Olet jo jonkin aikaa vältellyt kanssakäymistä kanssani. Mietin miksi? Mitä on tapahtunut? Olenko ollut jotenkin liian ilmeinen tunteideni kanssa ja siksi koet että on parempi vetäytyä etten kuvittelisi mitään suhteesi? Mielestäni en ole kuitenkaan sinua ahdistellut ja koettanut kohdella sinua lämpimän neutraalisti niinkuin muitakin.
En tiedä mitä ajatella. Olit ennen toisenlainen, läheisempi. Nähtiinkin silloin tällöin ja juteltiin, nyt pysyttelet poissa. Käytöksesi tuntuu pahalta. Tiedän, että omaa syytä kun sinuun menin ihastumaan. Hölmö sydän.
n>m
En tiedä mitä ajatella. Olit ennen toisenlainen, läheisempi. Nähtiinkin silloin tällöin ja juteltiin, nyt pysyttelet poissa. Käytöksesi tuntuu pahalta. Tiedän, että omaa syytä kun sinuun menin ihastumaan. Hölmö sydän.
n>m
Vastaukset 23
Vanhimmat
Joo, en kyllä tietoisesti ole vältellyt, läsnäolosi saa kuitenkin pasmani sen verran sekaisin, etten ole aina rohjennut heittäytyä juttusille. Aiemmin fiilis oli rennompi, kun tunteet olivat vielä tunnustelun alaisia. Voimme ottaa askelen eteenpäin tai yrittää palata kaveri oli sen pään suuntaan, minulle käy kumpikin. En ole varma olisinko sinulle paras mahdollinen.
Kaverillisempaan
Tekstisi antaa sen vaikutelman, ettet ole kovin tosissasi hänen suhteensa. Ehkä koet pikemminkin ettei se toinen ole sinulle riittävä. Tunteet eivät ole kovin isoja ja saavat sinut epäilemään suhteen toimivuutta ennenkuin mitään on edes päässyt alkamaan. Ehkä olen väärässä, mutta tämä tuli mieleeni sanoista "kaverillinen" ja "paras mahdollinen". Ap
En jaksa nyt sua ja muita. kattellaan ja moikataa kun tavataan.
Olen vältellyt. Syynä se, että ajattelin, että reaktioittesi perusteella et oikein halunnut seuraani, eli välttelit. En tiedä. Ehkä sinä puolestasi pelkäät omia reaktioitasi, siis jos ajatellaan, että välität. Voimakkaat reaktiot paljastavat. En oikein tiedä, mitä lopulta minusta haluat. Joskus olet toivottanut tervetulleeksi, mikä tuntui hyvältä. Sisäinen myrsky vie voimia, ja jatkuva epävarmuus toisen todellisesta kannasta. En halua ahdistella, jos toinen ei tykkää.
En ole ap. Mutta täsmälleen samoin sanoin kirjoittaisin miehelle.
Hmm. Siis sinä koit että minä/hän ei halunnut seuraasi ja vältteli ja minä taas koin että sinä välttelit etkä halunnut seuraani. Jos asiat olisivat todellisuudessa noin niin jopas olemme sopan keittäneet.. Miksi pitää käyttäytyä niin ristiriitaisesti? Kumpi sitä soppaa oikein hämmentelee? ja kumpi sen liemen oikein on valmistanut.. ja mitä se sisältää? :) Ap
Olisiko vispilänkauppaa? Tulee herkkusoppaa kun hämmentää. Mulla ainakin on vuoren kokoiset tunteet, ja siksi voimakkaat reaktiot. Toisaalta olen kiinnostukseni osoittanut, en vain tiedä, miten hän ne mun kömpelöt lähentymiseni on ottanut?
Luulempa, että molempien räpylät ovat siellä sopassa uineet ja soppakauhasta ollaan väännetty ja pyörittäjänpaikka on vaihtunut tiuhaan.. Aikamoinen keitos sieltä valmistuu. Milloin lie valmis. Kovasti se jo poreilee. Kuumaa tavaraa. Kumpi uskaltaa maistaa?
Miten olet kiinnostuksesi osoittanut? Hän on ollut joskus minua todella lähellä, en vain tiedä onko se vain ollut tahatonta. Ja katseemme, joskus näin hänen silmissään enemmän..lämpöä? En tiedä. Pelkään että omat polttavat tunteeni sotkevat liikaa, enkä osaa sanoa sen tähden onko se ollut todellista mitä näen ja koen. Ap
Kerran esimerkiksi leukani taisi koskea hänen olkapäähänsä tai kaulan alueelle, kun tulin ikkunan luo katsomaan hänen jotain asiaa ulkona. Hän vilkaisi kysyvästi, minä hymyilin.
Lähestyin selkäpuolelta.
Ihana, intiimi hetki teillä :). Valitettavasti minun hän, ei ole minua koskettanut.. Kosketus, se onkin aika selvä merkki kiinnostuksesta, hyvä kun olet rohjennut.
Pysyttelen erossa, koska näkeminen nostaa aina taustalle painetut tunteet pintaan ja en tykkää turhaan saattaa itseäni sellaiseen olotilaan.
Miksi koet että se olisi turhaa? Onko toinen saavuttamaton?
Olen ymmärtänyt, ettei hän ole erityisemmin seuraani vailla. Pitäisi olla kyse vuosikymmenen väärinymmärtämisestä jos asia ei oikeasti olisikaan niin.
Näyttääkö hän siis siltä ettei viihdy ollenkaan seurassasi? Ehkä on vain ujo, silloin voi käyttäytyä välttelevästi tahtomattaan.
Kannattaa lopettaa sellainen (suhde), jolla ei ole vastakaikua. Käyttää senkin ajan johonkin hyödyllisempään.
Niin totta. Kunpa se vain olisi niin helppoa..
Samaa olen miettinyt minäkin, päädyin vain siihen lopputulokseen että ymmärsinkin hänet väärin ja hän ahdistui tajutessaan ihastumiseni ja osoittaa tällä välttelyllä ettei ole ollut kiinnostunut. Onpa noloa, varsinkin kun en ole ollut aikeissa ottaa askelta lähentymisen yrittämiseen.. Olihan se tietysti ihanaa hetken kuvitella että olisin ollut hänen arvoisensa nainen. Ei auta kuin unohtaa ja nousta häpeästä ylös.
Älä häpeä, en minäkään. Tunteet ovat niin kaunis ja hauras asia, kun ne kumpuavat sieltä syvältä sisimmästä ja puhkeavat kukkaan. Se ettei kohde ollut se oikea, ei tee niistä kauniista tunteistasi vähemmän arvokkaita. Vaali ja arvosta niitä, tulee vielä se päivä jolloin vastaasi kävelee ihminen joka tuntee samoin, näin haluan uskoa. Ap
Kiitos kauniista sanoistasi, sait kyllä oloni paremmaksi ja ehkä viikonloppu ei mene sittenkään niin surkutellessa kuin jo ajattelin sen menevän. :)
Kiva, jos hivenen auttoi :)
Kyllähän sitä tosinaan miettii mikä on se asia mikä saa toisen ihmisen välttelemään kuin ruttoa ja pitäisikö itseään pyytää anteeksi