne, minne viitasaarelainen kulloinkin mielii. Juuri Jyväskylän kaupunki on sahurin vankkaa tukialuetta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3b68b6b6-aa29-459e-aab6-3bc7b2dc0b9e

SDP:n tulevaisuuden menestystä ei kuitenkaan ratkaise puheenjohtaja Sanna Marinin henkilökohtaisen suosion pitkäikäisyys. Työväenpuoluetta eivät myöskään nosta menestykseen - tai upota avantoon - yksittäiset paikalliset toverit.

Valtiovarainministeriö (VM) julkisti maanantaina raportin, jossa kuvailtavassa pelissä panoksena on pohjoismaisen sosiaalidemokratian olemassaolo Suomessa sellaisena kuin me sen olemme oppineet tuntemaan. Siksi raportti on saanut demaripiireissä kiihkeäksi luonnehdittavan vastaanoton.

”Suomi on jäänyt jälkeen relevanteista vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista. Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa vaimeasti ja tulee jatkossakin laahaamaan perässä vertailumaita”, virkamiesnelikko maalaa ukkospilviä taivaanrantaan.

Ratkaisuksi VM:n virkamiehet esittävät työmarkkinoiden mullistamista: ”Työmarkkinoiden toimintaa parantaisivat palkkojen ja muiden työehtojen laajempi sopiminen yritys- ja toimipaikkatasolla, työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka.”
”Tehokkailla työmarkkinoilla työvoimakustannukset määräytyvät joustavasti sellaiselle tasolle, jolla yritysten on kannattavaa palkata uusia työntekijöitä. Lisäksi työtä syntyy korkeamman tuottavuuden toimialoille, joissa arvonlisäystä syntyy. Jos hinnat eivät jousta vapaasti, työmarkkinoille aiheutuu tehottomuutta ja talouden suhdanteiden vaikutukset työllisyyteen vahvistuvat. Esimerkiksi tutkimusten mukaan yleissitovien työehtosopimusten seurauksena oleva palkkojen jäykkyys heikentää työllisyyttä erityisesti taantumissa”,

Sannan aika päättyy yhtä nopeasti kuin alkoikin, ei ole kykyjä vastata haasteisiin.

UPM tuskin jää ainoaksi tunnetuksi yritykseksi, joka kieltäytyy jatkossa neuvottelemasta edes paikallisia työehtosopimuksia.

Talvella työmarkkinoilla on aprikoitu sitä, seuraako teollisuuden työnantajaliitoista mahtavin eli Teknologiateollisuus ry metsäalan esimerkkiä.

Jos Teknologiateollisuus lakkaisi neuvottelemasta ammattiliittojen kanssa vientiyritysten työntekijöille yleissitovia työehtosopimuksia, ratkaisu käytännössä tarkoittaisi jäähyväisiä suomalaiselle työmarkkinamallille.

Sosiaalidemokraattisen ay-liikkeen on sopeuduttava muutokseen.

Jos SDP puolueena yrittää estää paikallisen sopimisen yleistymistä, se jää kaatuvan kuusipuun alle.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vedonnut toistuvasti liittojohtajiin, jotta nämä sallisivat paikallisen sopimisen viemisen tesseissä niin pitkälle kuin mahdollista.

– Suhtaudumme myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta, mutta kielteisesti sen edistämiseen lainsäädännön kautta, Palola kirjoitti viestipalvelu Twitterissä 1. helmikuuta.

Palola oli yksi niistä sosiaalidemokraateista, jotka alkoivat tukea ajatusta Marinin noususta SDP:n johtoon jo vuoden 2016 paikkeilla.

Pääministerinä Marin kantaa suurta vastuuta työväenliikkeen sopeutumisesta murrokseen.

Minimipalkkalain säätäminen lienee edessä, koska merkittävä osa suomalaisista työntekijöistä jää jatkossa yleissitovien tessien ulkopuolelle.

SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin vieraili viime vuonna Jämsässä, kun UPM ilmoitti sulkevansa Kaipolan paperitehtaan. Olympiavuonna 1952 perustetun tehtaan lakkautus on yksi esimerkki siitä, miten teollisuuden keskipalkkaiset työpaikat vähenevät Suomessa. 6 MINUUTIN lakko LAITTOI PALJON IHMISIÄ TYÖTTÖMIKSI, JA OSA SAI SIIRRON MM TALVIVAARAN KAIVOKSELLE AKKUTEHTAASEEN.

Juuri keskipalkkaiset ja keskiluokkaiset palkansaajat ovat olleet SDP:n ominta äänestäjäkuntaa.

Edessä on väistämättä sosiaaliturvan remontti.

Pienipalkkaisen työn vastaanottamisen on oltava jatkossa kannattavaa. Poliitikot joutuvat hyväksymään malleja, joissa sosiaaliturva parantaa toimeentuloa siten, että työssä käyvä ihminen saa kuukaudessa aina enemmän rahaa käyttöönsä kuin tukien varassa elävä lähimmäisensä.

On se kumma kun SDP tyytyy tuollaiseen tyttöseen asioiden hoitajana.

Demarithan syyttää Keskustaa alijäämäisestä taloudesta

SDP puuttuu johtajat, tyttösille tuli tilaa.