Kantapäähäni tuli epämiellyttävä tunne täysin tyhjästä ja ilta olikin pilalla. Toiseksi aamulla sain siihenkin vastauksen kotieläimeltäni, hän erikoisuudessaan ilmoitti tapahtumasta omalla tavallaan. Hänen kromosomi on erilainen ja hän ymmärtää kaiken ulkopuolisen, karvahattu, villasukat, pisin poikin lattiaa kertoivat karua totuutta siitä, että olen pelkästään jonkun tahon uhri. Sitä ei voi hyväksyä ja tilanteen tasaamiseksi luovutan kaiken suhteen, en halua olla tässä missä olen. Kaikki on täysin turhaa eikä palvele millään tavalla sitä jonka vuoksi olen ajatellut elämässäni elää. Jalanjäljet kaiken lopuksi johtivat hänen merkkien mukaan tiettyyn paikkaan, paikkaan joka ei palvele millään tavalla sitä miten ajattelen. Nämä hetket veivät elämänilon suoraan siihen pisteeseen etten halua olla enää osa tätä yhteiskuntaa tavalla miten joku toinen sen näkee. Poistun omiin oloihin ja sinne jään, on se sitten rappioituminen ja vaikka alkoholisoituminen, niin on sekin vaihtoehto parempi kuin tämä ikuinen helvetti, jossa ei ole koskaan iloa ja onnellisuutta. On vain haamuja ja pahaa mieltä, sekasortoa eikä koskaan elämää millä olisi painoarvoa hyvään elämään verrattaessa. Ota tai jätä valinta on sinun, jos et osaa arvostaa ihmisen elämää tee niin kuin ennenkin ja jos sinulla on pienikin palanen ihmisyyttä jättäydy pois kokonaan. Onko jokin asia tosiaan näin vaikea ymmärtää? Missä on ongelma, se ei ole täällä, vaan jossain muualla.
Ilalla katsoessani ohjelmia huomasin taas kerran kaiken olevan perseellään ja miksi?
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.