Kaikki vetoamaan metsien
puolesta
371610
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
allekirjoittako, siellä sivustolla näkyy greenpeacen merkki. Ja, kuten kaikki tiedämme, greenpeacen toiminta perustuu valheisiin ja vääristelyyn.
ovat valhetta ja vääristelyä..
Ja suljetaan sitten samalla kaikki puunjalostuslaitokset tästä maasta, sitähän tuo vetoomus käytännössä tarkoittaa.
Vai?
Ei sinne nimeään pidä kirjoittaa, kirjoittakaa viesti GB:lle, suora kanava vaikuttaa.
Kävin katsomassa allekirjoittajia ja ammatteja, opikelijoita, tutkijoita ym vastaavia jota ovat yhteiskunnan elättejä. Kymmenesosa korkeintaan voisi ammatista päätellä että toimivat ns. tuottavassa työssä.
Entä jos suojelu vähentää yhteiskunnan tuloja esimerkisi 15 %, keneltä otetaan ?
Mitä tämä kertoo muiden mielestä ?
Eduskuntaan pelkkiä rehellisen työn tekijöitä eli duunareita. Metsäneuvokset ja metsäteollisuuden yritysjohto kortistoon, konekuskeja tilalle. Taksikuskeista ministerit, presidentti ja jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja.
Miksei tätä ole ennen keksitty?
allekirjoitin itsekin sen ja olen ollut työssä 25 vuotta - kuten suurin osa niistä jotka allekirjoittaneista tunnen ja mitä helvettiä tarkoittaa tuottava työ? Sinäkö teet sellaista.? Ja kenen mielestä?
" Metsät ovat nuortuneet,"
Hyvä havainto... Tuon voi tosiaan lukea vaikka VMI-taulukoista...
Mutta voidaankin kysyä, että onko se pelkästään paha asia?
"Metsämaan metsiköiden kehitysluokat VMI8-VMI9
(Koko maa/E-Suomi/P-Suomi)
Aukea uudistusala: 1,4% / 1,5% / 1,3%
Pieni taimikko: 6,8% / 6,6% / 6,9%
Varttunut taimikko: 15,5% / 14,9% / 16,2%
Nuori kasvatusmetsä: 21,5% / 33,6% / 38,1%
Varttunut kasvatusmetsä: 21,5% / 26,9% / 14,7%
Uudistuskypsä metsikkö: 17,5% / 14,9% / 20,6%
Suojuspuumetsikkö: 0,6% / 0,4% / 0,8%
Siemenpuumetsikkö: 1,3% / 1,2% / 1,4%"
Alkuperäinen lähde: Metsäntutkimuslaitos.
Minun mielestäni nykyinen metsien ikäjakauma näyttää aika tasaiselta. Ja siten kestävää metsätaloutta ajatellen hyvältä.
Jos metsistä suuri osa olisi jonkin tietyn ikäistä, esimerkiksi vaikka sitä "vanhaa metsää", niin se tarkoittaisi käytännössä sitä, että nuorta metsää olisi vähemmän.
Nuorta metsää taas tarvitaan jotta olisi jotain mitä hakata myös tulevaisuudessa. Ne puut mitä nyt istutetaan ovat 100 vuoden päästä 100 vuotiaita. Jos nyt ei istuteta ollenkaan, niin 100 vuoden päästä ei ole 100 vuotiaita puita. Ei se niin vaikeaa ole ymmärtää ja käsitellä.
Ympäristö järjestöt sen sijaan hämärtävät selviä tosiasioita joillain prosentti osuuksilla, vaaditaan aina vähän lisää, niinkuin duunari liksaa. Mutta se mitä ei kukaan kerro on se lopullinen tavoite.
Nyt tavoitellaan X prosenttia, entä kun se saavutetaan? Lopetetaanko siihen? Tuskin. Mutta miksei voida kertoa sitä lopullista tavoitetta?
Todennäköisesti sitä ei voi kertoa siksi, että kukaan ei siihen suostuisi.
Ei perkele, sinäkö se istutit nuo Suomen metsät
silloin joskus ennen?
Miten joku voi kuvitella että suojelemalla metsät vanhoiksi saavutetaan joku korkeampi suojelun taso.Siis kuvitellaan että voidaan pysäyttää luonnon kello johonkin vaiheeseen.
Tuo edellä ollut teksti satavuotiaista puista on aivan totta. Eikä täällä ole yhtään biologia tai tutkijaa joka pystyy todistamaan että vanhoissa metsissä olisi kokonaisuutena paremmat olot eliöstölle. Sen uskon että joku tietty ötökkä vaatii tiettyä vanhaa lahopuuta, mutta sen lisäksi siellä on tuhansia muita eliöitä (ihminen mukaanlukien)jotka tulevat paljon paremmin toimeen valoisissa ja nuorissa metsissä.
Mustikka , puolukka ja vadelma on lisääntyneet aukoilla ja nuorissa metsissä. Ainakin minä poimin ne mielelläni ja pistän pakasteeseen. Ja on varmasti turvallisempia pistää lasten eteen kuin joku ulkomaiden tehokasvatettu säilyke.
En muuten ole ikimetsästä tavannut edellämainittuja tuotteita.
Hyvällä omallatunnolla katselen hakkuuaukkoja koska tiedän että ensin löydän sieltä korvasienet,parin vuoden kuluttua vadelma, kolmen-neljän vuoden kuluttua alkaa mustikkaa ja puolukkaa tulla poimittavaksi.
Ja tiedoksi vielä sekin että ne on kaikkien vapaasti poimittavissa, ilmaiseksi ja varmasti terveellisiä.
Ja metsätalouden normaalissa metsän kierrossa on yli 80 vuotiaita metsiäkin. Nuorempiakin ovat luontojärjestöt vaatineet suojeluun "vanhoina metsinä".
Siis mottoni on, "kierrättäkää metsää"
"Ei perkele, sinäkö se istutit nuo Suomen metsät
silloin joskus ennen?"
Luuletko olevasi hauska, vai oletko muuten vaan tyhmä?
Jospa kerrataan hieman mitä sanoin:
"Nuorta metsää taas tarvitaan jotta olisi jotain mitä hakata myös tulevaisuudessa. Ne puut mitä nyt istutetaan ovat 100 vuoden päästä 100 vuotiaita. Jos nyt ei istuteta ollenkaan, niin 100 vuoden päästä ei ole 100 vuotiaita puita. Ei se niin vaikeaa ole ymmärtää ja käsitellä.
"
Sinänsä on totta, että käytin sanaa "istuttaa"... Mutta jos et lukisi tuota kuin piru raamattua, niin olisit ymmärtänyt, että tuossa yhteydessä "istuttamisella" viitattiin niin ihmisen istuttamiseen, kuin itsestään tapahtuvaan uusiutumiseenkin.
Mutta voinhan tietysti muotoilla sanani uudelleen.
Nuorta metsää taas tarvitaan jotta olisi jotain mitä hakata myös tulevaisuudessa. Ne puut mitkä nyt ovat taimia ovat 100 vuoden päästä 100 vuotiaita. Jos nyt ei ole taimia ollenkaan, niin 100 vuoden päästä ei ole 100 vuotiaita puita. Ei se niin vaikeaa ole ymmärtää ja käsitellä.
Olen ollut mukana leimuusta, palstotuksesta,
raivauksesta, laikutuksesta, kylvöstä, istuttamisesta jne. jopa hevosella olen ajanut
tukkeja ja pinotavaraa.
Pikkupojasta lähtien. 5-vuotiaana kaadoin vanhemman
veljen kanssa pinotavarapuita, en tietenkään montaa,
mutta mukana siellä.
Ja aina ajattelin että millaiset ammattimiehet
ovat aikaansaaneet ne metsät joita leimattiin.
palstotettiin jne.
Olen vahvasti sitä mieltä että luonto itse oli ne aikaansaaneet.
Sen huomasin että ojitus pilaa sellaisia soita
joilla ei kasvanut metsää eikä kasva nytkään.
Niitä ojitettuja soita lannoitettiin.
Ihan turhaan rahaa siirrettiin Kemiralle.
Hävisi riistalinnut ojien takia, hukkuivat poloset.
Samoin lakkasuot (hilla).
Myös mäntyjen taimet tuotiin jostain väärältä alueelta ja ne ei menestyneet.
Uskon luonnostaan syntyneeseen metsään tänä
päivänä.
Ei meillä metsää olisi koskaan ollut ellei niin ole tapahtunut.
taimien puhdistamista esim. heinikoista pidän turhana työnä.
Olisi paljon sanottavaa muttei viitsi.
Antaahan olla, olkaa viisaampia ja myöskin
parempia metsän käsittelijöitä.
Uskon itse luonnon voimaan.
"Sen huomasin että ojitus pilaa sellaisia soita
joilla ei kasvanut metsää eikä kasva nytkään.
Niitä ojitettuja soita lannoitettiin.
Ihan turhaan rahaa siirrettiin Kemiralle.
Hävisi riistalinnut ojien takia, hukkuivat poloset.
Samoin lakkasuot (hilla).
Myös mäntyjen taimet tuotiin jostain väärältä alueelta ja ne ei menestyneet. "
On totta, että oli aika jolloin yleisesti kuviteltiin ihmisen olevan luonnonlakien yläpuolella, ja ihminen voisi oikeasti hallita kaikkea mitä tapahtuu... Mutta näin ei sitten kuitenkaan ollutkaan.
Mutta menneisyyden virheistä on opittava, ei masennuttava.
Yrityksen ja erehdyksen kautta on tiede ja tutkimus edennyt, ja kehitys kehittynyt. Ja se kehitys on vienyt ihmiset luolista Kuuhun.
Jos kivikauden ihmiset olisivat vain masentuneet epäonnistumisiensa vuoksi, emme juttelisi nyt tietokoneiden välityksellä.
Luonto on ihmeellinen asia, ja sitä pitää kunnioittaa, siitä pitää pitää huolta, mutta ihminenkin on osa tuota luontoa. Ihminen on järjellinen otus, ja tuo järki tuo ihmisille paljon vapauksia, mutta vapaus tuo tullessaan myös vastuun.
Vaikka monesti on tehty virheitä ei se tarkoita sitä etteikö menneistä virheistä olisi voitu oppia. Jos vaikka ennen lannoitettiin mitä lannoitettiin, ja tulokset olivat mitä olivat, niin nykyään osataan jo tunnistaa poikkeamia, jotka melko suurella todennäköisyydellä viestivät tietyistä ravinnepuutoksista. Näitä puutostiloja voidaan korjata lannoituksilla. Lannoitteet vielä kaikenlisäksi kehittyvät, ja niiden käyttöön liittyvät suositukset paranevat. Tutkimus ja kehittely jatkuu. Huuhtoutumat vähenevät, ja hyödyt suurenevat.
"Myös mäntyjen taimet tuotiin jostain väärältä alueelta ja ne ei menestyneet. "
Ja nyt sekin tiedetään, ilman kokeiluja sitä ei olisi tiedetty, mutta nyt tiedetään, ja nyt voidaan tuokin asia huomioida taimien siirrossa. Taimia ei siirretä liian pitkälle, eikä etenkään alueille missä eivät menesty.
"taimien puhdistamista esim. heinikoista pidän turhana työnä. "
Miksi? Jos heinä tukahduttaa taimet, niin mikä hyöty sillä sitten on?
Mitä enemmän on taimia, jotka selviytyvät heinästä, sitä enemmän on valinnan varaa siinä vaiheessa kun ylimääräiset pitää karsia pois. Ja siten lopputulos on parempi.
Luontoa ei saa unohtaa. Mutta ei myöskään kannata kuvitella, että poikkeuksetta ihminen vain huonontaisi tilannetta puuttumalla asioiden kulkuun... Joskus edes luonto ei hoida kaikkea ihan itsekseen... Ei ainakaan sellaisella tavalla mikä ihmisiä miellyttäisi.
Ehkäpä 2 latvainen puu ei ole luonnolle yhtään sen huonompi puu kuin suorarunkoinenkaan, mutta tukkipuuna se ei ole kovin hyvä. Joten jos valinnan varaa on, niin miksi pitäisi antaa 2 latvaisen pilata muuten hyvä puusto? Ei luonto siitä häiriinny, vaikka puut kasvaisivatkin suoraan. Sama pätee moneen muuhunkin, kuten vaikkapa booriin, vai mikä olikaan, muistaakseni aiheuttaa monenlaista vikaa... Siis sen puute. Miksi ei boorinpuutosta saisi korjata?
Luonnonvoimaa on hyvä uskoa, sillä loppupeleissähän asia on kuitenkin niin, että ihminen ei niitä puukuutioita tee, vaan luonnossa ne kasvavat. Mutta miksei ihminen saisi muuttaa olosuhteita edes pikkuisen paremmiksi. Käyttää sitä järkeä mikä ihmiselle on suotu. Käyttää sitä järkevästi ja vastuuntuntoisesti. Ei tuhoamiseen, vaan luomiseen ja ylläpitoon.
Parhaimmillaan metsän hoito on todellakin rakentavaa puuhaa. Huonoimmillaan se on silkkaa hävitystä. Ihmisellä on vapaus ja vastuu.
Tyhmänä kirjoitin. Ja hieman jatkan.
Ne ojat vedettiin aivan vesistöihin asti, seuraukset
olivat esim. purolohikannalle tuhoisat.
Edelleen heinikosta. Näkyy olevan heinä ja horsma
jne. jotka tulevat tuohon aukkoon melko nopeasti.
Ovat niitä pioneerikasveja jotka sitten väisyvät
ajan myötä.
Ei meillä koskaan olisi metsiä ollut jos ne olisivat heinään tukehtuneet.
Ukonilman aikaansaamat kulot olivat hyödyllisiä.
Kulotus olisi hyvä nykyäänkin metsämaapohjalle.
Kiitoksia. Tyhmä lopettaa. Menestystä viisaammille
metsänhoidossa ja muussakin.
kuule ei heinää aiemmin ollukaa tässä mittakaavassa.se vaan on räjähtänyt käsiin,syynä näen ettei ole kulotusta,"tuhos siemenen"ja toisena asiana helvetinmoiset aukot joita hakataa"täysiä heinäpeltoja"josta hyvä levitä.
Metsämailla laidunsi lehmät lampaat, hepo.
Vapaa laiduntaminen kiellettiin ja sitten hei....
"Ne ojat vedettiin aivan vesistöihin asti, seuraukset olivat esim. purolohikannalle tuhoisat."
Mitäs jos olisit ensin lukenut mitä kirjoitin, ja vastannut vasta sitten:
"On totta, että oli aika jolloin yleisesti kuviteltiin ihmisen olevan luonnonlakien yläpuolella, ja ihminen voisi oikeasti hallita kaikkea mitä tapahtuu... Mutta näin ei sitten kuitenkaan ollutkaan.
Mutta menneisyyden virheistä on opittava, ei masennuttava.
"
Mielestäni tuossa todetaan aika selvästi, että ennen on tehty virheitä. Todennäköisesti virheitä tehdään vieläkin, ja tehdään niitä tulevaisuudessakin. Täydellisyyden saavuttaminen on varmaankin mahdotonta, ja johan vanhan sanonnankin mukaan aina on parantamisen varaa.
Mutta siitäkin huolimatta että virheitä tehdään, ei kannata masentua tehdyistä virheistä, niistä pitää oppia. Kuten sanoinkin:
"Mutta menneisyyden virheistä on opittava, ei masennuttava."
"Edelleen heinikosta. Näkyy olevan heinä ja horsma
jne. jotka tulevat tuohon aukkoon melko nopeasti.
Ovat niitä pioneerikasveja jotka sitten väisyvät
ajan myötä.
Ei meillä koskaan olisi metsiä ollut jos ne olisivat heinään tukehtuneet.
Ukonilman aikaansaamat kulot olivat hyödyllisiä.
Kulotus olisi hyvä nykyäänkin metsämaapohjalle. "
Kuten jo aiemmin olen sanonutkin, niin avohakkuissa kyse on jäljittelystä, enkä ole yrittänytkään väittää, että se olisi täysin luonnonmukaista. Ei ole luonnonmukaista ottaa puuta metsästä. Mutta toisaalta puusta luopuminenkaan ei kuulosta kovin järkevältä, joten lähden liikkeelle siitä perusoletuksesta, että puuta halutaan käyttää jatkossakin.
Minä en vastusta menetelmien parantelua, enkä ymmärrä miten kulotus, tai sen puute vaikuttaa käytettyihin hakkuumenetelmiin.
En vastusta kulotusta... Päinvastoin, voin helposti kuvitella, että kulotettu aukko on kulottamatonta luonnonmukaisempi. Eikä vähiten siksi, että avohakkuita perustellaan nimenomaan metsäpaloilla. En mene kuitenkaan vannomaan asiaa täytenä totena, sillä minulla ei ole mitään lähteitä mitkä tukevat tuollaista näkemystä. Eli tässä tapauksessa kyse on vain mielikuvasta, ja maallikon mielipiteestä.
Joku mainitsi tuolla laiduntamisenkin... Ja epäilemättä sillä on vaikutuksia luontoon. Ovathan niitytkin häviämässä nimenomaan laiduntamisen loputtua.
"Ei meillä koskaan olisi metsiä ollut jos ne olisivat heinään tukehtuneet.
"
Mutta vaikka osa puista selviää heinikossakin, niin voidaanko siitä kuitenkin vetää se johtopäätös, että taimia ei kannata puhdistaa heinistä? Vai voisiko heinien "kurittaminen" esim. nopeuttaa taimien kasvua, ja ehkäpä pelastaa osan taimista, jotka muuten olisivat heinään tukehtuneet, ja siten saavuttaa tiheämpi ja terveempi taimikko hieman nopeammin?
Tiedän kyllä, että metsä kasvaa aikanaan, mutta onko siinä mitään järkeä, että metsiä pidetään kitukasvuisina pusikoina monta vuotta? Eikös avohakkuita muuten kritisoida juuri tuosta pusikoitumisesta? Eli nyt sen pusikoitumisen estäminenkin on pahasta... Mitä sitten pitäisi tehdä?
"kuule ei heinää aiemmin ollukaa tässä mittakaavassa.se vaan on räjähtänyt käsiin,syynä näen ettei ole kulotusta"
Korvaako harsintahakkuu menetelmä sitten kulotuksen?
Vai miten se kulotuksen puute kiertyy avohakkuun viaksi?
Miten avohakkuu estää kulottamisen?
Minun tietääkseni se ei sitä estä, itsekin olen nähnyt miten hakattua metsää kulotetaan...
"ja toisena asiana helvetinmoiset aukot"
Ja ne aukot ovatkin pienentyneet huomattavasti. Seurauksena on ollut ilmiö jonka "ympäristönsuojelijat" tuntevat nimellä "elin ympäristöjen pirstoutuminen". Se on suora seuraus kuvioiden pienialaisuudesta, mutta kun isoa aukkoa ei saa tehdä, niin minkäs teet.
Ojituspuolelta. Asia ei ole muuttunut.
Metsäojat on vedettävä valtaviemäreihin, muuten
ei saavuteta kuivattamistuloksia.
Valtaviemäristä ei ole imeytystä vaan metsäojien
vesi menee puroihin, jokiin järviin jne.
Ympäristöbumagat ovat bumagoita, käytäntö on
käytäntö.
vai ovat aukot pienentyneet"meilpäin useita yli 100ha laidun aukkoja"kasvaen heinää,horsmaa,vattua mut ei oikein puuta.pitäisi rehottaa jo.missä puut on kysyn suojelijoilta?hakkuusta jo kulunut 12v.istutukset tuhoutuu myyrii,heinää,tauteihin.minä en ole kirjottanu harsinnasta mitää.linnaa moinen porukka."rikos".olen sen verra ollu kuloissa mukana et tiedän sen edut metsän kasvatuksessa.mikä kieltää isojen aukkojen teon?jos kieltää niin taas tehdää rikollista toimintaa."menossa 137ha aukko"
Mies puhuu asiaa. Kirjoita ihmeessä ajatuksistasi metsänhoidon suhteen enemmän, ajatuksesi vaikuttivat mielenkiintoisilta!
Kerropas, että paljonko tehdään uusia ojituksia?
Siis ei vain uusia ojia, vaan uusia ojituksia sinne missä niitä ei ole koskaan ennen ollut.
Lisäksi, tehdäänkö korjaus ojitukset samalla tavalla kuin ennenkin, vai onko tehty jotain parannuksia?, selkeytysaltaita, yms...
"vai ovat aukot pienentyneet"meilpäin useita yli 100ha laidun aukkoja"
Tietääkseni, keskimäärin aukot ovat pienentyneet. En väittänyt, etteikö poikkeuksia olisi.
"hakkuusta jo kulunut 12v.istutukset tuhoutuu myyrii,heinää,tauteihin."
Hoidon puutteessa. Ei ole ohjeiden vika, jos niitä ei noudateta. Mikä tahansa menetelmä saadaan pilalle, jos asioita ei tehdä niinkuin pitäisi.
Itse olen istuttanut puita vanhalle heinäpellolle. Ei ole mennyt 12 vuotta, vähän on käyty heinää polkemassa, ja hyvin tulevat puut pintaan. Toistaiseksi hävikkiä on ollut vain parin promillen verran.
"minä en ole kirjottanu harsinnasta mitää."
Ehkäpä et, mutta mitä vaihtoehtoja on? Aukko tai harsinta, siinä vaihtoehdot, muita ei ole. Kritisoimalla avohakkuita kannatat harsintaa.
"olen sen verra ollu kuloissa mukana et tiedän sen edut metsän kasvatuksessa."
No mikä sitten estää kulottamasta hakkuu aukeaa? Minun tietääkseni mitään esteitä ei ole. Joten kulotuksen puute ei ole mikään peruste vastustaa avohakkuita itsessään.
"mikä kieltää isojen aukkojen teon?"
No ei varsinaisesti kiellä, mutta "ympäristön suojelijoiden" harrastama häirintä on paikoin vaikeuttanut laajoja hakkuita. Ehkäpä terrori on purrut, ja kyse on vain pelosta. Pelätään häirintää, ja pilkotaan kuvioita ihan vaan varmuuden vuoksi, ettei vaan tule sitä "häirintää".
Nämä alueet ovat ojitettu ns. aurausmenetelmällä
ja myöhemmin ojat on kaivettu kaivurilla.
Uusintaojitusta kaikki. Ensimmäiset on kaivettu
käsin.
Onneksi on luovuttu sellaisista ojitusalueista
jotka eivät kasvaneet metsää toivotulla
tavalla.
Kysyin tätä suopuolen suunnittelijalta joka myösi
myös virheitä ja sanoi niistä opitun paljonkin.
Parannus on tapahtunut ja tuloksia näkyy
metsän kasvuna.
Siis lukutaitohan ei ole pelkästään sitä, että tuntee kirjaimet... Käykääs katsomassa missä suurin osa näistä allekirjoittaneista asustaa. Heillä ei todella ole mitään tekemistä asian kanssa, eivätkä he ikinä varmaan ole edes käyneet lapissa. Uskomatontahan tässä on se, kuinka nuo poliittisia tarkoitusperiään ajavat epädemokraattiset terrorijärjestöt saavat puhtaasti valheeseen perustuvan propagandansa perille herkkäuskoisiin hölmöihin... Kannattas tutustua ensin tehoporotalouden vaikutuksiin ja sitten vasta katsella hoidettuja metsiä... Eikö näillä viherpipertäjillä ole mitään halua nähdä oikeasti mitä tapahtuu, kuljetaan vain vihreät laput silmillä lauman mukana....
" Siis lukutaitohan ei ole pelkästään sitä, että tuntee kirjaimet... Käykääs katsomassa missä suurin osa näistä allekirjoittaneista asustaa. Heillä ei todella ole mitään tekemistä asian kanssa, eivätkä he ikinä varmaan ole edes käyneet lapissa."
Kun sinä oletat olevasi lukutaitoinen, kerrotko miksi linkin metsävetoomus koskisi vain Lappia?
"Kampanjan tavoite: Vuonna 2010 Etelä-Suomen metsistä tulee olla suojeltu viisi prosenttia. Pidemmällä aikavälillä suojeluaste on nostettava kymmeneen prosenttiin."
Tuo toisten omaisuuden suojelu on erittäin helppoa kunhan omalle vain saa tehdä mitä lystää.
se ei ole.
Moottoritietä varten toisten omaisuus on hyvin helppo pakkolunastaa. Luonnonsuojelualueeksi lunastaminen on vaikeampaa. Tämän voi jokainen ymmärtää kun katsoo paljonko pinta-alaa meillä on suojeltu.
Suojelussa pitäisikin keskittyä meidän yhteisten metsiemme suojeluun. Siis valtion metsiin
No minkä helevetin takia pitäisi aina olla ryöväämässä toisten omaisuutta. Ja sitähän se "lunastaminen" on. Annetaan vain jokin nimellinen korvaus joka tuskin vastaa edes myyntiarvoa, puhumattakaan maa-omaisuuteen usein liittyvistä henkisistä arvoista. Tai siitä, että maa-omistuksen hyödyt ovat ikuisia. Lunastuksesta maksettu korvausraha on käytetty hetkessä.
Mutta jos haluaa olla aiheuttamatta toisille pahaa mieltä mokomalla ryöväyksellä, niin sitten suosittelen, että metsät ostetaan vapailta markkinoilta, niiltä jotka ovat valmiita luopumaan vapaaehtoisesti. Ja tietysti niistä pitää maksaa käypä hinta.
Mikseivät esim. ympäristöjärjestöt voi kerätä rahaa, ja ostaa metsiä. Sitten vaan suojelisivat vapaa ehtoisesti...
Ainiin, mutta eihän se käy. Sittenhän homma maksaisi!!! Eihän luonnonsuojelu saa mitään maksaa, minulle ainakaan. Eikä järkevä ja omien julistusten mukainen toiminta muutenkaan kuulu noiden terroristijärjestöjen toimintatapoihin.
Jos nuo järjestöt eivät häätäisi maltillista enemmistöä pois, niin ehkäpä heillä voisi olla oikeita resursseja oikeaan tekemiseen, sen sijaan että vain vaaditaan muita tekemään kaikki.
Vaatiminen ON helppoa.
Käytäntö on osoittanut, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita ympäristöstä, ja haluavat suojelua, kunhan "suojelu" ei tarkoita maiden ryöstämistä.
"Luonnon suojelu" on saanut aikaan myös haitallisia ilmiöitä, koska suojelukohteiksi halutaan sellaisia metsiä, joissa on jotain suojeltavaa, niin osa metsänomistajista suojelee omistuksiaan tärvelemällä luontoa. Mm. ojia revitään auki vain siksi ettei metsä kelpaa mihinkään suojeluohjelmaan.
Minun mielestäni pitäisi olla päinvastoin, suojelun pitäisi olla samankaltaista rauhoittamista, kuin mitä se alunperin oli, joskus kauan sitten. Eli nimenomaan huonosti hoidetut metsät ovat niitä mitkä pitäisi rauhoittaa, ei välttämättä rangaistuksena, vaan ensisijaisesti luonnon itsensä vuoksi. Ja senkin pitäisi olla määräaikaista.
Tuo kommenttisi oli erittäin hyvä ja totuudenmukainen.
Itselläni ei aika eikä taidot riitä vastaavaan mutta on hyvä että näitä osaavia ja sellaisia joilla aika riittää kirjoitteluun niin keskuudestamme löytyy.
ei useimmiten ole kyse yksityisten maista. Suurimmassa osassa tapauksista vastapuolella on valition maita hallinnoiva Metsähallitus.
Jos kyse on yksityisistä alueista, tehdään kaupat vapaaehtoisesti käypään hintaan, tai lunastetaan samoin perustein kuin muihinkin tarkoituksiin. Mistään ryöväämisestä ei siis ole kyse.
On varsin ongelmallista, että yksityinen omistusoikeus antaa mahdollisuuden hävittää biodiversiteettiä ja turmella kaikkien ihmisten elämisen kannalta elintärkeää elonkehää.
Luonnonsuojelussa vastakkain ovat yleinen pitkäaikainen ja yksityinen lyhytnäköinen etu.
On ehdottoman järkevää asettaa merkittävä yleinen etu vähäisen yksityisen edun edelle ja korvata tämä yksityinen etu se käyvästä arvosta.
Greeanpeacen suhteettoman suuri panostus suomalaista metsätaloutta vastaan ihmetyttää. Todellinen motiivi kaiken sanotun takana lienee kuitenkin metsien sertifiointi.
GP:n panostus Suomeen ei ihmetytä yhtään. Onhan Suomi nykyisin metsänraiskauksen ehdottomasti terävintä kärkeä maailmassa.
Uskottavan sertifikaatin ajaminen Suomeen on varmasti GP:n agendalla korkealla sijalla, mutta asian yhteyttä Inarin metsäkiistan on vaikea nähdä ilman monimutkaisia salaliittoteorioita.
" Onhan Suomi nykyisin metsänraiskauksen ehdottomasti terävintä kärkeä maailmassa. "
Jopas tuli paksua tekstiä... Vai että oikein "terävintä kärkeä"...
Ehkäpä, jos uskoo GP:n propagandaa, mutta jos uskoo alan ammattilaisia, ja tutkijoita, niin tilanne on täysin päinvastainen.
Syystä taikka toisesta eri järjestöt vertailevat Suomen metsänhoitoa milloin mihinkin, kuten vaikkapa Brasiliaan, mutta nämä "vertailut" eivät kestä päivänvaloa...
On nimittäin faktaa, että näillä alueilla, millä metsiä oikeasti tuhotaan, niin metsää myös häviää. Suomessa ei näin ole käynyt. Suomi on vienyt puuta kauemmin kuin on ollut itsenäinen, eli satoja vuosia. Myös terva on ollut oikein hyvä vientituote aikoinaan, ja sitä voitaisiin pitää tässä yhteydessä "puutiivisteenä", sillä sen tuottamiseen kuluu aina moninkertainen määrä puuta.
Mutta kaikesta puun käytöstä, ja viennistä huolimatta metsät eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Päinvastoin, siitä lähtien kun metsiä on ylipäätään inventoitu, on metsien puumäärien todettu kasvavan jatkuvasti, ehkäpä joitain poikkeuksia on, mutta yleisesti ottaen suunta on ollut selvä koko 1900-luvun, eikä tiettävästi ole oleellisesti muuttunut juuri mihinkään suuntaan. Puumäärät ovat kasvaneet, ja ovat edelleen kasvussa, puumäärien kasvu on ollut sen verran rajua, että edes pinta-alan pienentyminen* ei ole sitä kääntänyt...
(*alueluovutukset sodan jälkeen)
Ns. "ympäristön suojelijat" väittävät milloin mitäkin, toisinaan metsät ovat liian harvoja, ja kasvavat vain suorarunkoisia, lähes oksattomia puita. Toisinaan taas kaikki metsät ovat pilalla, ja jäljellä on vain pusikkoa, mikä nyt parhaiten sattuu sopimaan omiin väitteisiin ja uskomuksiin.
Epäilemättä "pusikoita" on olemassa, melkein mitä tahansa taimikkoa voidaan pitää "pusikkona", jos niin halutaan. Ja epäilemättä on olemassa myös suorarunkoista ja oksatonta, harvaa puustoa... Männythän eivät varjosta pidä, joten ne eivät luonnossakaan kasva kovin tiheään... Ja varjoon jääneet alaoksat puolestaan putoilevat itsekseen, tosin ilman pystykarsintaa ne roikkuvat rungossa kuivina ja kuolleina pitkään, ennenkuin putoavat... Tukkipuussa nämä oksat haittaavat, ja siksi niitä karsitaan, mutta toisaalta, saataisiinko siitä jotain lisäarvoa, jos niitä ei harvennetaisikaan?
No voipihan tuon allekirjottee kuhan lyön tuon oman mettäni nurin.
Ihmeen paljon tuolla listalla näkyy olevan noita XXXX -nimisiä. Löytyyköhän noille kaikille todellinen vastine? Ja siten, että he itsekin sen tietävät? Ja kuinkahan paljon tuonne listalle on nakattu ihan keksittyjä nimiä?
Tuolla listalla vaaditaan Etelä-Suomesta suojeltavaksi aluksi 5 % ja pitkällä aikavälillä 10 %. Täällä Lapissahan on nyt jo suojeltu reilusti yli 50 %. Paljonkohan täältä pitäisi suojella, että nämä vihreät terroristit olisivat tyytyväisiä? Pitäisikö suojella loputkin niin että eläminen täällä olisi mahdotonta? Tuossa vieressä on Kevon luonnonpuisto, jonne ei tavallisella tallaajalla ole muuten asiaa, kuin merkityille reiteille. Sekö on viherpiipertäjien unelma, että kohta luonnossa ei voisi liikkuakaan juuri missään, puhumattakaan luonnonvarojen hyödyntämisestä.