Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa!
Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7023
Aloitteen sisältö
Uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi lisätään metsästyslain 37 §:ään 4 momentti, joka kuuluu seuraavasti:
"Jos 5 pykälässä mainittu laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen, se on säädettävä valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu."
Perustelut
Metsästyslain 5 §:ssä luetellaan riistalajit, joita saa metsästää niiden metsästysaikana, sekä rauhoittamattomat lajit, joiden tappaminen on sallittua muulloin kuin niiden mahdollisena lisääntymisaikaisena rauhoitusaikana. Riista- ja rauhoittamattomiin lajeihin kuuluu 17 Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia. Näistä lajeista esimerkiksi romahdusmaisesti vähentynyt punasotka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja kuusi muuta lajia erittäin uhanalaiseksi. Lajin uhanalaisuusstatuksella ei nykyisin ole suoria vaikutuksia niiden metsästykseen.
Lajin luokitteleminen uhanalaiseksi tarkoittaa, että sen kannan säilyminen Suomessa on vaarassa ja sen suojelutoimia on siksi tehostettava. Metsästyslain 37 §:n mukaan riistaeläinlaji on rauhoitettava valtioneuvoston asetuksella, jos lajin kannan säilyminen sitä edellyttää. Vaikka lakiin on kirjattu tämä velvoite rauhoittaa laji, jonka kanta on heikossa tilassa, eivät uhanalaisuusarvioinnit ole johtaneet uhanalaisten lajien rauhoitukseen. Ainoastaan kaksi uhanalaista vesilintulajia (punasotka ja tukkakoskelo) on määräaikaisesti rauhoitettu osana kansainvälisiä kannanhoitoprosesseja.
Nykyinen käytäntö on osoittautunut toimimattomaksi. Se on kankea eikä kannusta vähenevän riistalajin suojelutoimiin. On resurssien tuhlausta, että samalla kun yhteiskunta käyttää rahaa ja vaivaa lajien suojeluun, uhanalaisia eläinkantoja heikennetään metsästyksellä.
Lajien uhanalaisuutta arvioidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Jos metsästyksen kohteena oleva lajin populaatio on arvioitu Suomen, Euroopan tai maailman mittakaavalla uhanalaiseksi, se pitäisi automaattisesti rauhoittaa metsästykseltä. Vaikka lajin Suomen kanta olisi elinvoimainen, lajin ollessa kansainvälisesti uhanalainen Suomen populaatiolla on muun muassa poikastuoton kautta erityisen tärkeä merkitys lajin suojelulle ja sen kannan elpymiselle.
Kansalaisaloitteen tarkoitus ei ole syyllistää metsästäjiä. Uhanalaisten lajien metsästäminen on nykyisen lainsäädännön puitteissa laillista. Tarkoituksena ei ole myöskään estää metsästystä, vaan muutoksella pyritään suuntaamaan metsästyspaine elinvoimaisiin lajeihin ja mahdollistamaan uhanalaisten riistalajien kantojen elpyminen.
On kaikkien, myös metsästäjien etu, että suomalaisten riistalajien kannat ovat elinvoimaisia ja runsaita tulevaisuudessa.
Kannattaminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Tunnistautumisen jälkeen voit kannattaa myös muita aloitteita. Nimesi ei tule näkyviin Kansalaisaloite.fi:ssä.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7023
Aloitteen sisältö
Uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi lisätään metsästyslain 37 §:ään 4 momentti, joka kuuluu seuraavasti:
"Jos 5 pykälässä mainittu laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen, se on säädettävä valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu."
Perustelut
Metsästyslain 5 §:ssä luetellaan riistalajit, joita saa metsästää niiden metsästysaikana, sekä rauhoittamattomat lajit, joiden tappaminen on sallittua muulloin kuin niiden mahdollisena lisääntymisaikaisena rauhoitusaikana. Riista- ja rauhoittamattomiin lajeihin kuuluu 17 Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia. Näistä lajeista esimerkiksi romahdusmaisesti vähentynyt punasotka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja kuusi muuta lajia erittäin uhanalaiseksi. Lajin uhanalaisuusstatuksella ei nykyisin ole suoria vaikutuksia niiden metsästykseen.
Lajin luokitteleminen uhanalaiseksi tarkoittaa, että sen kannan säilyminen Suomessa on vaarassa ja sen suojelutoimia on siksi tehostettava. Metsästyslain 37 §:n mukaan riistaeläinlaji on rauhoitettava valtioneuvoston asetuksella, jos lajin kannan säilyminen sitä edellyttää. Vaikka lakiin on kirjattu tämä velvoite rauhoittaa laji, jonka kanta on heikossa tilassa, eivät uhanalaisuusarvioinnit ole johtaneet uhanalaisten lajien rauhoitukseen. Ainoastaan kaksi uhanalaista vesilintulajia (punasotka ja tukkakoskelo) on määräaikaisesti rauhoitettu osana kansainvälisiä kannanhoitoprosesseja.
Nykyinen käytäntö on osoittautunut toimimattomaksi. Se on kankea eikä kannusta vähenevän riistalajin suojelutoimiin. On resurssien tuhlausta, että samalla kun yhteiskunta käyttää rahaa ja vaivaa lajien suojeluun, uhanalaisia eläinkantoja heikennetään metsästyksellä.
Lajien uhanalaisuutta arvioidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Jos metsästyksen kohteena oleva lajin populaatio on arvioitu Suomen, Euroopan tai maailman mittakaavalla uhanalaiseksi, se pitäisi automaattisesti rauhoittaa metsästykseltä. Vaikka lajin Suomen kanta olisi elinvoimainen, lajin ollessa kansainvälisesti uhanalainen Suomen populaatiolla on muun muassa poikastuoton kautta erityisen tärkeä merkitys lajin suojelulle ja sen kannan elpymiselle.
Kansalaisaloitteen tarkoitus ei ole syyllistää metsästäjiä. Uhanalaisten lajien metsästäminen on nykyisen lainsäädännön puitteissa laillista. Tarkoituksena ei ole myöskään estää metsästystä, vaan muutoksella pyritään suuntaamaan metsästyspaine elinvoimaisiin lajeihin ja mahdollistamaan uhanalaisten riistalajien kantojen elpyminen.
On kaikkien, myös metsästäjien etu, että suomalaisten riistalajien kannat ovat elinvoimaisia ja runsaita tulevaisuudessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin sanottu iltalennolta ampuminen pitäisi kieltää. Siinä ammutaan lähinnä siipien suhinaa kohti pimeässä. Lajimääritys ennen ampumista tuskin onnistuu