Ihastunut narsistiin

Ymmärsin vasta nyt, vuoden tuttavuuden jälkeen, miksi ystäväni saa minut tolaltani, aivan juuri siten miten näissä viesteissä kuvaillaan. Epäilenkin nyt, että olen narsistisen henkilön kanssa tekemisissä. Olen ihmetellyt sitä miksi tapaamisen jälkeen on aina ollut niin paha ja surullinen olo. Mitään vastavuoroisuutta ystävyyssuhteessa ei ole, mutta kemiat kuitenkin jollain tasolla sopivat hyvin yhteen sen muutaman tunnin ajan mitä kerran kuukaudessa tavataan, ja tunnen jopa jonkinlaista ihastusta häntä kohtaan. Vaikka hän ei ole asioistani kiinnostunut eikä ystävyyteemme muutenkaan ole samalla tasolla mitä muiden hyvien ystävieni kanssa, osaan nykyään jo suhtautua häneen ja hänen juttuihinsa eri tavalla. Ja tunnen jopa viehtymystä häneen! Tämä on mahdollista, koska hyväksyn sen, että suhteemme on erikoinen ja yksipuolinen. Hänen kuulumisensa ja persoonansa kuitenkin kiinnostavat minua. Hänen viehättävyytensä, ulkokuorensa ja se joku "kemia" saa minut pitämään häneen yhteyttä, vaikka hänhän ei sitä itse koskaan aloitteellisesti tee. Voiko/kannattaako narsistin kanssa olla ystävä vai onko se aivan tuhoontuomittua?