luin noita sun vastauksiasi noista jutuista,sun jutuissa on tosiaankin järkeä!! taidat varmaan itsekkin elää parisuhteessa,siis pitkä aikaisessa sellaisessa,vai..? puhut ainakin sen verran asian tuntevasti,näistä jutuista!
"TANE K"
LUE TÄMÄ!!!
313486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
niin ja vielä tohon edelliseen viestiin..(unohdin kirjoittaa..)kun olet aika usein ollut sitä mieltä ettei tarvitse olla mustis(jutussa kuin jutussa)niin,mitä mieltä oot sellasesta,jos mies katselee netistä vain pornoa,onko typerää käytöstä olla sellaisesta mustasukkainen?? mitä mieltä oot itse tollasesta? voisitko itse tehdä sellasta?
Kiitos kehuista, vaikka olenkin suomalaiseen tapaan huono ottamaan niitä vastaan :) Olen naimisissa - toisen kerran. Ensimmäinen avioliittoni oli huono idea, jota ei olisi koskaan pitänyt solmiakaan. Puolustelen silloista päätöstäni kokemattomuudella ja myös huonolla itsetunnolla. Oli siitä kuitenkin se hyvä puoli, että eron jälkeen tiesin aikaisempaa paremmin, mitä haluan elämältä ja puolisolta. Nyt olenkin naimissa sellaisen naisen kanssa, joka haluaa samaa kuin minäkin.
Minun viesteistäni on varmasti saanut kuvan, että olen tiukasti mustasukkaisuutta vastaan. Ikäänkuin ihminen ei saisi olla mustasukkainen. Kyllä mustasukkainen saa olla, mutta vain aiheesta. Minusta ei ole korrektia, että esimerkiksi flirttaillaan puolison läsnäollessa. (Tosin tämäkin riippuu tilanteesta ja porukasta. Leikkimielinen flirttailu voi sopiakin.) Eli jos puoliso flirttailee paljon, on siitä minusta syytä olla mustasukkainen. Minusta tuollainen flirttailu kertoo kunnioituksen puutteesta, ja siitä olisin minäkin vihainen.
Minusta parisuhteen kulmakiviä ovat rakkaus (tietysti), yhteiset toiveet tulevaisuudesta ja luottamus sekä kunnioitus. Tuo viimeinen ilmenee minulla juuri niin, etten tuijota vieraita naisia tai flirttaile silloin, kun puolisoni on läsnä. Luottamus puolestaan on sitä, etten huolehdi, mitä vaimoni tekee illanvietoissa tai vaikkapa työreissuilla. Murehtiminen vain saisi minun oloni huonoksi ja sotkisi välejä vaimooni. Lisäksi luottamus merkitsee sitä, että olen itse luottamuksen arvoinen. Ja kuten tällä palstalla on todettu, luottamus lisää halua olla luottamuksen arvoinen.
Kuitenkin, jos minulla olisi aihetta epäillä, selvittäisin asian. En ole koskaan tarkoittanut sitä, että tosiasioilta pitäisi ummistaa silmiään. Asiat pitää selvittää, muttei niin, että ensimmäiseksi ollaan puolisolta kieltämässä asioita tai kyttäämässä puolison menoja salaa.
Mitä tuohon pornoon tulee, niin minusta ei ole typerää käytöstä olla siitä mustasukkainen. Olen sitä mieltä, että siitä on tarpeetonta olla mustasukkainen, muttei se tee mustasukkaisesta ihmisestä typerää. Sen sijaan tapa, jolla mustasukkaisuuden tuo esille, voi olla typerä. Jos jokin asia puolisossa todella häiritsee, se pitääkin ottaa puheeksi. Yritän kuitenkin itse lähteä aina rakentavassa hengessä liikkeelle. Kerron, miltä minusta tuntuu ja annan puheenvuoron vaimolleni. En heti kärkeen syytä tai vaadi häneltä jotain. Annan hänelle mahdollisuuden selittää.
Jos vaimoni katselisi miesten kuvia minun läsnäollessani, niin ehkä saattaisin olla hiukan mustasukkainenkin. Enpä oikein tiedä. Joka tapauksessa selittäisin itselleni järjellä, ettei kyseessä ole iso asia. Jos asia tuntuisi liian isolta, juttelisin asiasta vaimoni kanssa. Yleensä monet asiat helpottavat sillä, kun niistä juttelee. Kun toinen saa rehellisesti selittää, mitä porno hänelle merkitsee, mustasukkainen ymmärtää, ettei pornosta tarvitse olla mustasukkainen. Tai sitten pornon katselija voi vähentää harrastustaan tai tehdä sitä tavalla, joka ei aiheuta niin paljon mustasukkaisuutta.
Parisuhdehan on kompromisseja, jotka lähtevät ihmisestä itsestään. Minusta puolisolta ei pidä vaatia, mutta häneltä voi pyytää.
Onko tämmöinen sinun mielestä (liian) mustasukkaista käytöstä vai mitä: minulla on riitaa ystävättäreni kanssa enkä halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Kuitenkin illanvietossa poikaystäväni menee tämän naisen kanssa kahdestaan juttelemaan ja näyttää vielä viihtyvänkin. Kun kerron miehelle että loukkaannuin tuosta käytöksestä hän sanoo minua mustasukkaiseksi. Mitä mieltä olet?
Ensiksikään en ole ihan varma, että onko tuo mustasukkaisuutta ollenkaan. Jos pahoitit mielesi siksi, että ajattelit poikaystäväsi yrittävän iskeä kaveriasi, niin onhan tuo mustasukkaisuutta - jopa liiallista semmoista. Jos taas pahoitit mielesi siksi, että mielestäsi poikaystäväsi meni kaverisi puolelle riidassa, niin ymmärrän kyllä, miksi pahoitit mielesi.
Minä luulen, että poikaystäväsi ei halunnut ottaa sinällään kantaa teidän riitaanne. Siksi se ei vaikuttanut häneen, eli hän käyttäytyi niin kuin teillä ei olisi riitaa. Jos riita ei liittynyt häneen mitenkään, hän käyttäytyy mielestäni fiksusti. Ei ole hänen tehtävänsä selvittää teidän riitaanne tai edes ottaa siihen kantaa millään tavoin.
Yes lamppu välähti pääni päällä. En ollut kertonut poikakaverilleni riidan pohjimmaisia syitä, koska myöskään minun mielestä hänen ei tarvitse ottaa kantaa tai selvitellä meidän riitoja. Tietysti kuitenkin haluan että poikakaveri olisi puolellani, mutta koska hän ei tiennyt riidasta hän luuli että olen mustasukkainen.
et Tane K kirjoittaa viisaita,mut oon miettiny kerro nyt joku huonopuoli itsestäsi :)
Haluat huonoja puolia... No, tässä niitä tulee.
Olen laiska kotitöissä. Liian usein jätän hommia vaimolleni.
Eräässä mielessä ihastun liian helposti. Jos vaikka bileissä juttelen mukavan naisen kanssa, saatan alkaa pitämään mukavuutta ihastumisena. Sitten huomaan seuraavana päivänä ajattelevani tuota naista vähän liikaakin. Sen verran älyä minulla kuitenkin on, etten anna noiden ihastusten viedä itseäni.
Minulla on kausia, että laiminlyön vaimoani liikaa. Saatan innostua jostain asiasta - esimerkiksi uudesta harrastuksesta - niin, että parisuhde jää huomiotta. Meillä vähenee silloin seksikin, ja joskus vaimoni on miettinyt sitäkin, että olenko enää hänestä kiinnostunut. Tämä asia on onneksi vähentynyt, kun olemme siitä jutelleet. Luonteeni on kuitenkin vielä tallella.
En aina muista kohdella vaimoani riittävästi naisena. Hän on entinen huippu-urheilija, ja treenaa vieläkin paljon. Hän on siis fyysisesti aika vahva. Sen vuoksi kohtelen häntä usein kuin miehiä, eli annan hänen kantaa raskaita kasseja yms.
Riittikö, vai jatkanko listaa? :)
Olen aivan eri mieltä,Tane K. kannattaa ns. vapaata suhdetta! Jossa molemmat saa tehdä mitä mielii,jos vaan haluaa.Puhdasta itsekkyyttä on tälläiset suhteet,ja arvomaailma syvältä.
Sinulla on joku väärinkäsitys minun mielipiteistäni. En kannata avointa suhdetta. Esimerkiksi seksi kuuluu vain siihen parisuhteeseen. (Sinkut ovat tietysti asia erikseen.) Lähden kuitenkin siitä liikkeelle, että uskollisuus tulee uskollisesta itsestään. Vaimoni ei tarvitse vaatia uskollisuutta, koska olen uskollinen omasta halustani.
Väärinkäsityksesi lähtee varmaan siitä, että mielestäni alastomuus on luonnollista, eli esimerkiksi sekasaunassa ei ole mitään väärää. Lisäksi ihmisellä voi olla yksityisyys vaikka olisikin parisuhteessa, eli henkilökohtaista kännykkää tai sähköposteja ei tutkita. Tässä jälkimmäisessä asiassa en muuten ole yksin, koska kirjesalaisuus on jo perustuslaissa säädetty.
Toisaalta paras parisuhde on sellainen, jossa saa tehdä, mitä haluaa. Minä olen sellaisessa parisuhteessa. Saan tulla ja mennä niin kuin haluan. Satun vain haluamaan sitä, että olen vaimolleni uskollinen :) Uskon kuitenkin, että on paljon ihmisiä, jotka haluavat laukata vieraissa. Heidän pitää olla uskollisia halunsa vastaisesti tai etsiä itselleen puoliso, joka sallii vieraissa käynnin. Minä en salli, mutta jotkut sallivat.
Selvensikö yhtään?
Paras suhde on sellainen,jossa saa tehdä mitä,haluaa..lainatakseni Tane K:n mielipidettä. Olen eri mieltä ..minusta tuo viittaa puhtaaseen itsekkyyteen ja oman halun toteuttamiseen. Jos kumpikin tekee parisuhteessa mitä haluaa,niin kyllä Rakkaus on kaukana tuosta suhteesta.Mietihän mitä on rakastaminen,ja rakkaus?
Voisin lyödä vetoa, ettei ihminen tee yhtään tekoa pyyteettömästi - ei edes omalle rakkaalleen. Jos sinulla on ihminen, jota rakastat, kerropa, mitä olet tehnyt oman halusi vastaisesti hänen hyväkseen. Anna edes yksi esimerkki. Minä voin sitten selittää, mikset oikeasti ole ollut pyyteetön :)
Jos Rakastan toista,haluan kaikessa hänen parastaan,haluan tukea,lohduttaa,olla rinnalla silloin,kun kukaan muu ei enää ole..haluan olla kuuntelija,silloin kun kukaan muu ei tunnu kuulevan,haluan osoittaa rakkauteni arjessa pienin hellin osoituksin,haluan rakastaa silloinkin,kun se vaikeaa on..haluan seistä rinnalla rakkaani ,toi elämä eteen mitä vain..Olen luvannut rakastaa läpi harmaan arjen ja vaikeuksien,haluan,että rakkaani saa tuntea,että on ainoa hän mulle aina on.
Kirjoitit siis aikaisemmin minulle:
"Olen eri mieltä ..minusta tuo viittaa puhtaaseen itsekkyyteen ja oman halun toteuttamiseen. Jos kumpikin tekee parisuhteessa mitä haluaa,niin kyllä Rakkaus on kaukana tuosta suhteesta.Mietihän mitä on rakastaminen,ja rakkaus?"
Kun pyysin sinua kirjoittamaan, mitä olet pyyteettömästi tehnyt rakkaasi hyväksi, vastasit minulle viestillä. Alla on otteita viestistäsi, lyhensin sitä hiukan:
"Jos Rakastan toista,haluan [...]haluan [...]haluan [...]haluan [...]haluan [...]haluan [...]haluan [...]"
Kirjoitit sanan "haluan" 7 kertaa. Koko viestisi oli siis itse asiassa vain ajatuksia siitä, mitä SINÄ haluat tehdä. Vieläkö väität, että oman halun toteuttaminen viittaa vain itsekkyyteen ja että todelliseen rakkaussuhteeseen ei kuulu oman halun toteuttaminen? Ethän sinä ilmeisesti muuta teekään kuin toteutat omaa haluasi.
Huh,sinähän käännät asian täysin päälaelleen..Haluamisessa ja haluamisissa on eroa ,tiedät sen varmasti.On aivan eri asia haluta rakkaallensa hyvää,kuin itsekkäästi haluta itselleen hyvää!
Alat pikkuhiljaa päästä jyvälle siitä, mitä tarkoitin sanomalla, että ihannesuhteessa voi tehdä ihan sitä, mitä haluaa. Juuri tuota minä tarkoitin. Sinäkin kirjoitit ison litanian siitä, mitä haluat tehdä puolisollesi. Silloin sinä pohjimmiltasi haluat vain toteuttaa omaa haluasi. Teet niin kuin haluat. Nyt vain on niin, että sinun halusi on miellyttää puolisoasi.
Kumpi on parempi:
1. Ihminen haluaa olla uskollinen ja toteuttaa haluaan koko ajan olemalla uskollinen.
2. Ihminen haluaisi sekstailla ympäriinsä, muttei tee niin, koska ei halua jäädä siitä kiinni.
Kummassakin tapauksessa lopputulos on sama: ihminen on uskollinen. 1-kohdassa ihminen toteuttaa haluaan, mutta 2-kohdassa ei. Kummassa kohdassa on mielestäsi enemmän rakkautta?
(Kysymykseen on muuten kätketty kompa :)
Ei muuten ole sama lopputulos antamisissasi esimerkeissä.Ykkös vaihtoehto on sitä,mikä kuuluu hyvään parisuhteeseen,mutta kakkosessa ihminen ei todellakaan ole uskollinen ,vaikka ei toteuttaisi sekstailujaan ja seikkailujaan muiden kanssa ,siitä syystä ,että pelkää jäävänsä kiinni!Sellainen ihminen on jo sydämessään uskoton,vaikkei olisi teoissa toteuttanut pettämistä,niin sisimmässään on ollut jo uskoton kumppanilleen.Suuri ero siis,ykkönen: uskollinen,kakkonen :uskoton.Ei tarvitse kysyä kummassa on enemmän rakkautta.On muuten tosi erikoista sanoa,että paras parisuhde sellainen jossa "saa tehdä mitä haluaa".Saa tulla ja mennä niinkuin haluaa,viittasit omaan parisuhteeseesi.Jos syvemmin mietit asiaa,niin silloin sinä olet se joka itsekkäästi toteuttaa omia halujaan,mutta ajatteletko silloin kumppanisi parasta?Itsekkyydessä on eronsa haluta kumppanin parasta,vai vain omaa parasta.
Tane:han yrittää ilmiselvästi selittää sitä että parisuhde on parhaimmillaan silloin kun suhteen edellytykset ja vaatimukset eivät ole ristiriidassa omien haluamisten ja toiveiden kanssa. Silloinhan voi tehdä mitä haluttaa ja huvittaa ja se on automaattisesti linjassa kumppanin parhaimman mukaan.:)
Vapaus ei tarkoita vastuuttomuutta vaikka moni niin tahtoo ajatella, mistä lienee johtuukin.
Hyvä, että joku ymmärtää. Minulta meinasi jo rautalanka loppua :)
Aikaisempi kirjoittaja sanoi ensin, ettei rakastavaan parisuhteeseen kuulu oma halua. Seuraavassa viestissä hän kuvailee tarkkaan, mitä hän haluaa tehdä. Kuitenkin vielä senkin jälkeen hän on sitä mieltä, ettei parisuhteeseen kuulu oma halu.
Onko muka niin, että parisuhde on parhaimmillaan silloin, kun ihminen on siinä oman halunsa vastaisesti? Onko niin, että rakastavassa parisuhteessa ihminen ei halua helliä omaa rakastaan, mutta hellii silti? Vai olisiko sittenkin niin, että rakastavassa parisuhteessa ihminen haluaa helliä rakastaan, ja toteuttaa omaa haluaan?
Kyllä se on niin,että sinä käännät asiat niinkuin haluat..Älä yritä tahallasi ymmärtää väärin.Tottakai meistä jokainen jotain haluaa,mutta haluamisissa on eronsa,ja tiedät sen varmasti.On haluamisia,mitkä palvelee puhtaasti omaa itsekkyyttä,ja niillä ei ole välttämättä rakkauden kanssa mitään tekemistä.On halua tuottaa ja tehdä hyvää,mutta on myös halua,joka ei ole parisuhteen hyväksi.Ymmärrät varmasti,jos haluat,mitä tarkoitan.
"On halua tuottaa ja tehdä hyvää,mutta on myös halua,joka ei ole parisuhteen hyväksi."
Jos sinunkin mielestäsi on mahdollista se, että ihminen haluaa tehdä hyvää puolisolleen, niin miksi sitten vänkäät, että parisuhteeseen ei oma halu kuulu? Toteutatko sinä parisuhteessasi omaa haluasi vai et? Haluatko sinä olla parisuhteessa vai et?
Vielä kerran rautalangasta: Minä olen suhteessa, jossa voin tehdä ja mennä ihan niin kuin haluan. Minä olen siis ihanteellisessa suhteessa. Nyt vain sattuu olemaan niin, että minä esimerkiksi haluan olla uskollinen, viettää aikaa vaimoni kanssa, osoittaa vaimolleni että rakastan häntä jne. jne. Saanko minä mielestäsi siis toteuttaa haluani vai en? Jos saan, älä enää väitä, etteikö rakastavaan parisuhteeseen kuulu oma halu.
Sinä vänkäät, että parisuhteeseen ei kuulu oma halu, koska ihminen voi haluta jotain, joka ei ole puolisoa kohtaan oikein. No mitä sitten tehdään, kun ihminen haluaa olla hyvä puolisolleen? Kuuluuko halu parisuhteeseen vai ei.
Sanomattakin on selvää, että joku voi haluta vaikka pettää. Jos hänen puolisonsa ei sitä hyväksy, hän ei ole parisuhteessa, jossa voi tehdä juuri niin kuin haluaa. Paska homma hänen kannaltaan.
Minä ymmärrän kyllä tarkkaan, mitä tarkoitat, mutta jostain syystä sinä vänkäät vastaan etkä suostu ymmärtämään, mitä minä aluksi tarkoitin. Mietipä huviksesi, mitä eroa on sillä, mitä minä olen kirjoittanut, ja sillä, mitä sinä olet kirjoittanut.
Luovutan...et voi todellakaan kiistää,etteikö lauseesi "minä olen suhteessa,jossa voin tehdä ja mennä ihan niin kuin haluan" herättäisi ajatuksen,että olet niitä jotka menee ja tekee mielensä mukaan,viis kumppanin tunteista.Mutta sehän on hienoa,kun haluatte samoja asioita,homma toimii! Ja olet varmasti onnellinen mies. Minä olen itse pitkässä parisuhteessa,viidestoista hääpäivä lähestyy,ja voin ainakin sanoa,että olen onnellinen ja rakastan miestäni syvemmin,kuin viisitoista vuotta sitten ...
Nyt pakko korjata rehellisenä ihmisenä,että lähestyy siis neljästoista hääpäivä;)
"Luovutan...et voi todellakaan kiistää,etteikö lauseesi "minä olen suhteessa,jossa voin tehdä ja mennä ihan niin kuin haluan" herättäisi ajatuksen,että olet niitä jotka menee ja tekee mielensä mukaan,viis kumppanin tunteista."
En epäile, etteikö tuollainen ajatus voisi herätä. Mutta kun juttuni juoni olikin se, että kaikille "tulla ja mennä halunsa mukaan" ei tarkoita pelkkää negatiivista tulemista ja menemistä.
Minulla on sellainen tunne, että jos joutuisin parisuhteessa paljon tukahduttamaan omia halujani, en olisi siinä parisuhteessa. En jaksaisi pitkään sellaista, etten saisi toteuttaa itseäni niin kuin haluan. Lienen siis onnenpekka, kun olen löytänyt itselleni samanlaisen naisen.
Onnea hääpäivän johdosta!
En nyt tiedä, mutta olen pyyteettömästi ottanut rakkaaltani suihin kun häntä haluttaa ja minua ei.
Etkö saanut siitä suihinotosta itse mitään? Etkö saanut edes hyvää mieltä tiedosta, että tuotit rakkaallesi mielihyvää?
Luulen, että halusit tuottaa rakkaallesi mielihyvää, ja toteutit haluasi ottamalla suihin. Olenko oikeassa?
Aivan samoin voin sanoa,että olen löytänyt miehen joka jakaa saman arvomaailman ,kuin minä.Enkä joudu minäkään mistään luopumaan saati tukahduttamaan tarpeitani..se on hyvin harvinaista nykyään,että kumpikin on suhteessa tyytyväinen.Ainahan parantamisen varaa on,eikä aina pitäsi tuijottaa kumppanin puutteita tai ns.vikoja,vaan aloittaa itsestä.Katsomalla mitä minä voisin tehdä toisin,tai olemalla enemmän hänen rakkautensa arvoinen.Hyvä avioliitto/parisuhde ei ole sattumaa.Se luodaan.Kysymys ei ole siitä,että olen löytänyt oikean,vaan olemalla itse oikea.Eikä koskaan saa pitää puolisonsa/kumppaninsa rakkautta itsestäänselvyytenä,vaan pitää jatkaa hellyyden ja huomaavaisuuden osoituksia läpi vuosien.Tekemällä toiselle pikku palveluksia,ei velvollisuudentunnosta tai uhrautuen,vaan iloisin mielin.Osoittamalla kiitollisuutta.Antamalla anteeksi ja unohtaen. Ei saa odottaa täydellisyyttä,vaan pyrkiä mukautumaan,olemalla kärsivällinen,ymmärtäväinen ja säilyttämällä huumorintaju. Ei pidä odottaa ,että puolisolla on sädekehä päänsä päällä tai vaimolla enkelin siivet..ps.kiitos onnentoivotuksista kuukauden päästä vietämme sitä 14.hääpäivää:)
tarkoitatko, että jos joskus haluaisit pettää puolisoasi se olisi hänen mielestään ok koska saat tehdä mitä haluat?
En halunnut, mutta kun hän pyysi niin tein.
tähän täytyy yhtyä, hyvin sanottu, tällee myös meil kunnioitusta toista kohtaan!!!
En tarkoittanut tuollaista. Tarkoitin sitä, että en halua pettää. Kun siis teen ihan niin kuin haluan, en petä, koska en halua pettää. Jos haluaisin koko ajan pettää, ei tämä suhde olisi minulle oikea suhde.
Tanen jutuissa ei nyt ole mitään kummallista. Esittää jotain palstan psykologia ja jakaa neuvoja ihmisille, vaikka oma parisuhdekin on neuvoa vailla.
En ole tanen kanssa ollenkaan samaa mieltä asioista enkä varmasti ole ainoa. Uskomaton alistaja.