Näyttää siltä, että konkurssiaalto on alkamassa. Firmoja kaatuu rytinällä.
Mietinpä tässä vai sitä, että miksi yritysten omaisuutta ja työtiloja realisoidaan tällaisena poikkeusaikana. Se ei ole kenenkään etu, ei ainakaan Suomen. Kun tunnetusti ulosottohuutokaupan myyntistrategia on aivan viime vuosituhannelta, eli vouti päättää sellaisen alehinnan minkä suinkin vain kehtaa (ilman sanktioita), tällaisen globaalin pandemian aikana tuo tapa on aivan järjetön. Toinen mandaatin saanut käsi antaa kriisirahaa aivan rajattomasti ja toinen virkamies kurittaa ahdinkoon joutunutta yrittäjää.
Ei vaikuta vastuuntuntoiselta toiminnalta. Poikkeusaikana pitää olla poikkeuslaki. Lypsävää lehmää ei kannata missään tapauksessa viedä teuraalle, silloin loppuu myös herkkujuuston valmistus rikkaiden suihin. Tämä kielikuvana, nam :)
Mietinpä tässä vai sitä, että miksi yritysten omaisuutta ja työtiloja realisoidaan tällaisena poikkeusaikana. Se ei ole kenenkään etu, ei ainakaan Suomen. Kun tunnetusti ulosottohuutokaupan myyntistrategia on aivan viime vuosituhannelta, eli vouti päättää sellaisen alehinnan minkä suinkin vain kehtaa (ilman sanktioita), tällaisen globaalin pandemian aikana tuo tapa on aivan järjetön. Toinen mandaatin saanut käsi antaa kriisirahaa aivan rajattomasti ja toinen virkamies kurittaa ahdinkoon joutunutta yrittäjää.
Ei vaikuta vastuuntuntoiselta toiminnalta. Poikkeusaikana pitää olla poikkeuslaki. Lypsävää lehmää ei kannata missään tapauksessa viedä teuraalle, silloin loppuu myös herkkujuuston valmistus rikkaiden suihin. Tämä kielikuvana, nam :)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos lehmä lypsää kovin huonosti, sen lopettamista ei kannata viivytellä liikaa.
Oikein moni yritys oli jo lähellä konkurssia ennen koronaa joten epäterveet yritykset pitääkin laittaa pois markkinoilta eikä penniäkään tukia olisi niille edes saanut antaakkaan. Tukien saanti pitäiis olle riippuvainen aina edesllisvuoden tilanteeseen jos viirus pukkaa päälle.
Pahempaa on luvassa kuten 90 luvun lamassa, yli puoli miljoonaa työntöntä, nyt lähenee 450 000 ja alas ajo jatkuu.
Ulosottokaaressa on kolme vaihetta velan maksulle.
Ensimmäinen on se normi, eli ulosotto otetaan tuloista, palkka- tai eläkesummasta. Kakkosena on muu irtain, autot, asunnot ja kiinteistöt. Siinäkin myyntiä rajoittaa asuminen omassa kodissaan, esimerkiksi perheen heittäminen yhteiskunnan kontolle ja täysille sossutuille ei ole valtakunnan talousajattelun parhainta aata. Näinkin tehdään, tosin silloin vouti taitaa painaa kaasua ihan tahallaan.
No, kolmas on ulosmitata yritystoiminnan tilat ja laitteet. Niiden ulosmittaus on se vaikein sauma, koska juuri tuolla toimenpiteellä viedään se viimeinen mahis saada velan maksuun rahaa.
Järjen käyttö on sallittua. Toivoisin ehdottomasti enemmän eri virkatahojen yhteistyötä näissä kansalaisen alasajotilanteissa. Sossupuoli panisi hanttiin ensin, sitten Kela. Lopuksi kunnat, koska menettävät yritystulot ja hyvän kunnan statuksenkin.
Näin kirjoitetaan tänään:
"Vakavan masennuksen lisäksi Lauerman mukaan etenkin perheiden erilaiset kriisitilanteet lisäävät henkirikoksen mahdollisuutta. Avioero ja konkurssi ovat valitettavan tyypillinen tarina lapseen kohdistuneen henkirikoksen taustalla."
Tämä on tärkeä seikka. Konkurssi tai talousahdinko ei koske vain yhtä perheenjäsentä koskaan.
Tätä tarkoitan tuolla edellisellä.
Valtio voisi ostaa firmat itselleen. Samat työntekijät jatkaisivat valtion firmassa.
Sanon että ei hyvin lypsävää lehmää kannata pois pistää. Ittelläni on hieho mikä on tiineenä. Pitää oottaa viel lokakuuhun asti nii sitte vast pitäis poikia. Että nähää sitte lokakuussa että tuleeko paljon maitoa. Tuun tänne sitte joku päivä kertoo lehmän tilanteen. :)
"Pahempaa on luvassa kuten 90 luvun lamassa, yli puoli miljoonaa työntöntä, nyt lähenee 450 000 ja alas ajo jatkuu."
Tuolloin 90-luvulla 15.000 pkt-yrittäjää teki itsemurhan.
Asian voi tarkistaa googlettamalla Suomen itsemurhat.
Näihin itsemurhiin syylliset palkittiin ruusukkein ja illalliskutsuin Suomen tasavallan tyyliin.
Sen ajan kokeneena, tiedän mistä kirjoitat. Itse sinnittelin joten kuten pahimman yli pienentämällä kaiken mahdollisen kulutuksen. Yksinyrittäjänä se oli pakko toimenpide. Siirsin toimitilat halvempaan, muutin kuntaa, myin ylimääräisen henkilökohtaisen omaisuuden, jolla rahoitin ruuan ja laskut. Onneksi oli silloin vielä hyvä puoliso tasaamassa menoja.
2010 talouslamassa jouduin sitten ahtaalle uudelleen. Silloin en enää selvinnyt, koska sairastuin juuri samaan aikaan. Työt lähti, toimeksiannot ja tilaukset loppuivat. Puoliso lähti.
Myin edelleenn kaiken minkä voin, mutta ei ollut enää palojoa realisoitavaa. Lainat kaatuivat niskaan ja jouduin ulosottoon. Koti ulosmitattiin.
Pahinta tässä kaikessa on ollut se jatkuva stressi ja pelko selviytymisestä. Ääretön väsymys, joka vie mehut elämästä. Olen aina ajatellut niin, että sitten kun pääsen eläkkeelle voin alkaa oikean elämän, sellaisen kuin muillakin on. Matkustella, käydä harrastamassa, syödä hyvin, olla iloinen ja onnellinen. Mutta nyt sitten olen köyhä ja stigmalla merkitty loppuelämäni. Yksinäinen ja hylätty.
Mietin itsemurhaa päivittäin. Olen vanhuuseläkkeellä.
90-luvulla yhteiskunta myi ahdinkoon joutuneiden omaisuuden pilkkahintaan ja MAHDOLLISIMMAN SUURTA HÄPEÄÄ velalliselle tuottaen! Ja tästä mahdollisimman suuresta häpeästä pääsivät osalliseksi myös velallisten lapset. Julmia osaavat olla parempien ihmisten kullanmurut köyhien kakaroille, varsinkin kun kotona prepataan pilkkaamaan.
15.000 pkt-yrittäjää teki itsemurhan ja osan pelasti itsemurhalta alkoholi!
Jatkan vielä että minä kuuluin tuohon ryhmään joista yhteiskunta teki toiminnallaan alkoholistin. Joka iltainen juominen auttoi kestämään häpeän ja selviämään seuraavaan päivään, avaamattomien laskujen pinon kasvaessa. Ennen pitkää juominen muuttuikin sitten putkijuomiseksi, ja työnteko juomisen ehdoilla onnistui kun yritin vielä olla yrittäjä.
Selvisin kuitenkin oikean avun turvin alkoholismistani, ja nautin tätä nykyä eläkepäivistä. Yrittäjän eläke on 750 euroa/kk, ja siitä ulosotto vie vieläkin 50 euroa joka kuukausi. Jopa 20 euron suuruisesta takuueläkkeestä ulosotto voi näköjään kuitata 2/3-osaa.
Mutta itsemurhaa en edes ajattele, se olisi liian helppo ratkaisu niille jotka ovat minulle vielä "paljon velkaa".
Hyvin kiteytät. Samalla summalla yritän pärjäillä.
Viimeinen lause osui ja olen samaa mieltä hyvinä päivinä. Eli että yhteiskunta on minulle velkaa paljon, melkeinpä kaiken. Kun pitkän uran jälkeen kuritti kaikin mahdollisin keinoin ja alas ajoi koko ihmisyyden samalla kun vei pakkotoimina kaiken työllä saavutetun omaisuuden. Se meno oli sellaista tuhomeininkiä.
Ei rehellinen työtätekevä ihminen sellaista voi ymmärtää. Eikä lamaa ja talousahdinkoa voi maksattaa viattomilla kansalaisilla.
”Tuolloin 90-luvulla 15.000 pkt-yrittäjää teki itsemurhan.
Asian voi tarkistaa googlettamalla Suomen itsemurhat.”
Katsoin Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoa. Tuo 15 000 pk-yrittäjän itsemurhaluku on kyllä väärä luku.
https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/c096daf7-270f-4e7c-8920-22a2b00eb915
Enimmillään itsemurhia tehtiin vuonna 1990 yhteensä 1512 kpl. Ennen lamaa 1989 itsemurhia tehtiin lähes yhtä paljon (1413 kpl). Lukumäärän nousu alkoi oikeastaan jo vuonna 1980, jolloin tehtiin 1226 itsemurhaa. Sen jälkeen luku kasvoi joka vuosi 1990:een asti.
Paitsi että ei tehnyt. Koko 1990-luvulla ei ollut yhteensäkään kuin noin 15 000 itsemurhaa. Kun katsotaan tilastoja, niin lamavuosina on jonkin kyllä jonkin verran lisäystä, mutta se on vain n. parisataa per vuosi enemmän kuin 1980-luvulla tai 1990-luvun loppuvuosina. Eli vaikka kaikki nuo "ylimääräiset" itsemurhaajat olisivat olleet yrittäjiä (ja tuskin olivat, koska esim. palkkatyöläisiäkin joutui erittäin pahoihin tilanteisiin), niin puhutaan korkeintaan vähän yli tuhannesta yrittäjä-itsemurhasta. Olisi kiinnostavaa tietää, mistä tämä 15000-legenda on lähtöisin, koska se on niin ilmiselvän liioiteltu.
En siis tällä vähättele yhtään yrittäjien kurjia kohtaloita laman aikana. Aivan kohtuuttomia tilanteitahan siinä syntyi tuhatmäärin. Mutta ei nyt pidä määrättömästi liioitellakaan.
Lähteet itsemurhaluvuille:
https://findikaattori.fi/fi/table/10
https://findikaattori.fi/fi/10
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_006_fi.html
Yritätkö puolustella niitä bankstereita ja roistoja, jotka johtivat Suomen kaikkien aikojen itsemurha-aaltoon.
Eri laskutavoillahan saadaan itsemurhatilastot näyttämään vaikka negatiivisilta, jos niin halutaan. Tosiasiassa niitä "tuntemattomasta syystä vastaantulijoiden kaistalle ajautuneita" ei silloinkaan laskettu mukaan itsemurhatilastoihin, vaikka niitähän ne olivat. Tilastoihin pääsi vain jos selkeästi hirttäytyi tai ampui itsensä!
Hankeen paleltuneet luokiteltiin onnettomuuksiksi, vaikka kukaan ei ole ilman tolkutonta humalatilaa hankeen paleltunut, jne.
Suomi on aina ollut murheellisen korkealla (top 5) itsemurhatilastoissa, ja siksipä noita itsemurhia ei Suomessa tilastoida niinkuin pitäisi. Niistä ei haluta puhua, vaan mielummin pidetään yllä illusiota siitä, että täällä maailman onnellisin kansa takoo itse oman onnensa. Köyhiä ja kipeitä ei meillä ole, paitsi tietysti omasta syystä köyhät ja kipeät.
Kyllähän tuo sinun säästeliäästi tehty taulukkosikin kuitenkin selkeästi osoittaa sen että koko 90-luvulla itsemurhat lähentelivät 15.000 henkeä.
Hmm. Kelpaako sitten tämä taulukko: Itsemurhien määrät vuosittain vuosina 1980–1999? https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/56b462fb-9652-49c8-a360-5b9051ce0cad
Laskin taulukon riveiltä, että koko 80-luvulla itsemurhia tehtiin yhteensä 12 651 kpl ja 90-luvulla 13 632 kpl eli 981 enemmän kuin 80-luvulla. Missä ovat 15 000 itsemurhan 90-luvun laman aikana tehnyttä yrittäjää? Edellä olevissa luvuissa ovat siis kaikki itsemurhan tehneet.
Tämä on ikävä asia alkaa väitellä, mutta faktat eivät sinulla ole kohdallaan. Toivottavasti en tuota sinulle nyt mielipahaa.
Noh, paperiteollisuutta on joidenkin tahojen pidettävä pystyssäkin lähettelemällä perintökirjeitä vaikka
Korona on ollut tappoisku monille firmoille, mutta ajan kanssa tulee uusia tilalle.